Ensimmäinen vierailu autotallin kellarissa

Sisäpuoliset täytöt käynnissä porrastetun sokkelin puolella

Autotallin perustustyöt ovat edenneet hyvää vauhtia. Rinteen mukaan porrastettu sokkeli on jo lähes täytetty sepelillä ja rakennustelineet on purettu kellarin puolelta.

Kylmä vesi ja paineviemäri suojaputkessa, eristetty putki porakaivolle

Ennen täyttöä pyrittiin varmistamaan, että sepelin sisään jää riittävästi kaapelisuojaputkia, joiden avulla saadaan sähköasennuksia tehtyä helposti autotallin kerrosten sekä päärakennuksen välillä. Samalla päätettiin myös siirtää mittaussähkökeskus päärakennuksen terassin sokkelista autotallin kellarin seinään.

LVI-putket ovat jo paikoillaan autotallin ja päärakennuksen välisessä kanaalissa.  

Vesitakan, lämmityksen ja lämpimän käyttöveden eristetyt putket

Autotallin ulkoseinään asennettaville aurinkokeräimille ei vielä ole valittu putkea, mutta eteläseinän ja kellarin välille asennettiin 110-millinen suojaputki, johon esimerkiksi eristetty kaksoisputki voidaan aikanaan sujuttaa.

Autotallin kellariin seinän läpi työntyvät putket ovat vielä melko rujon näköisiä. Ryhdyin jo ideoimaan, miten seinät kannattaisi päällystää ja tehdä putkiasennuksia siisteillä komposiittiputkilla pitkin kellarin seiniä. Näihin sisustusratkaisuihin on kuitenkin vielä matkaa, sillä ensiksi pitäisi mm. valaa kellarin lattia ja välipohja.

Kellarin seinän läpi tulee mm. eristetty ja saattolämmityksellä varustettu putki porakaivolta sekä lukuisia putkia päärakennuksen suunnalta.

Vesitakalle on pyhitetty oma eristetty putkensa, jossa lämmin vesi saapuu päärakennukselta ja varaajassa lämpönsä luovuttanut vesi palaa takaisin. Lisäksi vesikiertoisella lämmönjaolla sekä lämpimällä käyttövedellä on omat eristeputkensa. Alipainekäymälöiltä saapuva paineviemäri ja päärakennukselle lähtevä kylmä käyttövesi ovat suojassa saman 160-millisen viemäriputken sisällä.

Kävin autotallin suunnitelmia vielä läpi varmistuakseni siitä, että kaikki on otettu huomioon. Tajusin vasta nyt, että autotallista puuttuvat täysin vesipisteet. Oma huomioni on ollut niin tiiviisti päärakennuksen asioissa, että tällainen puute läpäisi seulan. Onneksi asia tuli mieleen nyt, eikä lattiavalujen jälkeen.


Samoja aiheita on aiemmin käsitelty tämän blogin kirjoituksissa:

• 15.4.2012 Päärakennuksen ja autotallin välinen kanaali
• 3.4.2012 Aurinkoenergiainnovaatioita Suomen Savosta
• 15.3.2012 Porakaivo on porattu

Autotalli lattiakorkeudessa

Autotalli taustapuolelta. Taemmassa seinässä näkyy kellarin oviaukko.

Kävimme viikonloppuna työmaalla katsomassa autotallin edistymistä. Harkkomuuri oli jo noussut lopulliseen lattiatasoon. Perustuksen sisä- ja ulkopuoliset täytöt alkavat heti alkuviikosta.

Autotalli päärakennuksen suunnasta nähtynä

Autotallin kellari näyttää nyt arvioiden pieneltä, vaikka tilaa on riittävästi tarvittavalle talotekniikalle. Suurin osa harkkomuurien ympäröimästä alueesta tullaan lähipäivinä täyttämään murskeella ja sepelillä, joten sitä ei voida enää hyödyntää. Jälkikäteen ajatellen kellaria olisi voinut hiukan vielä laajentaa, mutta se olisi edellyttänyt laajempaa louhimista.

Kellarin ja autotallin välinen välipohja tuetaan liittolevyillä. Tämän jälkeen kellariin valetaan maanvarainen laatta, joka jatkuu liittolevyjen peittämän kellarin yli. Lattiaraudoitukseen kiinnitetään glykolikiertoinen lämmitysputkisto ennen valua.

Kellariin tulee 2 400 mm:n huonekorkeus, joten vesitakan ja aurinkokeräinten lämminvesivaraajat mahtuvat sinne hyvin. Useimmat varaajat ovat hieman yli kaksimetrisiä, joten yläpuolelle jää vielä hieman asennustilaa.

Autotallin kellari ja perustus alkavat hahmottua

Autotallin perustukset työn alla

Kävin aamuvarhaisella työmaakokouksessa keskustelemassa suunnitelmista ja hankintojen aikatauluttamisesta. Autotallin kellari oli noussut lähes lopulliseen korkeuteen sitten viime vierailun.

Noin 20-neliöiseen kellariin tullaan sijoittamaan näillä näkymin kaksi 1000-litran lämminvesivaraajaa, joita käytetään aurinkokeräimien ja vesitakan tuottaman lämpöenergian varastointiin.

Varaimien lisäksi kellariin tulee sijoittumaan alipainekäymälöiden kompostointisäiliö. Kookkaan säiliön tyhjennysvälin pitäisi venyä vuosiin.

Autotallin kellaria on mietitty myös aggregaatin sijoituspaikaksi. Sähkökatkon sattuessa aggregaatti voisi tuottaa sähköenergiaa välttämättömiin tarpeisiin. Jos se olisi vesijäähdytteinen malli, jäähdytysveden lämpöenergiaa voitaisiin ottaa talteen lämminvesivaraajiin.

Anturat valmiina

Valmiita anturoita: etualalla oven syvennys, taustalla takan antura

Päärakennuksen, saunan, terassien ja autotallin anturat valettiin kokonaisuudessaan keskiviikkona 16.5.2012. Rakennuspaikalle vievä tie kesti betonikuormat hyvin.

Tämän päivän aikana purettiin anturamuotteja ja maanantaina alkaa harkkomuurien muuraus. Kelirikon takia ollaan hieman myöhässä aikataulusta, mutta nyt työtä on hyvä jatkaa, kun anturat ovat valmiina ja tiekin kestää jo.

Ensimmäinen harkko- ja laastikuorma on myös saapunut työmaalle. Muuraaminen aloitetaan autotallista, jotta myös sen runkotöitä päästään aloittamaan ensimmäisenä. Autotallista tulee rakennusaikainen varasto, jossa voidaan säilyttää rakennusmateriaaleja säänsuojassa.

Kaikki valmiina anturoiden valua varten

Anturamuotit ovat odottaneet työmaalla jo jonkin aikaa kelirikon päättymistä. Työmaalle johtava tie on ollut pitkään liian pehmeä betoniautoja ajatellen.

Autotallin ja sen kellarin anturamuotit

Tällä viikolla aurinkoinen ja tuulinen sää on kuivattanut tietä mukavasti ja betonikuormat päätettiin tilata huomiseksi. Tarkoituksena on valaa päärakennuksen, saunan, terassin ja autotallin anturat kerralla. Anturamuotit valmistuivat jo viime viikolla, mutta raudoitukset viimeisteltiin eilen.

Vastaava työnjohtaja kävi tänään työmaalla tarkistamassa anturamuotit ja niiden raudoitukset. Kaikki on nyt valmista anturoiden valua varten.

Betoni päätettiin tilata läheltä, Ruduksen Raaseporin betoniasemalta.

Anturoiden valamisen jälkeen päästään aloittamaan harkkomuurien muuraus.

Vierailu hirsiveistämöllä

Nyt työn alla oleva haapahirsikehikko veistämöllä

Saunarakennus tullaan tekemään järeästä, kahdeksantuumaisesta mäntyhirrestä, joka veistetään käsin. Hirsien pinta piilutetaan, jotta syyt saadaan umpeen ja pinta kauniiksi.

