Tuloilman maaputkistoa asennetaan

Maaputkisto on merkitty vihreällä, rakennusten välinen kanaali sinisellä

Meille tulee saksalaisista passiivitaloista tuttu tuloilman esilämmittämiseen käytetty maaputkisto. Putkisto vetää talvella pakkasilmaa maaperän sisään, jossa lämpötila on muutaman asteen plussan puolella. Maaperä esilämmittää tuloilmaa, ennen kuin se tuodaan sisään taloon, ilmanvaihtokoneelle.

Maaputkisto haaroitettuna kolmeen rinnakkaiseen kanavaan

Ajatus on mielestäni nerokas ja osuu passiivitaloideologian ytimeen. Maaputkisto hyödyntää maaperän ehtymätöntä lämpökuormaa passiivisesti tuloilman esilämmittämiseen. Suomessa tällaiset putket ovat olleet hieman huonossa maineessa ja niiden mikrobi- sekä kondenssivesiriskejä tuodaan usein esiin.

Kondenssiyhde asennetaan huoltokaivoon, ilmanottoyksikön alle

Me päädyimme putkivalinnassa Rehaun AWADUKT Thermo -maaputkistoon, joka on kätevä kokonaisratkaisu. Putkistossa on mikrobien ja homeiden kasvua estävä antibakteerinen pinnoite ja pakettiin kuuluu kondenssivesiyhde. Lisäksi putkisto on tiivis, joten tuloilmaan ei pääse maaperästä epäpuhtauksia tai radonia.

Huoltokaivo on salaojitettu

Putkisto piti alun perin asentaa päärakennuksen ja autotallin väliseen kanaaliin, mutta tuloilman sisäänottoyksikkö olisi sijoittunut hankalasti ajotien välittömään läheisyyteen. Siksi putkisto käännettiinkin saunan suunnalle, omaan kaivantoonsa.

Kondenssivesiyhde asennettuna huoltokaivoon

Putkikaivantoa ei haluttu jatkaa rakennuspaikan ulkopuolelle ja noin 60 metriä maaputkistoa päätettiin haaroittaa kolmeksi rinnakkaiseksi putkilinjaksi, jotka ulottuvat parinkymmenen metrin päähän teknisestä tilasta.

Kondenssivesiyhde voidaan asentaa kellarillisissa taloissa kellariin. Meidän tapauksessamme putkien kaadot toteutettiin talosta pois päin ja kondenssivesiyhde asennettiin betonirenkaista rakennettuun huoltokaivoon. Yhteessä on tiivis palloventtiili, joka ei päästä maaperän epäpuhtauksia, kuten radonia, ilmaputkistoon.