Kompostoiva alipaine-WC tositoimissa

Haimme alun perin perinteistä kompostoivaa vessaa sisätiloihin, mutta kellarin puuttuminen talon alta ja kallioinen rakennuspaikka ohjasivat lopulta alipaineratkaisun suuntaan. Nyt käymäläjäte imaistaan WC-istuimista alipainepumpun kautta autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön.

Järjestelmän käyttö on vaatinut totuttelua, mutta silti mikään tilanne ei vielä ole haastanut alipainepumpun suorituskykyä. Meistä varmasti jokainen on kokenut perinteisen vesiklosetin kanssa tilanteet, joissa ranteen vahvuinen ja kyynärän mittainen vastustaja saa WC-järjestelmän polvilleen. Toistaiseksi alipainejärjestelmä on selvinnyt ylivoimaisistakin haasteista.

Seuraavassa kuvasarjassa on havainnollistettu käymäläjätteen matkaa kohti lopullista leposijaa.

Jets-alipainejärjestelmän seinäkiinnitteinen WC-istuin

Käymäläjäte saapuu vasemmalta alipainepumpulle, joka puskee sen 50 metrin päähän kompostiin

Isännän silmäterä, Mullis 2000/145 -kompostori käymäläjätteelle 

Jäte saapuu 32-millisessä putkessa vasemmalta; tuuletusputki nousee autotallin katolle

Konepellin alla on lähinnä puuhaketta ja alati uusiutuvia sienikasvustoja

Nämä tuskin lukeutuvat kauppasienten joukkoon ainakaan kasvupaikkansa perusteella

Keittiön biojätteen kompostoinnista vastaa lämpökompostori, joka käy tässä 60-asteisena

Harmaiden vesien imeytys ja suotonesteen umpisäiliö

Alkuviikosta työmaalla käväisi myös kaivinkone, joka teki tarvittavat kaivannot harmaiden vesien imeytysratkaisulle ja käymäläjätteen kompostoinnissa syntyvän suotonesteen umpisäiliölle.

Harmaat vedet imeytetään maaperään Jita InDrän -ratkaisulla. Valmistajan sivuston mukaan: "Toiminta perustuu moduulin kennomaiseen suodatinkangas- ja muovitukilevyrakenteeseen, joka muodostaa kymmenen kertaa suuremman pinta-alan sepeliin verrattuna, luoden hyvät olosuhteet bakteeri- ja pieneliötoiminnalle . Kentän pinta-ala on vain noin kolmannes normaalin maasuodatuskentän vaatimasta pinta-alasta."

Käymäläjäte kompostoidaan autotallin kellarissa Mullis 2000/145 -terässäiliössä. Ylimääräinen kosteus poistuu kompostisäiliöstä viemäriputkea pitkin suotonesteenä Labko LOKA 4000/3100 -umpisäiliöön.

Imeytysratkaisu ja säiliö kaivettiin autotallin viereen ja samalla tehtiin autotallin ympärille täytöt. Ajoliuskan valu taitaa kuitenkin jäädä ensi kevääseen. Autotallia voidaan käyttää autojen sijaan rakennustarvikkeiden varastointiin.

Autotallin edustan monttu on nyt täytetty, mutta ajoliuska täytyy vielä valaa

Labko LOKA 4000/3100 -umpisäiliö on odottanut työmaalla pitkään asennusta

Umpisäiliö ja harmaiden vesien imeytysratkaisu ovat kadonneet maan alle

Viemäriputket tulevat autotallin kellarin kautta ja kaivuut on tehty sen läheisyyteen

Kompostisäiliö saapui

Käymäläjätteen kompostisäiliön toteuttaminen päärakennuksen alle ei ollut mielekästä kallioisen rakennuspaikan vuoksi. Näin ollen säiliö päätettiin sijoittaa autotallin kellaritilaan.

WC-järjestelmä toimii alipaineella ja siirtää jätteet päärakennuksen WC-istuimilta autotallin alle sijoitettuun kompostiin. Kompostiratkaisuksi valittiin teräksinen Mullis 2000/145 -säiliö. Se saapui työmaalle viime viikolla.