Piilutettua haapaa

Hirsisaunan rakentaa Hakahirsi, jonka veistämö sijaitsee Leppävirralla. Kävin tänään paikan päällä esittelemässä lopullisia suunnitelmia.

Pihassa oli juuri valmistumassa seitsemäntuumaisesta haapahirrestä rakennettu saunakehikko, jota pääsin ihailemaan. Meidän rakennuksemme on seuraavana vuorossa, kun nyt työn alla oleva sauna valmistuu.

Riittävän järeiden puiden löytäminen oli nyky-Suomessa haastavaa, mutta parin viikon kuluttua veistämölle saapuu tarvittava määrä valmiiksi kuivattuja hirsiä. Kehikko veistetään kevään aikana Leppävirralla ja pystytetään kesällä Raaseporiin.

Rakennuksen ovi ja ikkunat tilattiin virolaiselta puusepältä ja ne ovat jo valmistuneet. Asennukset tehdään kesällä hirsikehikon pystyttämisen yhteydessä.

Perustukset sekä kiukaan ja savuhormin muuraus on tarkoitus tehdä ennen kehikon saapumista työmaalle. Näillä näkymin hirsikehikko pystytetään juhannuksen jälkeisellä viikolla ja samalla tehdään myös vesikatto. Saunaan tulee viherkatto, jossa kasvaa maksaruohoja.

Anturamuottien asennus alkaa

Anturamuotteja odottamassa asennusta

Päärakennuksen ja saunan perustuksena tulee olemaan harkkomuureista tehty rossipohja. Autotallissa sen sijaan on maanvarainen laatta. Kaikkien kolmen rakennuksen perustamistyöt alkoivat perjantaina 4.5.2012.

Autotallin anturamuotit alkavat olla loppusuoralla

Ensimmäiseksi tehdään anturamuotit tulevia anturavaluja varten. Päärakennus ja sauna perustetaan tasaiselle murskepatjalle, mutta autotallin antura porrastetaan rinnettä mukaillen. Autotallin itäpäädyn alle tulee kellaritila, johon sijoittuu paljon talotekniikkaa.

Autotallin muotit saatiin ensimmäisen päivän aikana pisimmälle. Rakennuksen muoto ja toisen päädyn alle tuleva kellari alkavat jo hahmottua. Lisäksi LVI-putket päärakennuksen suunnalta ja vesiputki porakaivolta on jo asennettu paikoilleen. Myös kaapelisuojaputket on asennettu maan sisään ja ne nousevat autotallin tulevan sähkökeskuksen kohdalla pintaan.

Tämän hetken arvion mukaan anturoita päästään valamaan hyvissä ajoin ennen toukokuun puoliväliä.

Työmaalle saatiin sähköt

Lopullinen mittauskeskus työmaakäytössä

Työmaan sähköliittymä saatiin sopivasti valmiiksi, ennen kuin työmaalla vielä tarvitaan sähköä.

Työmaa-aikaisena keskuksena käytetään lopullista mittauskeskusta. Se on väliaikaisesti sijoitettu kuormalavalle hyvin lähelle lopullista sijoituspaikkaa.

Mittauskeskuksesta jaetaan sähköt päärakennukselle, autotallille ja vanhalle heinäladolle. Tarvittavat kaapelit ja kaapelisuojaputket asennettiin jo maanrakennustöiden aikana.

Sähkön syöttökaapelikaivantoon asennettiin myös kuidun ja kuparin yhdistävä hybridikaapeli tulevaa tietoliikenneyhteyttä varten. Valitettavasti paikallinen puhelinyhtiö pystyy tarjoamaan vain maksimissaan 2 MB:n kupariyhteyden, joten odotamme tulevia, kuidun avaamia mahdollisuuksia ennen kaapeliliittymän tilaamista.

Sähköliittymän asennus alkaa

Kaapelikaivanto tien reunassa

Sähköliittymä toteutetaan maakaapelina lähimmältä muuntajalta. Samaan kaivantoon asennetaan myös hybridikaapeli, jossa on kupari ja valokuitu tietoliikenneyhteyksiä varten. Valitettavasti kuituliittymää ei vielä ole saatavilla ja kaapeli jää odottamaan tulevaa verkon kehittymistä. Sitä aiemmin käytämme mitä todennäköisimmin langatonta 3G-liittymää.

Kaapelit odottamassa asennusta kaivantoon

Hyvän maadoituksen aikaan saamiseksi myös maadoituskupari asennetaan kaivantoon aina muuntajalle asti. Monesti se jätetään huomattavasti lyhyemmäksi pätkäksi kaapelikaivantoon.

Sähköliittymä saadaan työmaan käyttöön toukokuun ensimmäisellä viikolla. Samalla viikolla alkaa myös anturamuottien asentaminen.

Maanrakennustyöt valmistuneet

Päärakennuksen murskepatja, putket nousevat teknisen tilan kohdalla

Maanrakennustyöt saatiin tänään päätökseen. Niiden aikana asennettiin myös kaikki maanalaiset LVI- ja sähkökaapeliputket rakennusten läheisyydessä.

Rakennuspaikalla odottaa nyt tiivistetty murskepatja päärakennuksen, saunan ja autotallin tulevilla paikoilla. Anturamuottien rakentaminen alkaa heti vapun jälkeen, toukokuun alussa.

Tuloilman maaputkistoa asennetaan

Maaputkisto on merkitty vihreällä, rakennusten välinen kanaali sinisellä

Meille tulee saksalaisista passiivitaloista tuttu tuloilman esilämmittämiseen käytetty maaputkisto. Putkisto vetää talvella pakkasilmaa maaperän sisään, jossa lämpötila on muutaman asteen plussan puolella. Maaperä esilämmittää tuloilmaa, ennen kuin se tuodaan sisään taloon, ilmanvaihtokoneelle.

Maaputkisto haaroitettuna kolmeen rinnakkaiseen kanavaan

Ajatus on mielestäni nerokas ja osuu passiivitaloideologian ytimeen. Maaputkisto hyödyntää maaperän ehtymätöntä lämpökuormaa passiivisesti tuloilman esilämmittämiseen. Suomessa tällaiset putket ovat olleet hieman huonossa maineessa ja niiden mikrobi- sekä kondenssivesiriskejä tuodaan usein esiin.

Kondenssiyhde asennetaan huoltokaivoon, ilmanottoyksikön alle

Me päädyimme putkivalinnassa Rehaun AWADUKT Thermo -maaputkistoon, joka on kätevä kokonaisratkaisu. Putkistossa on mikrobien ja homeiden kasvua estävä antibakteerinen pinnoite ja pakettiin kuuluu kondenssivesiyhde. Lisäksi putkisto on tiivis, joten tuloilmaan ei pääse maaperästä epäpuhtauksia tai radonia.

Huoltokaivo on salaojitettu

Putkisto piti alun perin asentaa päärakennuksen ja autotallin väliseen kanaaliin, mutta tuloilman sisäänottoyksikkö olisi sijoittunut hankalasti ajotien välittömään läheisyyteen. Siksi putkisto käännettiinkin saunan suunnalle, omaan kaivantoonsa.

Kondenssivesiyhde asennettuna huoltokaivoon

Putkikaivantoa ei haluttu jatkaa rakennuspaikan ulkopuolelle ja noin 60 metriä maaputkistoa päätettiin haaroittaa kolmeksi rinnakkaiseksi putkilinjaksi, jotka ulottuvat parinkymmenen metrin päähän teknisestä tilasta.

Kondenssivesiyhde voidaan asentaa kellarillisissa taloissa kellariin. Meidän tapauksessamme putkien kaadot toteutettiin talosta pois päin ja kondenssivesiyhde asennettiin betonirenkaista rakennettuun huoltokaivoon. Yhteessä on tiivis palloventtiili, joka ei päästä maaperän epäpuhtauksia, kuten radonia, ilmaputkistoon.

