Lämmityksen matematiikkaa

Olimme muutaman päivän poissa talolta, mutta Fortum Valpas -palvelu mahdollisti virtuaaliset vierailut tällä välin. Melko yksitoikkoiselta sähkönkulutus kuitenkin näyttää: luvut ovat pyörineet 3 kWh:n ympärillä tunnista toiseen.

Aiemmassa kirjoituksessa todettiinkin jo, että lukuun ottamatta varaajan vastuksia poissaoloajan kulutus pyörii 0,17-0,18 kWh:n haarukassa. Näin ollen sähkö on kulunut lähes kokonaan 194-neliöisen talon sekä noin 80-neliöisen autotalli-kellari-yhdistelmän lämmittämiseen, kun kukaan ei ole ollut paikalla polttamassa puita.

Polttopuita hyödyntävälle ovat suureksi avuksi Puulammitys.info-sivuston polttopuumatematiikkatiedot. Vesikiertoista järjestelmää käyttävälle erityisesti veden lämmönvarauskyvyn tunteminen on hyödyksi. Jos nimittäin lämmittää 1000 litraa vettä yhden asteen lämpimämmäksi, tarvitaan 1,16 kWh energiaa. Vastaavasti, jos lämmitetään vesikuutio kymmenen astetta aiempaa lämpimämmäksi, tarvitaan 11,6 kWh energiaa. Kun varaajan lämpötila laskee, energiankulutusta voidaan arvioida tämän saman suhdeluvun avulla. Jos 1000-litraisen varaajan lämpötila laskee 5 astetta, energiaa on kulutettu 5 * 1,16 kWh = 5,8 kWh.

Sähkönkulutuksen perusteella lämmitysenergiaa tarvitaan 24 * 3 kWh = 72 kWh vuorokaudessa. Jos tämä puristettaisiin irti 1000-litraisesta varaajasta, se jäähtyisi 62 astetta vuorokaudessa. Meillä on kahden kuution kokoinen varaaja, joten se jäähtyisi 31 astetta. Pudotus on niin suuri, että puita täytyy polttaa päivittäin, jos haluaa välttää sähköenergialla lämmittämistä. Myöhemmin asennettavat aurinkokeräimet tulevat toki helpottamaan tilannetta valoisina vuodenaikoina. Silti suurempi varaajakapasiteetti ei olisi pahitteeksi.

Kuinka paljon puuta pitää sitten päivässä polttaa 72 kWh:n tuottamiseksi? Kilo kuivaa puuta sisältää puulajista riippuen hieman yli 4 kWh energiaa. Jos hyötysuhde olisi teoreettinen 100 %, niin 18 kiloa puuta riittäisi päivässä. Hyötysuhteet eivät kuitenkaan ole tätä luokkaa, kun lämpöä karkaa savukaasujen mukana ja säteilynä. Ehkäpä oikeampi luku on lähempänä 30 kiloa.

Tähän kun lisätään käyttöveden lämmittäminen ja kovemmat pakkaskelit, niin puuta saa kantaa pesään melkoisia määriä.

Energiantuotantoa voi lihasvoimin skaalata, mutta myös kulutukselle pitää pystyä tekemään jotain. Meillä on edelleen varaa tiivistää taloa ja kaikista pahin ilmavuoto on entisellään vielä yli puolitoista vuotta reklamoinnin jälkeen: Glasierin toimittama, saksalaisiin passiivitaloihin suunniteltu Schüco-liukuovi ujeltaa parhaillaan talvimyrskyssä ja viilentää puolet olohuoneesta.

Korjaustarjouksia otetaan avosylin vastaan.

Jäähdyttämisen ja kosteuden riskeistä

Monen sattuman summana meille tulee lähinnä rakennusalan ammattilaisille suunnattu Rakennuslehti kotiin. Aikakauslehdet tuppaavat jäämään aina hetkeksi pinoon odottamaan sopivaa vapaahetkeä, joka tarjoutui tänään, kauniin aurinkoisena syyssunnuntaina.

5.9.2014 ilmestyneessä Rakennuslehdessä oli useampikin kiinnostava artikkeli, joita en malta olla tässä kommentoimatta.

Kuluneen kesän hellejaksot ovat nostaneet ilmastoinnin, jäähdytyksen ja ilmalämpöpumput kestopuheenaiheiksi työpaikkojen kahvihuoneissa ja huoltoasemien kuppiloissa. Ei se ole mies eikä mikään, jonka olohuoneessa ei tohota uudenkarhea "ilppi".