Säiliö saadaan paikalleen lähiaikoina, kun kellarin lattia on ensin laatoitettu.

Mullis 2000/145 -kompostisäiliö

Kompostisäiliön ilmanottoaukkoja

Vesitakka ja alipaine-WC tilattu

Rakennusprojekti nytkähti kesän suvantovaiheen jälkeen eteenpäin, kun pitkään harkinnassa olleet tilaukset tehtiin alkuviikosta. Kuten aiemmista kirjoituksista on voinut päätellä, päädyimme seuraaviin ratkaisuihin.

Vesitakka

Takka tulee sijoittumaan avaraan olohuoneen ja keittiön muodostamaan tilaan. Siksi kaipasimme hieman kookkaampaa takkasydäntä.

Päädyimme pitkän pohdinnan ja monen mutkan kautta Normathermin NK 30 -malliin. Sen teho on 30,8 kW, josta 23,5 kW päätyy veteen. Takkasydän vetää 150 litraa vettä sisäänsä. Takassa lämmennyt vesi pumpataan autotallin kellarissa sijaitsevaan lämminvesivaraajaan.

Pumppuryhmää tai ohjausta ei hankittu vielä, mutta esimerkiksi Laddomatin pumppupaketteja käytetään vastaavissa asennuksissa.

Alipaine-WC

WC-ratkaisumme perustuu siihen, että käymäläjäte kuljetetaan alipaineen avulla autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön. Parhaiten vaatimuksiin soveltui Jets-alipainekäymälä.

Päädyimme pitkän siirtomatkan vuoksi järeämpään Vacuumarator Jets 15 MB -alipainepumppuun. Jetsin seinämalliset WC-istuimet olivat myös hiljattain uudistuneet, joten valitsimme charmikkaat Charm by Jets -WC-istuimet.

Näiden lisäksi myös lattioiden ja märkätilojen laatat on tilattu. Ne on tarkoitus asentaa syyskuussa.

Alapohjan LVI-asennukset

Päärakennuksen alapohjan LVI-asennukset käynnistyivät tällä viikolla, kun väliaikainen lattia purettiin. Alapohjan sisään tehdään viemäreiden lisäksi mm. käyttöveden ja lattialämmityksen edellyttämiä asennuksia, ennen kuin alapohja puhalletaan täyteen selluvillaa.

Asennukset ovat edenneet hyvin ja alipaine-WC:n putket ovat toistaiseksi ainoat, jotka ovat aiheuttaneet hieman päänvaivaa. Jets-alipainekäymälässä kompostoitavaksi päätyvä käymäläjäte johdetaan WC-istuimilta 50-millisissä putkissa teknisessä tilassa sijaitsevalle alipainepumpulle. Olisin halunnut, että asennus tehdään ilman ylimääräisiä liitoksia taipuisalla 50 mm:n vesiputkella. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä näin järeä "taipuisa" putki on kuitenkin niin jäykkää, että sillä ei saada ns. "mutapusseja" toteutettua ilman liitoskappaleita.

Mietimme LVI-urakoitsijan kanssa toisena vaihtoehtona liimattavia PVC-putkia, joita käytetään mm. uima-altaiden ratkaisuissa. Ne kestävät tunnetusti alipainetta. Ideoinnin lomassa luimme myös Jets- asennusohjetta ja huomasimme, että siinä putket näyttävät olevan aivan tavallisia viemäriputkia. Urakoitsija tarkisti asian vielä maahantuojalta, joka vahvisti, että tavallisia putkia voidaan käyttää.

Näin ollen alipainekäymälöiden putket tehtiin jäykillä 50 mm:n viemäriputkilla. Alla näkyy kuvassa kantavan väliseinän sisään nouseva harmaa putkenpää. Sille kohdalle asennetaan seinään kiinnitettävä WC-istuin, josta alipaine kuljettaa käymäläjätteen autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön. Kuvassa näkyy myös yksi liitoskappaleilla toteutettu "mutapussi", joita täytyy tehdä WC-istuimen ja alipainepumpun välille, mikäli ne ovat etäällä toisistaan.

