Maksaruohoa katolle

Viherkatto (kuva: Wikimedia Commons)

Arkkitehti mainitsi suunnittelun alkumetreillä, että autotallin ja saunarakennuksen katot voitaisiin toteuttaa viherkattoina. Kasvillisuudeksi hän ehdotti maksaruohoja. Pidimme ajatuksesta, mutta vielä tuossa vaiheessa emme tienneet, miten katot tultaisiin käytännössä toteuttamaan.

Valkomaksaruoho (kuva: Wikimedia Commons) 

Viherkattoja on monenlaisia ja Suomessa on perinteisesti tehty mm. turvekattoja. Monesti viherkatolla rehottaa niittyä muistuttava heinikko. Maksaruohot ovat kuitenkin karuihin olosuhteisiin sopeutuneita ja matalia kasveja. Niillä toteutettu viherkatto on kasvukerrokseltaan ohut ja muutenkin elegantimpi vaihtoehto.

Maksaruohot

Wikipedia kuvaa maksaruohoja seuraavasti (ks. Wikipedia: Maksaruohot): "Maksaruohot (Sedum) on maksaruohokasveihin kuuluva suku, johon kuuluu noin 400 lajia. Maksaruohot ovat mehikasveja, joiden mehevät lehdet mahdollistavat niiden kasvamisen kuivilla seuduilla. [...] Suomessa esiintyy seitsemän lajia; lisäksi useita lajeja kasvatetaan koristekasveina esimerkiksi kivikkopuutarhoissa.

Suomessa esiintyvät lajit

• Keltamaksaruoho (S. acre): 3–12 cm, keltaiset kukat, Etelä-Suomessa ja rannikolla yleisenä
• Valkomaksaruoho (S. album): 5–15 cm, valkoiset kukat, Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa yleisenä
• Kesämaksaruoho (S. annuum): 3–10 cm, keltaiset kukat, Etelä-Suomessa ja pohjoisimmassa Lapissa
• Kalliomaksaruoho (S. reflexum): 10–30 cm, keltaiset kukat, harvinaisena Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa
• Särmämaksaruoho (S. sexangulare): 3–10 cm, keltaiset kukat, Ahvenanmaalla harvinaisena, esiintymä Kirkkonummella
• Isomaksaruoho (S. telephium): 20-50 cm, valkoiset kukat, melko yleinen rannikkoseudulla Helsingistä Ouluun
• Karvamaksaruoho (S. villosum): 2–6 cm, vaaleanpunaiset kukat, esiintymä Muoniossa

Koristekasveina kasvatettavia lajeja

• Siperianmaksaruoho (S. aizoon)
• Turkestaninmaksaruoho (S. ewersii)
• Kamtšatkanmaksaruoho (S. kamtschaticum)
• Lyydianmaksaruoho (S. lydium)
• Lusikkamaksaruoho (S. spathulifolium)
• Kaukasianmaksaruoho (S. spurium)"

Kattorakenne

Viherkattojen toteuttamiseen löytyy enemmän ja vähemmän tuotteistettuja kaupallisia ratkaisuja. Niissä katon rakenne ja toteutustapa vaihtelee jonkin verran. Yhteistä kuvauksille on, että katto toteutetaan reunoilla varustettuna, kaukalomaisena rakenteena, jonka alareuna pidättää kasvukerrosta paikallaan, mutta päästää ylimääräisen kosteuden pois. Olen lukemieni kuvausten ja rakennesuunnitelmiemme perusteella päätynyt seuraavanlaiseen rakenteeseen (ylhäältä alaspäin):

• Maksaruohomatto
• Kasvualusta
• Suodatinkangas
• Patolevy, joka nostetaan katon reunoilla ylös
• Kaksinkertainen bitumikermi, joka nostetaan katon reunoilla ylös (räystäällä tippapelti ja alareunan kiinnikkeet bitumikermien väliin asennettuina)
• Raakaponttilaudoitus, jonka reunat on korotettu kasvukerroksen vaatimaan korkeuteen
• 48x98-tuuletuskoolaus kattolappeen suuntaisena
• 22x100-laudat ristiinkoolauksena, joka mahdollistaa harjansuuntaisen tuulettumisen (ja korottaa tuuletusvälin 120 mm:iin)
• 25 mm:n tuulensuojalevy
• Kantava kattorakenne

Rakenteen vahvuus on muuten hyvin hahmotettavissa, mutta kasvualustan paksuus vaihtelee valtavasti sen mukaan, mihin lähteeseen tukeutuu. Esimerkiksi Biolan suosittelee maksaruohokaton alle seuraavia kerroksia:

• Maksaruohomatto
• 50-100 mm Biolan Puutarhan TurveMultaa
• 50 mm Biolan Kevytsoraa
• Suodatinkangas
• Patolevy
• jne.