Artikkeli "Ylenpalttinen jäähdytys on riski talon rakenteille" valottaa jäähdyttämisen riskejä tuoreella tavalla. Vesihöyryn diffuusiovirta suuntautuu yleensä talon ulkoseinärakenteessa sisältä ulospäin - kuten pitääkin. Jos hellejakson aikana jäähdytetään sisätiloja voimakkaasti, diffuusiovirta kääntyy seinärakenteessa ja vesihöyry tunkeutuu tuulensuojamateriaalien ja eristevillojen läpi ulkoa sisäänpäin. Kun vesihöyry kohtaa "ilpin" jäähdyttämän höyrynsulkumuovin, se tiivistyy vedeksi ja luo hyvät olosuhteet homekasvustoille.

Massiivirakenteet ja hengittävällä ilmansululla varustetut rakenteet eivät aiheuta vastaavaa homeriskiä, sillä ne kuivuvat sekä ulos- että sisäänpäin. Aiheesta voi lukea lisää Johannes Ahokaisen opinnäytetyöstä "Asuinrakennuksen jäähdytyksen kosteustekniset vaikutukset ulkoseinärakenteisiin ja asumisterveyteen".

Toinen Rakennuslehden kiinnostava artikkeli "Virheelliset kosteusmittaukset ovat aiheuttaneet paljon harmia" puolestaan kyseenalaistaa yleisen hokeman "betoni kuivuu sentin per viikko".

Kuinka ollakaan, tällä viikolla sattui silmään Helsingin Sanomien artikkeli, joka kertoi vuonna 2006 valmistuneen Kartanonkosken koulun sisäilmaongelmista: "Koulun E-siiven sisäilmatutkimuksissa on havaittu ylimääräistä kosteutta ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka kielivät muovimattoliiman hajoamisesta. Liima alkaa hajota, jos rakenteet sen alla ovat liian kosteita." Ja edelleen: "Kesän aikana tehdyissä tutkimuksessa on myös todettu, että koulun ulkoseinissä on ilmavuotokohtia. Niiden kautta sisäilmaan on voinut päästä kuituja, pölyä, mikrobeja tai nokea, jotka aiheuttavat oireilua ihmisissä."

Sisäsaunan rakennustyöt etenevät

Pihasaunan runkorakenteet ja kiuas toteutettiin jo viime vuoden puolella. Nyt etenee puolestaan sisätilojen pienempi sauna.

Päärakennus on muilta osin toteutettu hengittävillä rakenteilla, mutta saunassa ja kylpyhuoneen paneloitavassa osassa seinä- ja kattorakenteet varustettiin höyrynsululla. Ratkaisuksi valittiin 30 mm:n paksuinen ja alumiinilaminoitu polyuretaanilevy, SPU Sauna-Satu.

Myös saunan sisäverhouspaneeli on valittu. Se tulee olemaan lämpökäsiteltyä haapaa.

Panelointi tulee jatkumaan saunasta pesutilojen puolelle ja taustalla on koko ajan Sauna-Satua

Saunan nurkkaus, jonka toiselle puolelle tulee suihku

Näkymä saunasta kylpyhuoneen puolelle ja kodinhoitohuoneen ovelle

Näkymä kylpyhuoneesta kodinhoitohuoneen läpi kuraeteiseen

Lauteiden ja lasiseinän tukipuut läpäisevät Sauna-Satu-levytyksen

Laattakuorma saapui työmaalle ja tässä tarvikkeita välivarastoidaan vierashuoneeseen

Usko ilmansulkuteippeihin palautuu

Sisäkattoa ei vielä ole levytetty umpeen ja yläpohjan ilmansulkupaperi on näin ollen esillä. Ennen levytystä ilmansulun teippauksia pitää vielä parantaa, sillä syksyllä asennetut teipit repsottavat paikotellen ilman minkäänlaista tartuntaa.

Emme ole yleensä halunneet jättää ilmansulun saumoja pelkän teipin varaan, mutta paikotellen yläpohjassa ei ole muuta mahdollisuutta. Siksi saumat teipattiin asennustyön yhteydessä huolellisesti ruskealla ilmansulkuteipillä, joka on sittemmin pettänyt monessa kohdassa.