Yli kilometri putkea työmaalla

Casaflex- ja Calpex-putket viimein maassa

Eristettyjen putkien osalta kuljetusaikataulu petti pahemman kerran ja ne saatiin työmaalle lähes viikon odottelun jälkeen. Putket jäivät kahteen kertaan jumiin logistiikkayrityksen välivarastoon ja saapuivat viimein 16.4.2012 työmaalle.

Putkia asennusta odottamassa

Maanrakennusurakoitsija ehti olla muutaman päivän toisella työmaalla töissä viiveen vuoksi. He olivat laskeskelleet putkikuormaa odotellessa, että kaiken kaikkiaan putkia asennetaan maanrakennustöiden aikana yli kilometrin verran.

Kanaalin alimmassa tasossa on kaikki LVI-putket valmiina

Perinteisten salaoja- ja sadevesiputkien lisäksi päärakennuksen ja autotallin välisessä kanaalissa kulkee vesitakan, vesikiertoisen lämmityksen, käyttöveden, alipainekäymälöiden, harmaiden vesien ja kaapeliasennusten edellyttämiä putkia. Lämpöenergiaa tuotetaan ja käytetään lähinnä päärakennuksessa ja varastoidaan autotallin lämminvesivaraajissa. Tämän vuoksi myös eristetyt putket ovat tarpeen.

Kaapelisuojaputket helpottavat tulevia sähköasennuksia

Putki- ja kaapeliasennuksia varten louhittu kanaali päästiin viimein peittämään eristettyjen Casaflex-, Calpex- ja Polarflex-putkien saavuttua työmaalle. Kanaaliin laitettiin tulevia sähköasennuksia varten kaiken kaikkiaan viisi suojaputkea sekä maadoituskupari.

Kaikkia suojaputkia tuskin tullaan koskaan tarvitsemaan, mutta ainakaan pihaa ei tarvitse kaivaa auki, jos tulevaisuudessa tehdään uusia kaapelointeja.

Umpisäiliö käymäläjätteen kompostin suotonestettä varten

Työmaalle on myös saapunut käymäläjätteen kompostisäiliön suotonesteelle tarkoitettu umpisäiliö. Sekä kompostisäiliön että suotonestesäiliön kohdalla päädyttiin järeisiin ratkaisuihin.

Jets-alipainekäymäläjärjestelmä tulee siirtämään käymäläjätettä alipainetta hyödyntäen päärakennuksen vessoista autotallin kellarissa sijaitsevaan Mullis 2000/145 -kompostisäiliöön.

Kompostisäiliön runsas kuivikeaines pidättää kosteutta ja korkeahko lämpötila auttaa haihduttamaan sitä. Silti suotonestettä tulee varmuudella syntymään.

Suotoneste johdetaan autotallin kellarissa sijaitsevasta kompostisäiliöstä 110-millistä viemäriputkea pitkin umpisäiliöön. Sieltä se voidaan joko käyttää lannoitteeksi tai tyhjentää loka-autolla.

Säiliöksi valittiin Labko LOKA 4000/3100 -umpisäiliö. Sen matala asennussyvyys sopii hyvin kallioiselle rakennuspaikallemme.

Nähtäväksi jää, kuinka paljon kompostisäiliö pidättää kosteutta ja kuinka paljon suotonestettä syntyy. Säiliön tilavuuden pitäisi riittää vuoden tarpeisiin, vaikka alipaine-WC:iden kaikki huuhteluvesi valuisi kompostin läpi umpisäiliöön.

Päärakennuksen ja autotallin välinen kanaali

Kanaalin sijoittuminen on merkitty kuvaan sinisellä 

Päärakennuksen ja autotallin välinen kanaali louhittiin maanrakennustöiden aikana. Siihen tulee sijoittumaan runsaasti putkia ja kaapeleita päärakennuksen teknisen tilan ja autotallin kellarin välille.

Kanaalin poikkileikkaus ja sinne asennetut putket

Kanaaliin asennetaan seuraavia putkia:

• 110-millinen viemäriputki harmaille vesille, jotka imeytetään autotallin kaakkoispuolella maaperään
• Calpex Duo 32+32/111, jossa kuljetetaan lämmintä vettä vesikiertoisen lämmityksen tarpeisiin
• Calpex Duo 28+22/91 lämmintä käyttövettä ja lämminvesikiertoa varten
• Casaflex Duo 30+30/126, jossa kuljetetaan vesitakassa kuumennut vesi päärakennukselta autotallin varaajiin ja varaajissa jäähtynyt vesi takaisin vesitakalle
• 160-millinen suojaputki, jonka sisällä on kaksi 32-millistä vesiputkea. Toisessa kuljetetaan kylmä vesi autotallilta päärakennukselle ja toisessa alipainekäymälöiden jätteet päärakennukselta autotallin kellarin kompostisäiliöön.
• 110-millinen salaojaputki
• 5 kpl 110-millisiä suojaputkia kaapeleille ja maadoituskupari

Näkymä tulevasta autotallin kellarista kanaalia pitkin päärakennukselle

Autotallin kellarin pohja

Kanaali tulee sijoittumaan noin kahden metrin syvyyteen, joten putkia ei eristetä, vaikka kanaali kulkee osin auratun tien alla.

Kävimme tänään työmaalla katsomassa tilannetta. Kanaali on ollut jo useiden päivien ajan lähes valmiissa tilassa, mutta Calpex- ja Casaflex-putket ovat jääneet logistiikkafirman välivarastoon, eikä niitä ole saatu työmaalle luvatussa aikataulussa. Toimituksen pitäisi tapahtua huomenna aamuseitsemältä, joten kanaali valmistuu näillä näkymin vielä huomisen aikana.

Tällä hetkellä kanaalissa on harmaiden vesien viemäriputki ja suojaputkeen sijoitetut kylmän veden ja paineviemärin putket. Lisäksi salaoja on asennettu valmiiksi.

Autotallin kellarin pohja on jo tiivistetty ja kanaalin peittämisen jälkeen päästään tekemään pohjatyöt myös autotallin toiselle puoliskolle.

Kaivuutyöt edenneet ja putkiasennukset alkavat

Aamuinen käynti työmaalla osoitti, että louhinta on päättynyt ja kaivuutyöt ovat loppusuoralla.

Päärakennuksen, saunan ja autotallin kaivannot ovat valmiina. Seuraavaksi tehdään anturoiden alle sijoittuvia putkiasennuksia ja tiivistetään perustuksia varten murskepatja.

Työmaalle vievä tie on sulamisvesien pehmentämä, mutta kylminä aamuina mursketta ja sepeliä on pystytty tuomaan rakennuspaikalle varastoon.

Myös Rehaun AWADUKT Thermo -maaputkisto on jo työmaalla odottamassa asennusta. Raikas tuloilma otetaan ilmanottoyksikön kautta sisään ja kuljetetaan maan alla, kahdessa rinnakkaisessa 200-millisessä putkessa, teknisessä tilassa sijaitsevaan ilmanvaihtokoneeseen. Putkea on yhteensä 60 metriä, mikä valmistajan mukaan riittää ilman esilämmittämiseen, vaikka LVI-suunnittelija ehdotti lähes kaksinkertaista putken pituutta. Kondenssivesi poistetaan putkistosta ratkaisuun sisältyvän kondenssivesiyhteen kautta.

Maaputkisto ajateltiin ensin sijoittaa autotallin ja päärakennuksen väliseen kanaaliin, mutta ilmanottoyksikkö olisi tällöin sijoittunut huonoon paikkaan, lumiauran tielle. Siksi putkisto käännettiinkin päinvastaiseen suuntaan, saunan puolelle.