Alkuviikosta tehdään vielä mm. vesitakan putkiasennukset. Takassa kiertävä vesi tulee kulkemaan eristettävissä rosteriputkissa, sillä kupariputkissa on aina olemassa tietty korroosion mahdollisuus.

Alipaine-WC:n putki toteutettiin normaaleilla, 50-millisillä viemäriputkilla (harmaa putki)

Alapohjan tuulensuojalevytys ja LVI-asennukset

Päärakennuksen tuulensuojalevytys on jo pitkän aikaa ollut muuten valmis, mutta rossipohjasta levyt ovat puuttuneet. Nyt niiden asennus on loppusuoralla.

Alapohjan kertopuupalkkien jako suunniteltiin siten, että alapohjassakin voidaan käyttää mahdollisimman paljon kokonaisia tuulensuojalevyjä. Levyt kiinnitetään kantavien palkkien alapintaan ja tuetaan vajaasärmälaudoituksella.

Yläpohjan eristysten jälkeen väliaikaiselle lattialle ei ole enää ollut käyttöä ja sen purkaminen aloitettiin eilen. Tänään työmaalle saapui LVI-asentaja tekemään harmaiden vesien, alipainekäymälöiden, lattialämmityksen ja vesitakan edellyttämiä putkiasennuksia, jotka jäävät lattiarakenteiden sisään.

Putkiasennusten jälkeen myös alapohja voidaan eristää selluvillalla. Eristevahvuus on melkoinen, sillä suuressa osassa taloa 625 mm:n kertopuupalkkien päällä on vielä 48x98-lankut. Tällöin eristekerros tulee olemaan 673 mm.

Eriste asennetaan 40 %:n ylitäyttönä eli alapohjaan puhalletaan lähes metrin kerros selluvillaa, joka sitten painellaan tiiviiksi lopulliseen eristevahvuuteen.

Laudoituksella tuettua alapohjan tuulensuojalevytystä ryömintätilassa

Väliaikaista lattiaa puretaan LVI-asennusten tieltä

 

Kertopuupalkit on suuressa osassa rakennusta jäykistetty poikittaisilla 48x98-lankuilla

Ensimmäinen vierailu autotallin kellarissa

Sisäpuoliset täytöt käynnissä porrastetun sokkelin puolella

Autotallin perustustyöt ovat edenneet hyvää vauhtia. Rinteen mukaan porrastettu sokkeli on jo lähes täytetty sepelillä ja rakennustelineet on purettu kellarin puolelta.

Kylmä vesi ja paineviemäri suojaputkessa, eristetty putki porakaivolle

Ennen täyttöä pyrittiin varmistamaan, että sepelin sisään jää riittävästi kaapelisuojaputkia, joiden avulla saadaan sähköasennuksia tehtyä helposti autotallin kerrosten sekä päärakennuksen välillä. Samalla päätettiin myös siirtää mittaussähkökeskus päärakennuksen terassin sokkelista autotallin kellarin seinään.

LVI-putket ovat jo paikoillaan autotallin ja päärakennuksen välisessä kanaalissa.  

Vesitakan, lämmityksen ja lämpimän käyttöveden eristetyt putket

Autotallin ulkoseinään asennettaville aurinkokeräimille ei vielä ole valittu putkea, mutta eteläseinän ja kellarin välille asennettiin 110-millinen suojaputki, johon esimerkiksi eristetty kaksoisputki voidaan aikanaan sujuttaa.

Autotallin kellariin seinän läpi työntyvät putket ovat vielä melko rujon näköisiä. Ryhdyin jo ideoimaan, miten seinät kannattaisi päällystää ja tehdä putkiasennuksia siisteillä komposiittiputkilla pitkin kellarin seiniä. Näihin sisustusratkaisuihin on kuitenkin vielä matkaa, sillä ensiksi pitäisi mm. valaa kellarin lattia ja välipohja.