Tescon No 1 -ilmansulkuteippiä on kehuttu paljon, mutta lähes euron metrihinta on aiemmin laimentanut kiinnostustani. Nyt yläpohjaan oli kuitenkin pakko löytää pitävä ratkaisu ja annoin teipille mahdollisuuden. Tescon No 1 osoittautui maineensa veroiseksi ja tarrautui aggressiivisesti kiinni niin ilmansulkupaperiin kuin asennushanskoihinkin.

Teippiä tullaan käyttämään myös ikkunoiden ja savuhormin liitoksissa ilmansulkuun.

Aiemman teipin irronnut reuna on kiinnitetty pysyvästi Tescon No 1:llä

Jotkut saumat varmistettiin koko pituudelta Tescon No 1:llä

Lattian betonivalu tehtiin eilen

Kantava väliseinä halkaisee päärakennuksemme kahteen osaan. Pohjoispuoliskolla sijaitsevat kaikki märkätilat, WC-tilat, tekninen tila, eteiset jne. Näihin tiloihin tulee laatoitettu lattia ja sen pohjaksi valettiin koko rakennuksen pohjoispuoliskon kokoinen, noin 90 mm:n paksuinen betonilaatta.

Muutaman viime päivän aikana vanerilattian päälle on asennettu ilmansulun kanssa limitetty valupaperi, vesikiertoisen lattialämmityksen putket, muut LVI-asennukset ja raudoitusverkko. Betonivalu tehtiin eilen ja siihen tarvittiin noin kahdeksan kuutiota betonia.

Raudoitus ja LVI-asennukset kylpyhuoneen kohdalla

Vastavalettu betonilaatta kylpyhuoneen kohdalla

Raudoitus ja LVI-asennukset WC:n kohdalla

Vastavalettu betonilaatta WC:n kohdalla

Raudoitus ja LVI-asennukset vierashuoneen kohdalla

Vastavalettu betonilaatta vierashuoneen kohdalla

Lattialämmityksen jakotukki

Päärakennuksen seinärakenne ja sähköasennukset

Päärakennuksen ilmansulku on saatu seinien ja alapohjan osalta vanerilevytyksen taakse. Seuraavaksi tehdään seiniin ristiinkoolausta 22x100-vajaasärmälaudasta k600-jaolla. Ristiinkoolaus mahdollistaa helpot sähköputkitukset ja tarjoaa hyvän pohjan sisäverhoukselle. Sähköasennusten jälkeen ulkoseiniin ruiskutetaan vielä 44 mm:n lisäeristys ristiinkoolauksen lomaan.

Väliseinärunkojen ja alaslasketun sisäkaton rakenteita aloitetaan ensi viikolla ja tämän jälkeen voidaan tehdä pääosa sähköasennuksista seinärakenteisiin.

Sähköasennusten aikana ilmansulku säilyy ehjänä ja siitä viedään sähköjohtoja läpi vain teknisen tilan lattiassa. Muuten kaikki asennukset tehdään ilmansulun sisäpuolella.

Vaakakoolaus tehdään ensin. Ilmansulku on 12-millisen vanerin takana.

Vaakakoolausta päätyseinällä

Ristiinkoolausta tulevan keittiön kohdalla

Lämpökuvauksen tulokset

Alipaineistettu päärakennus lämpökuvattiin eilisaamuna ja raportti havainnoista saapui sähköpostitse iltapäivällä. Tutkimuksen aikana ulkona vallitsi noin kahden asteen pakkaskeli ja sisätiloissa oli lämpöä 15-16 astetta. Rakennus pidettiin 10 pascalin alipaineessa kuvauksen ajan, jotta sisäänpyrkivä, kylmä ulkoilma näkyisi selvästi lämpötilaeroina sisätiloissa.

Tulokset olivat erittäin mielenkiintoisia. Alapohjassa ei ollut lämpövuotoja, mutta seinien ja yläpohjan liitoskohta erottui paikoin viileämpänä. Ilmansulkupaperin irronneet teipit eivät yllättäen aiheuttaneet isompia vuotoja, mutta eteläseinustan nelimetrisen liukuoven tiivisteet vuotivat senkin edestä.

Heikot kohdat on nyt tunnistettu ja tiiveyttä saadaan parannettua yksinkertaisilla toimenpiteillä: lisäteippauksilla ja liukuoven tiivisteitä uusimalla.