Vesitakalle löytyi lämpöä kestävät putket

Päärakennuksen takka toteutetaan vesitakkana, jossa lämpiävä vesi siirretään eristetyillä putkilla autotallin kellarin lämminvesivaraajiin. Olemme pitäneet Uponorin eristettyjä Twin- tai Quattro-putkia hyvänä vaihtoehtona, mutta putken kestäminen korkeissa lämpötiloissa arveluttaa.

Uponor ilmoittaa putkien kestävän 70-asteista vettä jatkuvasti ja 95-asteista vettä hetkellisesti. Vesitakan kiertoa voidaan toki säätää optimaaliselle lämpötila-alueelle, mutta on mahdollista, että putkistossa liikkuu jopa 90-asteista vettä.

LVI-urakoitsijamme keksi ehdottaa Brugg-konsernin taipuisia Casaflex-putkia, jotka kestävät 160-asteista vettä. Valitsimmekin kaksiputkisen Casaflexin siirtämään vesitakan tulo- ja menovettä päärakennuksen ja autotallin energiavaraajien välillä.

Samaan kuormaan otettiin vielä Brugg-konsernin lämpökaapelilla varustettu Polarflex-putki porakaivon ja autotallin väliin sekä Calpex-putket lämpimän käyttöveden ja lämpöenergian siirtoon rakennusten välillä.

Aurinkoenergiainnovaatioita Suomen Savosta

Hybridilämmitysratkaisumme tulee sisältämään noin 10 neliömetriä autotallin eteläseinään kiinnitettyjä aurinkokeräimiä.

Aurinkokeräinten valinta on tuottanut paljon päänvaivaa. Jossain vaiheessa mietimme kuivakeräimiä, joilla olisi lämmitetty keräimissä virtaavaa ilmaa. Sen jälkeen kiinnostuimme uudelleen tyhjiöputkikeräimistä ja lämpöenergian kuljettamisesta glykoliseoksen avulla lämminvesivaraajaan.

Tyhjiöputkissa on omat haasteensa. Meillä ne sijoittuisivat autotallin eteläseinään, vilkkaan kulkuväylän varteen. Rikkoontumisvaara on olemassa esimerkiksi lunta kolatessa. Tyhjiöputket eivät myöskään oikein miellytä esteettisessä katsannossa. Keskeiselle paikalle toivoisi katseenkestäviä keräimiä.

Ratkaisu saattaa löytyä Savon sydämestä. Savosolar Oy on aloittanut maailmanvalloituksensa ja heidän innovatiiviset tasokeräimensä ovat mittauksissa osoittautuneet tyhjiöputkia tehokkaammiksi. Lisäksi ulkonäköseikat ovat kunnossa ja keräimet voi asentaa seinälle pystyasentoon.

Savosolarin tasokeräimiä mahtuisi autotallin seinälle neljä kappaletta rinnakkain. Näille tulisi yhteensä 8,6 neliömetriä pinta-alaa.

Täytyy tutustua keräinten hinnoitteluun ja miettiä, josko nämä keräimet sopisivat meidän kokonaisratkaisuumme.

Maanrakennustyöt alkavat

Kevät on edennyt vauhdilla ja lumi on sulanut aurinkoisesta etelärinteestämme. Maanrakennusurakoitsija toi kalustonsa aamulla työmaalle ja kävimme vielä suunnitelmat yhdessä läpi.

Urakoitsija ehdotti, että päärakennuksen ja autotallin välinen kanaali toteutettaisiin täysin valmiiksi jo ensi viikolla. Olimme aiemmin miettineet, että kanaali kaivettaisiin perustustöiden jälkeen auki ja putkiasennukset tehtäisiin vasta sitten - eli muutaman viikon kuluttua. Aikaistuva aikataulu loi hieman paineita heti alkumetreille: LVIS-suunnitelmien täytyisi olla varmasti lopullisella mallilla, sillä putket ja kaapelit asennetaan vain muutamien päivien kuluttua maan sisään. Lisäksi tarvittavat tilaukset täytyy ehtiä tehdä, jotta tarvikkeet saadaan työmaalle ennen asennusajankohtaa.

Tähän kanaaliin tulee seuraavia asennuksia:

• Käyttövesi autotallin vieressä sijaitsevasta porakaivosta
• Lämpöenergian siirtoputket rakennusten väliin (päärakennuksen vesitakasta ja autotallin aurinkokeräimistä siirretään lämpöenergiaa autotallin kellarin lämminvesivaraajiin ja tätä energiaa syötetään takaisin päärakennuksen suuntaan lämpimän käyttöveden ja vesikiertoisen lämmönjaon tarpeisiin)
• Harmaat vedet päärakennukselta autotallin lähistöllä sijaitsevalle imeytyskentälle
• Paineilmaviemäri päärakennuksen vessoista autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön
• Tuloilman maaputkisto, joka hyödyntää maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa ennen päärakennuksen ilmanvaihtokonetta
• Sähkö- ja tietoliikennekaapeloinnit

Sähkökaapeleita voidaan sujuttaa suojaputkiin jälkikäteen, mutta LVI-asennusten pitäisi mennä kerralla kohdalleen. Tämän vuoksi suunnitelmat pitää vielä käydä suurennuslasin kanssa läpi.

Työt saa aloittaa

Hankkeen aloituskokous pidettiin tänään Raaseporin rakennusvalvonnassa. Esityslista käytiin vauhdikkaasti läpi ja lopuksi todettiin, että päärakennuksen ja autotallin työt saa aloittaa. Aurinkoinen rinne on sulanut sellaista vauhtia, että maanrakennusurakoitsija arveli aloittavansa työt jo ensi viikolla eli maaliskuun viimeisellä viikolla.

Kokouksen päätteeksi tarjoutui tilaisuus jättää päivitetty rakennuslupahakemus hirsisaunasta. Aiemmassa suunnitelmassa katettu terassi oli yli 50 % saunan sisäpinta-alasta, minkä kuulemma paikallinen rakennusjärjestys kieltää. Nyt osa terassista on muutettu "käytäväksi", jotta muodolliset vaatimukset täyttyvät.

Porakaivo on porattu

Porakaivo päätettiin porata työmaatien valmistuttua, jotta työmaalla on vesiliittymä heti töiden alkaessa.

Kaivon kävi poraamassa tammisaarelainen kaivonporausyrittäjä, joka on tehnyt alueella useita porakaivoja. He tiesivät kertoa, että liian syvä kaivo tuottaa suolaista vettä tällä alueella. Sitä pyritään meillä välttämään.

Maksimisyvyydeksi sovittiin 80 metriä. Porausporukka huomasi, että 29 metrin kohdalla oli jotain kosteutta, mutta kaivoa jatkettiin aina 79 metriin ilman, että löydettiin vettä.

Kaivo jouduttiin painehalkaisemaan. Mansetti asetettiin 27 metrin syvyyteen, jotta kosteushavainnot 29 metrin syvyydessä olisivat mukana aukaistavalla alueella. Painehalkaisu onnistui ja kaivon tuotoksi arvioitiin 240 litraa tunnissa.

Seuraavaksi pitäisi sitten asentaa uppopumppu. Se tulisi näillä näkymin 70 metrin syvyyteen, jolloin reikään jää vielä 9 metrin sakkatila.

Heinäladon rakenteista

Olemme seuranneet kiinteistörekisterin tiedoilla kiinteistömme historiaa 1920-luvulle. Sen ajan kartassa näkyy huomattava määrä rakennuksia peltojen ja niittyjen reunoilla. Mukana on varmasti heinälatoja ja ehkä jokunen torppakin.

Vanha rakennuskanta on kadonnut jäljettömiin lukuun ottamatta kookasta heinälatoa, joka sijaitsee tulevan talomme eteläpuolella. Olen käyttänyt sitä varastona, mutta ongelmana on ollut osin puhkilahonnut ja vaarallinen lattia.