Kellarin seinän läpi tulee mm. eristetty ja saattolämmityksellä varustettu putki porakaivolta sekä lukuisia putkia päärakennuksen suunnalta.

Vesitakalle on pyhitetty oma eristetty putkensa, jossa lämmin vesi saapuu päärakennukselta ja varaajassa lämpönsä luovuttanut vesi palaa takaisin. Lisäksi vesikiertoisella lämmönjaolla sekä lämpimällä käyttövedellä on omat eristeputkensa. Alipainekäymälöiltä saapuva paineviemäri ja päärakennukselle lähtevä kylmä käyttövesi ovat suojassa saman 160-millisen viemäriputken sisällä.

Kävin autotallin suunnitelmia vielä läpi varmistuakseni siitä, että kaikki on otettu huomioon. Tajusin vasta nyt, että autotallista puuttuvat täysin vesipisteet. Oma huomioni on ollut niin tiiviisti päärakennuksen asioissa, että tällainen puute läpäisi seulan. Onneksi asia tuli mieleen nyt, eikä lattiavalujen jälkeen.


Samoja aiheita on aiemmin käsitelty tämän blogin kirjoituksissa:

• 15.4.2012 Päärakennuksen ja autotallin välinen kanaali
• 3.4.2012 Aurinkoenergiainnovaatioita Suomen Savosta
• 15.3.2012 Porakaivo on porattu

Autotallin kellari ja perustus alkavat hahmottua

Autotallin perustukset työn alla

Kävin aamuvarhaisella työmaakokouksessa keskustelemassa suunnitelmista ja hankintojen aikatauluttamisesta. Autotallin kellari oli noussut lähes lopulliseen korkeuteen sitten viime vierailun.

Noin 20-neliöiseen kellariin tullaan sijoittamaan näillä näkymin kaksi 1000-litran lämminvesivaraajaa, joita käytetään aurinkokeräimien ja vesitakan tuottaman lämpöenergian varastointiin.

Varaimien lisäksi kellariin tulee sijoittumaan alipainekäymälöiden kompostointisäiliö. Kookkaan säiliön tyhjennysvälin pitäisi venyä vuosiin.

Autotallin kellaria on mietitty myös aggregaatin sijoituspaikaksi. Sähkökatkon sattuessa aggregaatti voisi tuottaa sähköenergiaa välttämättömiin tarpeisiin. Jos se olisi vesijäähdytteinen malli, jäähdytysveden lämpöenergiaa voitaisiin ottaa talteen lämminvesivaraajiin.

Yli kilometri putkea työmaalla

Casaflex- ja Calpex-putket viimein maassa

Eristettyjen putkien osalta kuljetusaikataulu petti pahemman kerran ja ne saatiin työmaalle lähes viikon odottelun jälkeen. Putket jäivät kahteen kertaan jumiin logistiikkayrityksen välivarastoon ja saapuivat viimein 16.4.2012 työmaalle.

Putkia asennusta odottamassa

Maanrakennusurakoitsija ehti olla muutaman päivän toisella työmaalla töissä viiveen vuoksi. He olivat laskeskelleet putkikuormaa odotellessa, että kaiken kaikkiaan putkia asennetaan maanrakennustöiden aikana yli kilometrin verran.

Kanaalin alimmassa tasossa on kaikki LVI-putket valmiina

Perinteisten salaoja- ja sadevesiputkien lisäksi päärakennuksen ja autotallin välisessä kanaalissa kulkee vesitakan, vesikiertoisen lämmityksen, käyttöveden, alipainekäymälöiden, harmaiden vesien ja kaapeliasennusten edellyttämiä putkia. Lämpöenergiaa tuotetaan ja käytetään lähinnä päärakennuksessa ja varastoidaan autotallin lämminvesivaraajissa. Tämän vuoksi myös eristetyt putket ovat tarpeen.