Kuvat: Bengt Wikström, Bewitek

Komean liukuoven tiiveys piti olla huippuluokkaa, mutta tiivisteet vuotavat laajoilla alueilla

Tarkan vuotokohdan paikantaminen vanerilla peitetystä ilmansulusta on vaikeaa

Viileämmät kohdat seinän ja yläpohjan liitoskohdassa kielivät ilmavuodoista

Seinän ja yläpohjan liitoskohdassa pientä ilmavuotoa

Savuhormin kylmä ilma valuu alas todennäköisesti keraamisen sisäputken ja harkkokuoren välissä.

Havaintoja jälleen seinän ja yläpohjan liitoskohdassa

Kantavan väliseinän kohdalla ilmansulun teippaus oli vielä tekemättä, mikä näkyi räikeästi

Repsottavat teipit aiheuttivat vain pieniä, paikallisia vuotoja

Huolenaiheita ennen lämpökuvausta

Ilmansulku ei ole rakennuksessamme vielä yhtenäinen, sillä märkätilojen betonivalua ei ole tehty, ikkunoita ei ole teipattu ilmansulkuun, eikä ulko-ovia ole vielä asennettu. Tiiveysmittausta ei näin ollen voida vielä tehdä.

Halusimme kuitenkin tässä vaiheessa tutkia rakenteiden lämmönpitävyyttä ja tiiveyttä lämpökuvauksen avulla. Kuvaus tehdään huomenna, mutta kuvaaja tuli käymään työmaalla jo tänään. Hän testasi rakennuksen alipaineistamista asentamalla savuhormiin puhaltimen.

Alipaine saatiin syntymään, mutta samassa alkoi allekirjoittaneen harveneva kuontalo pöllyämään. Jostain puhalsi vimmatusti kylmää ulkoilmaa! Vuoto paikannettiin nopeasti olohuoneen liukuoven keskisaumaan, josta puhalsi kylmää ilmaa koko oven korkeudelta.

Kyllä alkoi harmittamaan, sillä oven lasielementtien U-arvo on 0,5 ja nelimetrisen komeuden U-arvo on kokonaisuudessaan mitättömän pieni 0,65. Tiiveyden piti olla huippuluokkaa, mutta nyt vaikuttaa siltä, että tiiviste puuttuu kokonaisuudessaan.

Alapohjan ja seinien ilmansulkupaperien saumat on teipattu ja lisäksi limitetyt saumat on puristettu tiiviisti vanerilevyjen ja runkorakenteiden väliin. Niiden tiiveydestä en ole ainakaan vielä huolissani.

Yläpohja ei sen sijaan ole yhtä hyvällä mallilla: ilmansulun saumat ovat pelkän teipin varassa - ja teippi repsottaa monessa kohdassa. Selvää syytä teipin pettämiseen ei ole. Saattaa olla, että ilmansulkupaperin pinnassa on ollut eristepölyä, joka on heikentänyt tartuntaa. Tai sitten teippi on laadultaan huonoa. Oli niin tai näin, oma skeptisyyteni ilmansulun teippauksia kohtaan vain kasvoi. Mekaaninen puristus on ainoa keino taata tiiveys.

Yläpohjassa ilmansulun sauman taustalla ei ole puutavaraa, johon sauman voisi laudalla puristaa. Siksi päätin antaa teipille toisen mahdollisuuden ja kävin ostamassa tyyristä Tescon No 1 -teippiä. Sillä korjataan repsottavat teippaukset lämpökuvauksen jälkeen.

Nämä olivat vasta alustavia havaintoja ja itse lämpökuvaus tehdään huomenna. Rakennus alipaineistetaan ja tämän jälkeen saadaan lämpökuvauksella selville, mistä kohdista virtaa sisään kylmää ilmaa. Tämän jälkeen voidaan korjata puutteita rakennuksen ilmanpitävyydessä.

Rakennus alipaineistettiin savuhormiin kiinnitetyllä puhaltimella

Liukuoven keskisaumasta puhalsi kylmää ilmaa alipaineistettuun olohuoneeseen

Yläpohjan ilmansulussa on teippaus pettänyt

Seinien ilmansulku ja vanerilevytys

Työmaalla saatiin tällä viikolla päätökseen seinien ilmansulun asennus ja seinärakenteita jäykistävä vanerilevytys. Ilmansulku toteutettiin verkkovahvistetulla ilmansulkupaperilla ja sen päälle asennettiin 12 mm:n havuvaneri.