Lattian kunnon vuoksi en ole myöskään tuonut tien ja rakennuksen alta kaadettuja runkoja latoon kuivumaan.

Tänään oli upea kevätpäivä, mutta syvä ja sohjoinen lumihanki esti tulevalla työmaalla liikkumisen. Päätin siirtyä sisätiloihin heinälatoon ja ryhdyin tutkimaan rakenteiden kuntoa.

Kattorakenteet

Ladon kantavat rakenteet on tehty hirrestä. Alkuperäisenä vesikattona on ollut harvaan laudoitukseen kiinnitetyt päreet, mutta jossain vaiheessa niiden päälle on asennettu aaltopeltikatto. Sellainen tuntuu valitettavasti olevan muodissa lähiseudun vanhoissa puurakennuksissa.

Kattorakenteet ovat hyvässä kunnossa, mutta toinen lape on viime talvien lumikuormissa painunut hieman notkolle. Syy ei ollut kuitenkaan kattorakenteissa, vaan maanrajassa. Hirsinen alajuoksu oli rakennuksen keskivaiheilta lahonnut olemattomiin ja pystyhirret painuivat sen läpi maaperään.

Alapohja

Lattian ja vesikaton notkoilla näyttää siis olevan yhteinen selitys: maakosketuksessa lahonneet hirret.

Ryhdyin avaamaan lattiaa pahimmasta kohdasta ymmärtääkseni tilannetta paremmin. Pölyn ja akanoiden alta paljastui ruosteinen, muutaman neliömetrin kokoinen pelti, jolla vino lattia oli peitetty. Sen alla oli melkoinen tilkkutäkki. Lahonneiden lattialautojen päälle oli vuosien saatossa naulattu uusia lautoja ja lopulta ilmeisesti "ongelman ratkaiseva" pelti.

Poistin lattialankut yksitellen. Osa oli täysin mädäntyneessä tilassa alapohjan vesilammikoissa, osa oli lahonnut ja osan olivat toukat syöneet. Jotkut lankuista olivat verrattain hyväkuntoisia vesilammikoiden ja peltilevyn välissä vietetyistä vuosikymmenistä huolimatta. Niissä näkyi vain paikallista tummumista lahojen tukihirsien kohdalla.

Yhden lankun alapinnalta löytyi horrostava nokkosperhonen. Se saa odottaa vielä muutaman viikon kevättä.

Ulkoverhouslaudat ulottuvat maahan asti ja imevät jatkuvasti kosteutta. Ne ovat järjestäen lahoja alimman parinkymmenen sentin matkalta.

Johtopäätöksiä

Näyttäisi siltä, että alapohjan vauriot ovat paikallisia. Puu lahoaa siltä kohtaa, jossa se altistuu pitkäaikaisesti kosteudelle. Vesilammikoiden yläpuolella oli myös terveitä hirsiä aina, kun ne olivat sen verran kostean maaperän yläpuolella, että kosketusta ei päässyt syntymään.

Tapahtumaketju näyttää seuraavanlaiselta: kiviperustus on pettänyt ja uponnut pehmeään maaperään. Alapohjan hirret ovat joutuneet maakosketukseen ja alkaneet lahota. Alapohjan vauriot ovat saaneet myös sinänsä terveen ja hyväkuntoisen kattorakenteen notkolle.

Ulkoverhous on kestänyt vuosikymmeniä hyvin, vaikka alareuna laahaa maassa. Suuri osa pystylaudotuksesta pääsee kuivumaan tehokkaasti. Vesi ei ole noussut kapillaarisesti koko lautaan, vaan vaurio on tässäkin tapauksessa ollut paikallinen. Mielenkiintoista oli myös käytännössä huomata, että puu harmaantuu vain niiltä osin, kun se altistuu UV-valolle. Suojassa olleet pinnat ovat kuin suoraan sahalta, eikä niissä näy ajan patina.

Tulemme soveltamaan näitä havaintoja ja jo aiemmin omaksuttuja periaatteita omassa rakennushankkeessamme seuraavasti:

• Perustuksena toimii riittävän korkea ja painumaton kivirakenteinen perusmuuri.
• Perinteiset tuuletusaukot eivät riitä. Tuulettuvan alapohjan sokkeli jätetään kahdelta sivulta kokonaan auki, jotta ryömintätila tuulettuu ja kuivuu tehokkaasti myös kesän kosteudessa.
• Alapohja tehdään puusta - kyllästämättömästä puusta. Se kestää erinomaisesti, kunhan pysyy kuivana. Ja jos puu ei pysy talon alla kuivana, kyseessä on rakennusvirhe ja laajempi ongelma. Olen pistänyt merkille, että painekyllästetty puutavara on monesti läpimärkää jo myyntipisteissä. Kyllästehuuruissa tuntuu unohtuvan perusasiat - kuiva puu kestää ilman karsinogeenejäkin.
• Julkisivuverhous jätetään meillä maalaamatta. Suomessa vallitsee vahva usko kyllästeisiin ja umpeenmaalaamiseen. Myös rakennusvalvonnalle pitää esittää lupaprosessin aikana kaupallisiin käsittelyaineisiin perustuvat värimallit. Puu voidaan kuitenkin suojata auringon ja sateen vaikutukselta myös rakenteellisesti. Mikä on kauniimpaa kuin hopeiseksi harmaantunut puupinta? Vielä emme ole ratkaisseet, edistetäänkö harmaantumista rautavihtrillillä vai annetaanko UV-valon tehdä työ vuosien saatossa.

Heinäladon tulevaisuus on vielä epäselvä. Olisi kiehtovaa hyödyntää satoja neliöitä katettua ja tunnelmallisen hämyistä tilaa johonkin, mutta nykykunnossa lato on vaarallinen. Korjaus edellyttää laajoja muutoksia kantaviin rakenteisiin. Kannattaako niihin ryhtyä?

Ensimmäinen urakka onnistuneesti valmis

Rakennuspaikalle tarvittiin kantava tie ennen raskaiden kuljetusten käynnistymistä. Lähimmältä olemassa olevalta tieltä pystyi ennen ajamaan noin 160 metriä vanhaa kärrypolkua heinäladolle. Siitä alkoi kuitenkin tietön taival 120 metriä ylös mäelle, jonne aiomme rakentaa.

Päätimme tehdä tien jo talven aikana erillisenä urakkana. Työ eteni vauhdikkaasti ja hyväksyimme valmiin lopputuloksen tänään. Paikallinen urakoitsija teki erinomaista työtä.

Talven runsas lumikerros poistettiin ensin. Alta paljastui lähes sula maa, josta kuorittiin pintakerros pois. Alimmaksi levitettiin suodatinkangas ja sen päälle kivimursketta. Lopputulos ylitti odotukset ja näyttää oikein hyvältä. Toivotaan, että tilanne on sama muutaman kuukauden kuluttua, kun suurimmat kuljetuskuormat on ajettu.

Rakennuspaikan maanrakennustyöt teemme vasta huhtikuussa, kun lumi on sulanut ja maaperä kuivunut hieman. Pohjatutkimuksen mukaan maalajina on lähinnä silttimoreenia, joka on routivaa. Se saattaa myös häiriintyä veden ja tärinän vaikutuksesta, jolloin kantavuus heikkenee. Rakennuspaikka on siksi vielä koskematon, mutta tie on nyt valmis.

Valaistussuunnittelu loppusuoralla

Olemme aina olleet kiinnostuneita valaistuksesta ja suunnittelemme rakennuksen valaistuksen itse. Aloitimme suunnittelun jo lähes vuosi sitten, mutta LED-teknologian kehittyminen ja uusien tuotteiden tulo markkinoille on rohkaissut toteuttamaan yhä useampien tilojen valaistuksen LED-ratkaisuilla. Suunnitelmat on nyt saatu "lopulliselle" mallille ja sähkösuunnittelija tekee luonnostemme pohjalta viimeistellyt kuvat.