Kaapelisuojaputket helpottavat tulevia sähköasennuksia

Putki- ja kaapeliasennuksia varten louhittu kanaali päästiin viimein peittämään eristettyjen Casaflex-, Calpex- ja Polarflex-putkien saavuttua työmaalle. Kanaaliin laitettiin tulevia sähköasennuksia varten kaiken kaikkiaan viisi suojaputkea sekä maadoituskupari.

Kaikkia suojaputkia tuskin tullaan koskaan tarvitsemaan, mutta ainakaan pihaa ei tarvitse kaivaa auki, jos tulevaisuudessa tehdään uusia kaapelointeja.

Umpisäiliö käymäläjätteen kompostin suotonestettä varten

Työmaalle on myös saapunut käymäläjätteen kompostisäiliön suotonesteelle tarkoitettu umpisäiliö. Sekä kompostisäiliön että suotonestesäiliön kohdalla päädyttiin järeisiin ratkaisuihin.

Jets-alipainekäymäläjärjestelmä tulee siirtämään käymäläjätettä alipainetta hyödyntäen päärakennuksen vessoista autotallin kellarissa sijaitsevaan Mullis 2000/145 -kompostisäiliöön.

Kompostisäiliön runsas kuivikeaines pidättää kosteutta ja korkeahko lämpötila auttaa haihduttamaan sitä. Silti suotonestettä tulee varmuudella syntymään.

Suotoneste johdetaan autotallin kellarissa sijaitsevasta kompostisäiliöstä 110-millistä viemäriputkea pitkin umpisäiliöön. Sieltä se voidaan joko käyttää lannoitteeksi tai tyhjentää loka-autolla.

Säiliöksi valittiin Labko LOKA 4000/3100 -umpisäiliö. Sen matala asennussyvyys sopii hyvin kallioiselle rakennuspaikallemme.

Nähtäväksi jää, kuinka paljon kompostisäiliö pidättää kosteutta ja kuinka paljon suotonestettä syntyy. Säiliön tilavuuden pitäisi riittää vuoden tarpeisiin, vaikka alipaine-WC:iden kaikki huuhteluvesi valuisi kompostin läpi umpisäiliöön.

Käymäläjätteen kompostointi

Valitsimme aiemmin alipainekäymäläjärjestelmäksi suorituskykyisen Jets-ratkaisun, joka kuljettaa käymäläjätteen päärakennuksen kahdesta WC:stä alipaineen voimalla autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön.

Liian pieni säiliö

Jets vaikuttaa erittäin robustilta ja toimivalta tuotteelta, mutta kompostisäiliö on hienoinen pettymys. Se on kooltaan pieni. Lisäksi tuore käymäläjäte pitää kipata aika ajoin tuoksahtavassa ja nestettä valuvassa juuttisäkissä jälkikompostiin. Pieni säiliö päästää mitä todennäköisimmin paljon suotonestettä lävitseen, mikä taas kasvattaa tarvittavan umpisäiliön kokoa.

Näistä syistä ryhdyimme etsimään korvaavaa kompostiratkaisua, jonka tulee olla niin iso, että tyhjennysväli kasvaa vuosiin. Iso säiliö vetää myös paljon kuiviketta, joka pidättää kosteutta pidempään ja mahdollistaa sen haihtumisen kompostin lämmössä. Tällöin suotonesteen määrää saadaan pienemmäksi.

Vaihtoehdot

Käymäläseura Huussi ry kokoaa tietoa markkinoilla olevista kuivakäymäläratkaisuista. Näiden tietojen ja itsenäisen etsimisen jälkeen vaihtoehtojen määrä kutistui kahteen:

• PikkuVihreä Oy:n valmistuttama Suursäiliö 145
• Mullis Miljön malli Mullis 2000/145

Kumpikin säiliö on rakenteeltaan ja toimintaperiaatteeltaan melko samanlainen. Olennaisin ero on siinä, että Suursäiliö on valmistettu lasikuidusta ja Mullis ruostumattomasta teräksestä.