Pölyn määrä vähenee varmasti dramaattisesti, kun seinien ja alapohjan selluvillaeristeet ovat kokonaisuudessaan tiiviin ilmansulkupaperin ja vanerilevytyksen takana. Työmaalla päästään nyt ensimmäistä kertaa kunnolla siivoamaan ja imuroimaan.

Työtä jatketaan seuraavaksi seinävanerien päälle naulattavalla ristiinkoolauksella, jonka lomaan saadaan tehtyä sähköasennukset ilmansulkua puhkomatta. Ensi viikon ohjelmaan kuuluvat myös päärakennuksen lämpökuvaus ja loppuviikosta päästään toivottavasti tekemään myös märkätilojen lattian betonivalu.

Seinien ilmansulkupaperi ja sen päälle tuleva havuvanerilevytys

Vanerilevytyksellä peitettyä ilmansulkua rakennuksen pohjoispuolella

Alapohjan ilmansulku

Suomen Selluvilla-Eriste Oy:n rekka kävi tällä viikolla eristämässä viimeiset 120 neliömetriä passiivitalomme alapohjasta. Tällä alueella eristevahvuudeksi muodostuu 673 mm. Eristystyö tehtiin kahdessa vaiheessa: ensimmäinen ylitäyttö tiivistettiin ensin alapohjapalkkien väliin ja tämän jälkeen palkkien päälle puhallettiin vielä noin 300 mm:n ylitäyttö, joka painettiin tasaiseksi.

Tiivistetyn eristeen päälle asennetaan ilmansulkupaperi ja sen päälle 18 mm:n havuvaneri rakennetta jäykistämään ja ilmansulkua suojaamaan. Vaneri tulee toimimaan rakennusaikaisena lattiana ja projektin lopulla sen päälle asennetaan lattialämmitysputkisto ja lankkulattia koolauksineen.

Seinän liitoskohdassa on yhtenäinen ilmansulkukaistale ja alapohjassa paperin saumat limitetään

Ilmansulkupaperin saumat on teipattu tiiviiksi

18 mm:n havuvaneri puristaa ilmansulun limitetyt saumat tiiviisti yhteen ja jäykistää rakennetta

Eristettä tiivistetään sitä mukaa, kun ilmansulku- ja levytystyö etenee

Alapohjan eristys ja sen tiivistäminen

Päärakennuksen alapohjaan tehtiin loppusyksyllä runsaasti putkiasennuksia. Joulukuun puolivälissä pihaan saapui selluvillarekka, joka puhalsi alapohjaan täyden kuorman puukuitueristettä - eli noin 150 kuutiometriä.

Suurin osa eristeestä puhallettiin ylitäyttönä kantavan väliseinän pohjoispuolelle, jotta sillä puolella voidaan rakentaa aiemmin lattiarakenteet alapohjan päälle. Eristettä ei mahtunut yhteen kuormaan niin paljoa, että myös eteläpuolisko olisi saatu kokonaan eristettyä. Sen vuoro koittaa tammikuun aikana.

Alapohjan kantavan rakenteen muodostavat 625 mm:n kertopuupalkit, joiden välisiin onteloihin eristettä puhallettiin. Eristys tehtiin 40 %:n ylitäyttönä, jolloin eristeen pinta nousee noin 250 mm palkkien yläpintaa korkeammalle. Ylitäyttö tiivistetään lankkuun naulatulla vanerilevyllä, jolla selluvilla painetaan tiiviimmäksi kerrokseksi alapohjapalkkien väliin.

Tiivistämisen aikana huomattiin, että toisessa päässä rakennusta ylitäyttö oli jäänyt hieman vajaaksi ja eriste painui liian alas palkkien väliin. Onneksi tulevan olohuoneen alapohjassa oli reilusti selluvillaa, jota voitiin kantaa saavilla paikkaamaan tilannetta.

Tiiviin eristekerroksen päälle asennettiin rakennuksen pohjoispuoliskolla 18 mm:n vaneri. Ilmansulkupaperi asennetaan seiniin ja se limitetään valupaperin kanssa vanerin päällä. Tämän jälkeen rakennuksen pohjoispuoliskoon valetaan betonilaatta märkätilojen yms. lattiarakenteeksi.