Maksaruohojen kasvualusta olisi tällöin 100-150 mm:n paksuinen, vaikka nämä mehikasvit kukoistavat luonnossa lähes ilman humusta karuilla kallioilla. Kerros tuntuu liian paksulta ja sillä menetetään maksaruohomaton mahdollistama viherkaton keveys.

Toisenlaista koulukuntaa tuntuu edustavan esimerkiksi Icopalin viherkattojen suunnitteluohje, jonka rakenneleikkauksessa maksaruohomaton alla on lähes olematon kasvukerros. Rakenne on seuraavanlainen:

• Maksaruohomatto
• Kekkilän Turvelevyt tai Viherix-kattomulta "kasvillisuuden mukaan" (maksaruohokaton kohdalla kerros on rakenneleikkauksessa olematon)
• Suodatinkangas
• Patolevy
• jne.

Myös EG-Trading Oy ehdottaa hyvin ohutta maksaruohokaton kasvukerrosta. Ratkaisu on aiempia tuotteistetumpi, sillä maksaruohomatto kasvaa keinotekoisen kuitukankaan ja kierreverkon päällä. Rakenne on ymmärtääkseni seuraavanlainen:

• Maksaruohomatto
• 9 tai 17 mm NGR-kuitukangas PET/PA (Polyeten/Polyamid)
• 9 tai 17 mm NGR-kierreverkko PA (Polyamid)
• jne.

Kuvien perusteella samaa ratkaisua myy myös ViaPipe ViaGreen-viherkattobrändin alla. Lisäksi Protanilla on omat ratkaisunsa ja rakennetyyppinsä maksaruohokatoille.

Näiden esimerkkien valossa kasvukerroksen paksuudeksi voisi harkita muutaman sentin multa- tai turvekerrosta ilman sen kummempia tuoteinnovaatioita. Asiaan voi toki paneutua vielä syvällisemminkin, sillä viherkattorakentamisen ratkaisuista on tehty myös opinnäytetyö. Tässä Valtteri Vaarsalon opinnäytteessä on paljon mielenkiintoista taustaa suhtautumisesta viherkattoihin: Saksassa tarjotaan verohelpotuksia ja paikoin Ruotsissa enemmän rakennusoikeutta viherkaton valinneille. Suomessa viranomaisten suhtautuminen viherkattoihin on tuttuun tapaan nuivaa.

Vaarsalo kommentoi viherkaton käyttöikää seuraavasti: "Katon käyttöiälle annetaan monia arvioita. Tutkijan tai palveluja tarjoavan yrityksen mukaan käyttöiän arviot vaihtelevat 40 ja 100 vuoden käyttöiän välillä. Suomalaisista viherkattoa tarjoavista yrityksistä yksi suurimmista lupaa katolle yli 50 vuoden käyttöiän. Saksassa tehdyssä elinkaarianalyysissä viherkaton käyttöiäksi määriteltiin vähintään 40 vuotta mutta kokemuksia on yli 100 vuotta vanhoista yhä toimivista viherkattorakenteista. Sveitsin Zürichissä seurataan yli 90 vuotta vanhaa viherkattoa ja sen kestävyyttä. Sen rakenne koostuu bitumieristeestä, 5 cm paksusta salaojakerroksesta sekä noin 20 cm paksusta kasvukerroksesta. 90 vuoden käytön jälkeen sen ei katsota tarvitsevan huoltotoimenpiteitä. Yhdysvalloissa Rockefeller centerin viherkattokattorakenteet rakennettiin 1930-luvulla ja katon katsotaan olevan hyvässä kunnossa."

Viherkattojen rakenteita käsitellään luonnollisesti myös RT-kortistossa. Tutustumisen arvoinen kortti on RT 85-10709, Kansi- ja kattopuutarhat sekä viherkatot (1999).

Maksaruohokattoihin perehtyminen on pakottanut miettimään myös päärakennuksen kattoa. Se on nyt suunniteltu konesaumapeltikatoksi, mutta maksaruohokatto voisi olla kiehtova vaihtoehto.