Valaistuksen lähtökohtia

Valaistus toteutetaan noudattaen seuraavia perusperiaatteita:

• Laatu: Toteutuksessa käytetään laadukkaita ja pitkäikäisiä valaisimia, joiden lamppujen tuottama valo on värinätöntä ja korkeatasoista. Värintoistoindeksin (Ra) tulee olla yli 90 ja valon tulee sisältää tasapainoisesti spektrin eri osa-alueita. Näihin tavoitteisiin päästään käyttämällä elektronisella, sähköjännitevälkynnän poistavalla liitäntälaitteella varustettuja valaisimia, joissa käytetään hyvään väritoistoon yltäviä täysspektrilamppuja.
• Väri: Valon värilämpötilan tulee olla mahdollisimman lähellä puhtaanvalkoista päivänvaloa eli noin 5 500 K.
• Määrä: Valoa tulee olla riittävästi. Valon määrää voidaan säädellä himmentimillä tai sytyttämällä vain osa tilan valaisimista.
• Häikäisemättömyys: Valo ei saa häikäistä mistään suunnasta katsottuna. Siksi valaistuksessa käytetään paljon huomaamattomia valohyllyjä, joille valaisimet asennetaan. Valo heijastuu epäsuorasti seinän yläosan ja katon kautta huonetilaan. Teknisissä aputiloissa käytetään suoraa valoa. Julkisivujen valaisimet piilotetaan suojalautojen taakse, jolloin nähdään vain valaisimien tuottama valo, ei itse valaisimia.
• Energiatehokkuus: Valaistuksessa suositaan ratkaisuja, jotka tuottavat paljon valovirtaa pienellä määrällä energiaa. LED-, loisteputki- ja energiansäästölamput ovat hyviä valintoja, kunhan ylläasetetut laatuvaatimukset täyttyvät.

Valaisinvalinnat

Käytämme valaistuksessa jo hankittuja valaisinklassikoita 1930-1970-luvuilta, mutta pääosa yleisvalosta tuotetaan seuraavilla valaisimilla:

• LED-tanko, päivänvalo 5000 K: tankoja käytetään epäsuoraan valaistukseen valohyllyillä sekä suoraan valaistukseen häikäisemättömästi opaalimuovin takaa
• LED-paneeli, 300 x 300 mm: häikäisemättömiä paneeleita käytetään teknisten aputilojen ja pesutilojen suorassa valaistuksessa
• Fagerhult Fino: tyylikäs ja laadukas loisteputkivalaisin kylpytilojen peilien yhteyteen

Aiheesta muualla

• AD-Lux Oy:n valaistusartikkeleita
• Innojok Oy:n kuvasto, jossa on paljon tietoa eri tilojen valaistuksesta

Käymäläjätteen kompostointi

Valitsimme aiemmin alipainekäymäläjärjestelmäksi suorituskykyisen Jets-ratkaisun, joka kuljettaa käymäläjätteen päärakennuksen kahdesta WC:stä alipaineen voimalla autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön.

Liian pieni säiliö

Jets vaikuttaa erittäin robustilta ja toimivalta tuotteelta, mutta kompostisäiliö on hienoinen pettymys. Se on kooltaan pieni. Lisäksi tuore käymäläjäte pitää kipata aika ajoin tuoksahtavassa ja nestettä valuvassa juuttisäkissä jälkikompostiin. Pieni säiliö päästää mitä todennäköisimmin paljon suotonestettä lävitseen, mikä taas kasvattaa tarvittavan umpisäiliön kokoa.

Näistä syistä ryhdyimme etsimään korvaavaa kompostiratkaisua, jonka tulee olla niin iso, että tyhjennysväli kasvaa vuosiin. Iso säiliö vetää myös paljon kuiviketta, joka pidättää kosteutta pidempään ja mahdollistaa sen haihtumisen kompostin lämmössä. Tällöin suotonesteen määrää saadaan pienemmäksi.

Vaihtoehdot

Käymäläseura Huussi ry kokoaa tietoa markkinoilla olevista kuivakäymäläratkaisuista. Näiden tietojen ja itsenäisen etsimisen jälkeen vaihtoehtojen määrä kutistui kahteen:

• PikkuVihreä Oy:n valmistuttama Suursäiliö 145
• Mullis Miljön malli Mullis 2000/145

Kumpikin säiliö on rakenteeltaan ja toimintaperiaatteeltaan melko samanlainen. Olennaisin ero on siinä, että Suursäiliö on valmistettu lasikuidusta ja Mullis ruostumattomasta teräksestä.

Päätös

Olen onnistunut kolhimaan veneen lasikuiturunkoa ja mietin, miten Suursäiliö mahtaa reagoida, jos sohaisen sitä epähuomiossa talikolla. Tällaiset pohdinnat kallistivat vaakaa Mulliksen suuntaan ja lopulta syntyi päätös ottaa autotallin kellariin ruostumattomasta teräksestä valmistettu Mullis 2000/145. Siihen tehdään tehtaalla kansi, johon saa suoraan kiinni 32 mm:n alipaineletkun ja 110 mm:n tuuletusputken.

Maaputkisto - valoa tunnelin päässä

Keski-Euroopan passiivitaloissa tuloilma otetaan monesti maan alla kulkevan putkiston kautta sisään. Maaperään varastoitunut lämpö esilämmittää ilmaa passiivisesti talvikaudella ja viilentää sitä kesähelteillä.

Suomessa tällaisia ratkaisuja on toteutettu, mutta niihin suhtaudutaan epäillen. Millä varmistutaan siitä, että putki on puhdas, eikä kosteissa oloissa esiinny mikrobitoimintaa? Miten kondenssivesi saadaan pois putkesta?

Olen itsekin kuulunut skeptikoihin, mutta mieleni on alkanut muuttua. Mikäli putki on tiivis, siihen ei pääse maaperän mikrobeja tai radonia. Mikäli putkessa on riittävät kaadot ja viemäröinti, kondenssivesi voidaan hallitusti johtaa pois. Kuten mikä tahansa ilmanvaihtoputkisto, myös maaputkisto tarvitsee aika ajoin huoltoa. Mitä tulee mikrobeihin, tähän ongelmaan Rehau on esittänyt mielenkiintoisen ratkaisun.

Rehaun AWADUKT Thermo -lämmöntasaaja on maaputkiston ympärille tuotteistettu kokonaisratkaisu. Siinä ilma suodatetaan sisäänottoputkessa, ennen kuin se pääsee maaputkistoon. Pöly ja jopa siitepöly voidaan suurimmaksi osaksi poistaa ilman, että se pääsee likaamaan putkistoa. Putkien sisäpinta on antibakteerinen, mikä vähentää mikrobien riskiä olennaisesti. Kondenssivedet johdetaan hallitusti pois putkistosta.

Rehaun ratkaisu vaikuttaa sen verran varteenotettavalta, että olen alkanut vakavasti harkita maaputkistoa. Suomessakin on näyttöä siitä, että -20-asteinen ulkoilma lämpiää +4-asteiseksi maaputkistossa - täysin passiivisesti. Se herättää väistämättä mielenkiinnon.