Eteläpuoliskon oleskelutiloissa 625 mm:n kertopuupalkkien päällä on vielä lappeelleen asennettu 48x98-ristiinkoolaus, joten eristyskerros muodostuu tämän verran paksummaksi. Ilmansulku asennetaan suoraan ristiinkoolauksen päälle ja tämän jälkeen rakenne suljetaan 18 mm:n vanerikannella.

Eristystoimituksille on nyt niin paljon kysyntää, että eteläpuoliskoa päästään ylitäyttämään vasta tammikuun lopulla. Silloin pohjoispuolella on jo valmis lattiavalu kuivumassa.

Rakennuksen pohjoispuoliskolla paksu selluvillakerros odottaa tiivistämistä

Rakennuksen eteläpuoliskon ylitäyttö tehdään seuraavalla eristyskäynnillä

Paikoitellen selluvillaa oli liian vähän ja tiivistetty eriste painui alapohjapalkkien väliin

Lisää eristettä kannettiin saavilla olohuoneen alapohjasta, jota ei vielä ole tarkoitus sulkea

Eristetty alapohja peitettiin 18 mm:n vanerilla, jonka päälle tulee tällä kohtaa betonivalu

Ilmansulun sisäpuolinen seinärakenne

Toteutamme sähköasennukset lähinnä ilmansulun sisäpuolelle ja siksi sisäverhouksen taakse jätetään asennustila. Mikäli sisäverhouksen alle tulisi 48-millinen koolaus, sähköputkien asentaminen vaatisi paljon poraamista. Siksi päädyimme tekemään koolauksen 22x100-millisestä vajaasärmälaudasta ristiinkoolauksena.

Ristiinkoolauksen alempi kerros asennetaan vaakaan ja päällimmäinen kerros pystyyn k600-jaolla, jotta se muodostaa hyvän pohjan sisäverhouksen kipsilevyille. Taipuisat 20-milliset asennusputket saadaan helposti kuljetettua ristiinkoolauksen lomassa ilman reikien poraamista. Sähköputkitusten jälkeen 44-millinen asennustila ruiskutetaan vielä täyteen selluvillaa ennen sisäverhouksen asentamista.

Autotallissa ristiinkoolaus tehdään suoraan ilmansulkupaperin päälle. Päärakennuksessa runkoa jäykistetään vielä 12-millisellä vanerilla, joka asennetaan ilmansulun sisäpuolelle. Vaneri suojaa ilmansulkupaperia ja puristaa limitetyt saumat tiiviisti runkotolppiin. Ristiinkoolaus tehdään tämän vanerin sisäpintaan.

Autotallin paperinen ilmansulku on asennettu ja saumat teipattu

Vaakakoolaus 22x100-millisestä vajaasärmälaudasta ja alasauman tiivistys elastisella massalla

Vaakakoolauksen päälle on asennettu ristiinkoolaus 22x100-millisestä vajaasärmälaudasta

Paperisen ilmansulun tiiveys

Päärakennuksen seiniin ruiskutettu selluvilla on saanut kuivua rauhassa ilman ilmansulkupaperia, mutta autotallissa seinien ilmansulun asennus on alkanut. Ilmansulkupaperin saa asentaa vielä osin kostean eristeen päällekin, mutta me olemme halunneet kuivattaa rakenteita avoimina.

Puukuitueristeen ruiskutti Suomen Selluvilla-Eriste Oy ja ilmansulkuna käytetään saman valmistajan Ilmari-ilmansulkupaperia ja -teippiä. Seinien selluvillaeriste ruiskutettiin kostutettuna pystyrungon palkkien väliin. Valmistajan mukaan rakenteen voi sulkea jo viikon kuluttua eristyksestä, mikäli eriste on pintakuiva. Kuivuminen jatkuu, sillä ilmansulkupaperi ei estä vesihöyryn siirtymistä rakenteessa.

Samanlaista käytäntöä suosittaa myös Ekovilla, jonka levyeristeitä olemme käyttäneet laajasti päärakennuksessa, autotallissa ja saunassa: "Kun eriste on kuivunut 1/3 matkalta, voidaan ilmansulku asentaa ja levytys suorittaa". Meillä rakenteet ehtivät olla auki toista kuukautta ja eriste on toivottavasti kuivunut jo kauttaaltaan.

Ilmansulkupaperin leveys on 1300 mm ja - runkotolppien välin ollessa 600 mm - paperikaistaleet saa juuri ja juuri limitettyä. Saumat teipataan tiiviiksi ja teippi hierretään kunnolla kiinni paperiin. Teipin liima ei tunnu toimivan viileässä erityisen hyvin ja parhaan tuloksen sai aikaan, kun piti rullaa takin alla lämpiämässä teippausten lomassa. Teipit saattavat jonain päivänä pettää ja siksi limitetyt saumat on syytä puristaa mekaanisesti yhteen esimerkiksi sisäverhouksen koolauksella tai levytyksellä.

Autotallin ilmansulun haasteena on se, että lattiavalu tehtiin ennen mitään runkorakenteita. Näin ollen ilmansulkupaperia ei pystytty limittämään valun alle, mikä olisi ihanteellisin ratkaisu. Paperi pitää tämän vuoksi liittää tiiviisti lattiavaluun elastisella massalla.

Ilmansulku pyritään pitämään mahdollisimman ehjänä ja tämän vuoksi paperin sisäpuolelle tulee autotallissa 22+22-millinen ristiinkoolaus. Sähköasennukset tehdään tämän koolauksen lomaan ja niiden jälkeen tämä 44-millinen asennustila ruiskutetaan vielä täyteen selluvillaa. Sisäverhous toteutetaan kipsilevyillä.

Autotallin ilmansulkupaperi, jonka saumat on teipattu

Ikkunat on asennettu

Eilen tehtiin työmaalla pitkä päivä, jonka päätteeksi kaikki päärakennuksen ja autotallin ikkunat oli asennettu. Pienimmät ikkunat saatiin kannettua paikoilleen miesvoimin, mutta suurimmat elementit painoivat satoja kiloja ja ne piti asentaa nosturia hyödyntäen.

Kaikista suurimmat ikkunat - ja nelimetrinen liukuovi - sijaitsevat rakennuksen sillä puolella, johon ei ole ajotietä. Näin ollen nosturiauto ajettiin sananmukaisesti metsään. Oli mykistävää nähdä, että nelivetoinen kuorma-auto kulki sellaisessa louhikossa ja maastossa, jonne moni isäntä ei olisi uskaltautunut mönkijälläkään. Nosturiautoa piti tasapainottaa useita tunteja ja lavalle nostettiin muun muassa toista tonnia kiuaskiviä vastapainoksi. Viimein auto oli tukevasti paikoillaan ja valtava liukuovi saatiin nostettua rungon aukkoon.

Noston jälkeen ovi saatiin nopeasti vaateriin ja päästiin kokeilemaan, kuinka parisataakiloinen ovilehti liukui. Lepokitkan voitti helposti yhdellä kädellä ja sen jälkeen ovi liukui lähes aineettomasti. Kokemus oli fantastinen.

Ikkunat toimitti järvenpääläinen Glasier-ikkunat, joka hyödyntää saksalaisen Schücon komposiitti-ikkunaprofiileja. Kaikissa ikkunoissamme lasituksen U-arvo on 0,5. Komposiittikarmeissa on teräsrunko ytimenä ja sen ympärillä kennomainen muovirakenne. Lämpökatko on toteutettu ilmakammiotekniikalla ja suurimmissa ikkunoissamme koko ikkunan (lasitus + karmi) U-arvo asettuu 0,64:ään. Karmit on tarkoitus upottaa osittain rakenteisiin, jolloin niiden lämmönpitävyyttä saadaan vielä hiukan parannettua.

Ikkunoiden tiivistämisessä käytettiin Tremco-Illbruckin Trio-asennusnauhaa, joka paisuu tiiviiksi - mutta vesihöyryä läpäiseväksi - kerrokseksi ikkunakarmin ja rakennuksen rungon väliin. Ainakin ikkunoiden osalta rakennuksemme tiiveys ja lämmönpitävyys on hyvällä mallilla.

Myös Fennodoorsin ulko-ovet ovat olleet jo jonkin aikaa työmaalla. Päätimme kuitenkin lykätä niiden asennusta sellaiseen ajankohtaan, että kolhiintumisen riski on pienempi.