Alipaine-WC:n valinta

Päätimme jo hyvän aikaa sitten, että meille tulee alipaineella toimiva WC-järjestelmä, koska kompostisäiliöiden sijoittaminen suoraan vessojen alle ei ollut mahdollista. Markkinoilla on kaksi hieman erityyppistä ratkaisua, joilla kummallakin on hyvät ja huonot puolensa:

Envirolet FlushSmart VF

• kokonaisratkaisu, jossa on mukana posliininen WC-istuin, alipainepumppu ja kompostointisäiliö
• käyttää huuhteluun 0,2 litraa vettä
• kuljettaa käymäläjätteen maksimissaan noin 20 metrin päässä sijaitsevaan säiliöön
• kompostointisäiliö on kehittyneempi kuin Jetsissä

Jets

• kokonaisratkaisu, jossa on mukana posliinisia WC-istuimia, alipainepumppu ja kompostointisäiliö
• käyttää huuhteluun 0,5 litraa vettä
• kuljettaa käymäläjätteen valitusta alipainepumpusta riippuen noin 30 - 100 metrin päässä sijaitsevaan säiliöön
• kompostointisäiliö on lähinnä välivarasto, josta jäte kipataan jälkikompostoitumaan

Enviroletin ratkaisu on hyvin tuotteistettu kokonaisuus, mutta se ei sovellu meille riittämättömän kuljetusmatkan vuoksi. Enviroletilta pitäisi hankkia kahteen vessaan kaksi alipainepumppua ja niiden maksimisiirtomatka tulee vastaan heti päärakennuksen pihalla, vaikka jäte pitäisi saada siirtymään yli 30 metrin matka autotallin kellariin.

Jetsin tehokkaampi pumppu siirtää käymäläjätteet tarvittaessa 100 metrin päähän ja yhteen pumppuun voidaan liittää monta WC-istuinta. Näin ollen valintamme osuu Jetsiin. Ratkaisun heikko lenkki on kompostisäiliö, johon aiomme hankkia toisen valmistajan kookkaamman ratkaisun.

Toimintaperiaate

Jets-alipainekäymälä koostuu neljästä pääkomponentista: posliini-istuimesta, alipainepumpusta, elektronisesta ohjausyksiköstä ja kompostisäiliöstä.

Alipaineistettu käymäläjärjestelmä ei käytä vettä vaan ilmaa jätteen kuljettamiseen. Pumpun muodostama ilmanpaine-ero kuljettaa käymäläjätteen pois. Pienemmällä alipainepumpulla maksiminostokorkeus on 2 metriä ja maksimietäisyys pumpun ja keräyssäiliön välillä on 30 metriä. Tehokkaammalla alipainepumpulla maksiminostokorkeus on 5 metriä ja maksimietäisyys pumpun ja keräyssäiliön välillä on 100 metriä. Pienempään pumppuun voidaan liittää maksimissaan 4 käymäläistuinta ja vastaavasti järeämpään ratkaisuun voidaan liittää jopa 10 istuinta.

Meille riittää kaksi WC-istuinta, mutta pidempi siirtomatka ohjasi valitsemaan tehokkaamman alipainepumpun.

Sähköliittymän suunnittelu

Ajattelin ennakkoon, että suuri sähköyhtiö ei varmaankaan juuri paneudu yksittäisen omakotitalon sähköliittymään. Yllätyin kuitenkin positiivisesti siitä, miten hyvää palvelu oli. Sähköyhtiön alihankkijan suunnittelija tarjoutui tulemaan jopa lauantaina pohtimaan maastoon, miten liityntäasiat käytännössä ratkaistaan.

Lähin muuntaja on onneksi lähellä. Siitä on tulevalle talolle linnuntietä runsaan sadan metrin matka, mutta suorinta tietä kaapeli pitäisi tuoda kallion yli sähkötolpissa. Halusin ehdottomasti maakaapelin ja etsimme sille maastossa parhaan reitin.

Kaapelikaivanto tulee seuraamaan lähes koko matkan tienreunaa. Siihen asennetaan 4-johdinkaapeli sekä paljas maadoituskupari koko matkalle, muuntajalle asti. Kaivannon päähän pystytetään tonttikeskus, jota käytetään myös rakennusaikaisena sähkökeskuksena. Tonttikeskukselta eteenpäin käytetään 5-johdinjärjestelmää.

Suunnitelma on nyt tehty ja sitä päästään toteuttamaan maalis-huhtikuussa, kun maa hiukan sulaa.

Puukuitulevyt sisäverhouksessa - ei onnistukaan

Elimme vahvasti siinä uskossa, että pystymme toteuttamaan seinärakenteen seuraavanlaisella puurakenteella:

• Ulkoverhouslaudoitus 28 mm
• Koolauslaudoitus 22 mm
• Puukuitutuulensuojalevy 25 mm
• Puinen uuma- eli I-pilari ja puukuitueriste 350 mm
• Ilmansulkupaperi
• Havuvaneri tai puukuitulevy
• Ristiinkoolaus 22 + 22 mm ja puukuitueriste 44 mm
• Puukuitulevy sisäverhouslevynä

Kaikki vaikuttaa muuten hyvältä, mutta puukuitulevy sisäverhouksessa tuntuu olevan harvinainen ilmiö uudisrakennuksissa. Huokoleijonaa käytetään vanhojen puurakennusten peruskorjauksessa ja sisäpuolisessa lisäeristämisessä. Se pitää tapetoida makulatuuripaperilla, jotta saa siistin ja maalattavan pinnan. Tämä lisää työmäärää, mutta toisaalta Huokoleijonalla saa toteutettua hengittävän, akustisesti miellyttävän, ekologisen ja parasta M1-päästöluokkaa edustavan sisäverhouksen. Kaiken järjen mukaan myös Runkoleijona sopisi vastaavaan käyttöön.

Puukuitulevy sopisi erinomaisesti hengittävään seinärakenteeseen ja se tekisi hyvää myös huoneakustiikalle. Huokoinen levy absorboi ääntä ja vähentää kolkkoa kaikuisuutta, joka tyypillinen piirre kipsilevyverhoukselle.

Otin yhteyttä Suomen Kuitulevy Oy:n asiantuntijoihin ja kysyin kuitulevyn käytöstä uudisrakennuksen sisäverhouksessa. Vastaus tuli hyvin nopeasti ja valotti sellaisia asioita, joita en ollut itse huomioinut lainkaan.

Puukuitulevy ei täytä uudisrakennuksilta vaadittavaa paloluokkaa. Rakentamismääräykset määrittelevät P3-luokan rakennukselle paloluokan D sisäpinnan materiaaleille. Huokoisen puukuitulevyn paloluokka on kuitenkin pykälää huonompi eli E. Lisäksi puukuitulevyn kantokyky on heikko, joten sen taustalla on syytä olla toinen kestävämpi levy, joka mahdollistaa ripustukset.

Levymäisistä sisäverhousmateriaaleista ei tunnu löytyvän täydellistä osumaa:

• Puukuitulevy ei kestä ja sen paloluokka ei täytä määräyksiä
• Kipsilevy on akustisesti kova ja sen hiilijalanjälki on puukuitulevyä suurempi
• Lastulevyt ovat kehittyneet, mutta en pääse irti niiden liiman ja formaldehydin käryisestä maineesta

Ilmeisesti on harkittava myös puupaneelia yhtenä sisäverhousmateriaalina. Levyjen osalta kipsilevy taitaa olla ainoa varteenotettava mahdollisuus.

Myrskytuhoista opittua

Tapaninpäivänä riehui kunnon talvimyrsky, joka kaatoi valtavasti puita ja katkoi sähköt sadoiltatuhansilta. Sähköt katkesivat myös kiinteistöllemme vievän tien varrelta, mutta meillä ei vielä ollut sähköliittymää.

Muuten tuhot jäivät kiinteistöllä ilahduttavan pieniksi. Vaikka metsää on muutama hehtaari, vain yksi järeä mänty kaatui.

Myrskyjä tulee joka talvi ja sähkökatkoja varmasti muinakin vuodenaikoina. Siksi päätimme, että varavoimaratkaisun pitää olla kunnossa. Sähköjen katkeaminen ei rajoitu modernissa talossa enää valojen pimenemiseen, vaan ilmanvaihto ja vesipumput vaimenevat yhtä lailla.