Nosturiautoa ajetaan kallioiden yli nostopaikalle

Makuuhuoneen yläkippimekanismilla varustettu ikkuna juuri asennettuna

Yläpohjan selluvillaeristys ja ilmansulkupaperi

Päärakennuksen yläpohja eristettiin kokonaisuudessaan toissapäivänä. Selluvilla puhallettiin ilmansulkupaperilla tehtyihin onteloihin 600 mm:n vahvuiseksi kerrokseksi. Työmaalle saapui kaksi Suomen Selluvilla-Eriste Oy:n asennusrekkaa samanaikaisesti, sillä yhteen kuormaan ei mahtunut koko yläpohjan vaatimaa eristemäärää.

Runkotöiden aikana aiemmin syksyllä kattoristikoiden päälle asennettiin kokonaiset Runkoleijona-tuulensuojalevyt. Levyjen saumat osuivat osittain ristikoiden päälle, mutta "tyhjän päälle" jääneet saumat puristettiin ylä- ja alapuolelta vajaasärmälaudoilla tiiviiksi. Myös kattoristikot jäykistettiin poikittaisilla vajaasärmälaudoilla.

Selluvillan ontelopuhallus edellyttää, että ristikkorakenteet jaetaan paperilla tai levyillä erillisiksi onteloiksi. Meillä jako tehtiin kiinnittämällä kunkin ristikon toiselle sivulle ilmansulkupaperi. Tämän jälkeen ristikoiden alapintaan asennettiin yhtenäinen yläpohjan ilmansulku samalla paperilla. Paperikaistaleiden saumat tiivistettiin riittävällä lomituksella ja teippauksilla. Ilmansulku ja sen päälle tuleva eristekerros tuetaan harvalaudoituksella tai -rimoituksella.

Ontelopuhalluksen aikana ilmansulkupaperiin leikataan reikiä, joiden kautta eriste puhalletaan tiiviiksi kerrokseksi kuhunkin onteloon. Eristyksen jälkeen asennusreiät teipataan umpeen.

Kattoristikot on jäykistetty ja rajattu ilmansulkupaperilla onteloiksi

Ilmansulkupaperi on asennettu kattoristikoiden alapintaan ja tuettu harvalaudoituksella

Autotallin ilmansulku ja eristys

Yläpohjan ilmansulkupaperi on asennettu ennen eristystä

Suomen Selluvilla-Eriste Oy:n eristerekka saapuu pihaan huomenna ja autotallissa on kaikki valmista puukuitueristämistä varten.

Autotallin yläpohjaan on jo asennettu Ilmari-ilmansulkupaperit ja tiheä 48x48-rimoitus. Selluvilla puhalletaan paperiin tehtävän aukon kautta kattovasojen välisiin onteloihin. Eristevahvuudeksi muodostuu 360 mm.

Autotallin seinissä 48x148-runkotolppien väliset alueet ruiskutetaan täyteen kosteaa puukuitueristettä, joka liimautuu kuivuessaan runkorakenteisiin.

Puukuitueristeen ja ilmansulkupaperin ansiosta rakenteesta tulee ilmanpitävä, mutta hengittävä. Tällainen hygroskooppinen rakenne mahdollistaa vesihöyryn ja hiilidioksidin liikkeen rakenteessa.

Päärakennuksessa turvaudutaan lähiviikkoina samanlaisiin eriste- ja ilmansulkuratkaisuihin, mutta eristevahvuudet ovat toista kertaluokkaa.

Tuulensuojalevytykset loppusuoralla

Passiivitalomme tuulensuojalevytys tehdään huokoisilla puukuitulevyillä. Levytyksen pystysaumat puristetaan ulkoverhouksen koolauslaudoilla tiiviisti vasten runkotolppia, jotta levytyksestä saadaan mahdollisimman tiivis. Vaakasaumat puristetaan myös molemmilta puolilta tiiviiksi.

Levytyksen valmistuttua rakennetaan kattorakenteet valmiiksi. Vesikatto tehdään ennen sisäpuolisia eristyksiä, jotta rakennus on syyssateilta suojassa.

Autotallissa on ollut valmis katto jo jonkin aikaa ja puukuitueristeet asennetaan ensi viikolla.

Ovisyvennykset ovat vielä vailla tuulensuojalevyjä

Rakennuksen pohjoisseinä ja pääoven syvennys

Näkymä olohuoneesta keittiön suuntaan