Aggregaatti saatetaan sijoittaa monen muun talotekniikkaan liittyvän ratkaisun ohella autotallin kellariin. Pakoputki täytyy johtaa kellarista ulkoilmaan. Jos löytäisimme hyvän vesijäähdytteisen aggregaatin, niin jäähdytysvesi voisi kiertää samassa kellarissa sijaitsevien lämminvesivaraajien kierukoissa, jolloin lämpöenergia saataisiin näppärästi talteen.

Routaeristeet alennustilassa

TM Rakennusmaailma testasi EPS- ja XPS-eristeitä numerossa 8/11. Olen aina suhtautunut laimean välinpitämättömästi erilaisiin tuotemerkkeihin, kun on kysymys tällaisesta verrattain tasalaatuisesta tavarasta. Artikkeli kuitenkin ravisteli hereille: eroja löytyy ja ne ovat merkittäviä.

EPS-eristeet tuntuivat imevän vettä kuin sienet paria poikkeusta lukuun ottamatta. Maalaisjärkikin sanoo, että lämmöneristävyys ei enää ole ihan samaa luokkaa, kun levy on vettynyt.

XPS-eristeet maksavat noin kaksinkertaisen summan EPS-levyihin nähden, mutta laskettuani lehden kädestä päätös oli syntynyt. En lähde kokeilemaan tarjouslaarin tuotteita, kun tuulettuva alapohja on molemmista päistä avoin ja eristyksellä on oikeasti merkitystä. Meillä routaeristys tehdään XPS:stä.

Lähtökohtia LVIS-suunnittelulle

Passiivitalo asettaa erityisvaatimuksia mm. lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuille. Olemme pohtineet näitä teemoja jo ennen varsinaisen LVIS-suunnittelun alkamista.

Lämmitys

Passiivitalo ei tarvitse järeää lämmitysjärjestelmää, mutta talven kovimpien pakkaskausien aikana lisälämpö on tarpeen. Ajatuksemme lämmöntuotannosta ja lämmönjaosta ovat alkaneet hahmottua. Kummassakin tapauksessa on kysymys eräänlaisesta hybridiratkaisusta.

Lämmöntuotannossa hyödynnetään passiivisia lämpökuormia. Talvella matalalta paistava aurinko lämmittää sisätiloja ja lämpö varautuu rakenteisiin. Sähkölaitteet ja ihmiset tuottavat myös lämpöä, joka jää riittävän eristepaksuuden, ulkovaipan ilmanpitävyyden ja tehokkaan lämmöntalteenoton ansiosta rakennuksen sisään. Näiden passiivisten keinojen lisäksi lämpöenergiaa tuotetaan aurinkokeräimillä ja polttamalla puuta vesitakassa. Tuotettu energia varastoidaan lämminvesivaraajaan.

Koska lämpöenergiaa varastoidaan veteen, on luontevaa käyttää vesikiertoista lämmönjakoa. Lämmin vesi kiertää päärakennuksen lattiapinnan alla putkistossa ja myös tuloilman lämmittämisessä käytetään ilmanvaihtokoneen yhteydessä vesikiertoista patteria.

Olemme lisäksi harkinneet monissa passiivitaloissa käytettäviä, keraamisiin vastuksiin perustuvia ja huonekohtaisesti säädettäviä ilmanvaihdon päätelaitteita. Tällainen suoraan sähköön perustuva lämmitysmuoto ei kuitenkaan tunnu yhtä mielekkäältä kuin vesikiertoinen ratkaisumme.

Tulisija saattaa lämmittää passiivitalon sisätiloja liikaa ja aiheuttaa jäähdytystarvetta.

Tätä riskiä voidaan pienentää esimerkiksi toteuttamalla olohuoneen tulisija

vesitakkana, jossa valtaosa lämpöenergiasta johdetaan lämmenneen veden

mukana lämminvesivaraajaan. Takka voidaan tehdä esimerkiksi Normathermin

vesitakkasydämestä, joka on laajalti käytetty ratkaisu passiivitaloissa. Takkasydän

ympäröidään joko muuratulla kuorella tai metallirunkoon kiinnitetyllä Luja-levyverhouksella, joka vaikkapa rapataan tai maalataan. Takkasydän vaatii vesijohdot sekä kylmälle että takassa lämminneelle vedelle, joka johdetaan lämminvesivaraajaan. Takkasydän vaatii huoltoluukun ja myös nuohoamisen vaatimukset on huomioitava.

Savuhormin paloturvallisuus on äärimmäisen tärkeä asia, sillä takassa saattaa

palaa useampikin pesällinen illassa. Viime aikoina on uutisoitu kevythormien

aiheuttamasta paloturvallisuusriskistä: hormi kuumenee liikaa läpiviennin kohdalla,

koska yläpohjan eristepaksuudet ovat nykyisin niin suuria. Tällaiset tiedot ovat

laimentaneet kiinnostustamme kevythormeihin. Varteenotettava ratkaisu voisi olla

perinteinen muurattu savuhormi.

Vesi ja viemäri

Rakennus on kunnallistekniikan ulottumattomissa ja vettä varten tarvitaan

porakaivo.

Tavoitteena on, että jätevesinä syntyy ainoastaan harmaita vesiä. Rakennus on

haja-asutusalueella ja harmaat vedet on tarkoitus imeyttää maaperään. Imeyttämisen täytyy tapahtua riittävän etäällä porakaivosta.

Mustien vesien syntyminen ehkäistään käyttämällä kompostoivia kuivakäymälöitä. Yleensä sisätiloihin sijoittuvat suuren kapasiteetin kuivakäymälät edellyttävät kellarikerrokseen sijoitettua kompostisäiliötä. Päärakennukseen ei kuitenkaan tule kellaria, joten säiliötä ei voida sijoittaa WC-tilojen alapuolelle. Tämän vuoksi harkitsemme alipaineella toimivia WC-ratkaisuja, joissa jätökset voidaan kuljettaa samassa tasossa sijaitsevaan kompostointisäiliöön. Markkinoilla olevia ratkaisuja tähän tarpeeseen ovat esimerkiksi Envirolet FlushSmart VF ja Jets.

Ilmanvaihto

Rakennukseen tulee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jotka on varustettu

tehokkaalla poistoilman lämmöntalteenotolla. Tuloilmaa voidaan lämmittää kylmällä kaudella vesikiertoisen patterin avulla.

Tuloilman esilämmittämisessä mm. Keski-Euroopassa käytetty maaputkisto saattaa olla hankalasti huollettava ja se edellyttää viemäröintiä kondensoituvan veden vuoksi. Siksi

harkitsemme vielä, toteutetaanko sellainen meille.

Ilmanvaihtokanavat asennetaan alaslaskettujen sisäkattojen yläpuolelle. Niiden

äänenvaimennus on erittäin tärkeää, jotta oleskelutiloihin ja makuuhuoneisiin ei

kantaudu häiritsevää kohinaa. Kanavissa vältetään yli 45 asteen kulmia, jotta

puhdistaminen on helppoa.

Olohuoneen vesitakka tarvitsee tuloilmaa takkaa poltettaessa. Hyvän vedon

takaamiseksi ilmanvaihdon kokonaisuus tulee suunnitella myös takan polttamista

ajatellen.

Sähkö ja valaistus

Päärakennuksen sisällä sähkövedot pyritään toteuttamaan ilmansulun sisäpuolelle, jotta läpivientejä tulee mahdollisimman vähän. Valaistuksen osalta ohjaava periaate on täyden spektrin päivänvalovalaistuksen (värilämpötila noin 5 500 K) hyödyntäminen. Suuri osa

valaistuksesta tulee olemaan epäsuoraa. Suoraa valaistusta käytettäessä täytyy varmistua siitä, etteivät valaisimet häikäise.

Valaisimia varten voidaan tehdä huomaamattomia valohyllyjä, joiden yläpinnalle

asennetut LED-valaisimet tai loisteputket valaisevat katon kautta epäsuorasti. Halogeeneja, hehkulamppuja ja häikäiseviä alasvaloja ei käytetä.