Päätös

Olen onnistunut kolhimaan veneen lasikuiturunkoa ja mietin, miten Suursäiliö mahtaa reagoida, jos sohaisen sitä epähuomiossa talikolla. Tällaiset pohdinnat kallistivat vaakaa Mulliksen suuntaan ja lopulta syntyi päätös ottaa autotallin kellariin ruostumattomasta teräksestä valmistettu Mullis 2000/145. Siihen tehdään tehtaalla kansi, johon saa suoraan kiinni 32 mm:n alipaineletkun ja 110 mm:n tuuletusputken.

Alipaine-WC:n valinta

Päätimme jo hyvän aikaa sitten, että meille tulee alipaineella toimiva WC-järjestelmä, koska kompostisäiliöiden sijoittaminen suoraan vessojen alle ei ollut mahdollista. Markkinoilla on kaksi hieman erityyppistä ratkaisua, joilla kummallakin on hyvät ja huonot puolensa:

Envirolet FlushSmart VF

• kokonaisratkaisu, jossa on mukana posliininen WC-istuin, alipainepumppu ja kompostointisäiliö
• käyttää huuhteluun 0,2 litraa vettä
• kuljettaa käymäläjätteen maksimissaan noin 20 metrin päässä sijaitsevaan säiliöön
• kompostointisäiliö on kehittyneempi kuin Jetsissä

Jets

• kokonaisratkaisu, jossa on mukana posliinisia WC-istuimia, alipainepumppu ja kompostointisäiliö
• käyttää huuhteluun 0,5 litraa vettä
• kuljettaa käymäläjätteen valitusta alipainepumpusta riippuen noin 30 - 100 metrin päässä sijaitsevaan säiliöön
• kompostointisäiliö on lähinnä välivarasto, josta jäte kipataan jälkikompostoitumaan

Enviroletin ratkaisu on hyvin tuotteistettu kokonaisuus, mutta se ei sovellu meille riittämättömän kuljetusmatkan vuoksi. Enviroletilta pitäisi hankkia kahteen vessaan kaksi alipainepumppua ja niiden maksimisiirtomatka tulee vastaan heti päärakennuksen pihalla, vaikka jäte pitäisi saada siirtymään yli 30 metrin matka autotallin kellariin.

Jetsin tehokkaampi pumppu siirtää käymäläjätteet tarvittaessa 100 metrin päähän ja yhteen pumppuun voidaan liittää monta WC-istuinta. Näin ollen valintamme osuu Jetsiin. Ratkaisun heikko lenkki on kompostisäiliö, johon aiomme hankkia toisen valmistajan kookkaamman ratkaisun.

Toimintaperiaate

Jets-alipainekäymälä koostuu neljästä pääkomponentista: posliini-istuimesta, alipainepumpusta, elektronisesta ohjausyksiköstä ja kompostisäiliöstä.

Alipaineistettu käymäläjärjestelmä ei käytä vettä vaan ilmaa jätteen kuljettamiseen. Pumpun muodostama ilmanpaine-ero kuljettaa käymäläjätteen pois. Pienemmällä alipainepumpulla maksiminostokorkeus on 2 metriä ja maksimietäisyys pumpun ja keräyssäiliön välillä on 30 metriä. Tehokkaammalla alipainepumpulla maksiminostokorkeus on 5 metriä ja maksimietäisyys pumpun ja keräyssäiliön välillä on 100 metriä. Pienempään pumppuun voidaan liittää maksimissaan 4 käymäläistuinta ja vastaavasti järeämpään ratkaisuun voidaan liittää jopa 10 istuinta.

Meille riittää kaksi WC-istuinta, mutta pidempi siirtomatka ohjasi valitsemaan tehokkaamman alipainepumpun.

Eroon mustista vesistä

Talomme tulee sijaitsemaan kunnallistekniikan ulottumattomissa, joten jätevesien käsittely pitää ratkaista itse. Vesiklosettia ja mustia vesiä emme jää kaipaamaan, joten ratkaisu tulee löytymään kompostoivien kuivakäymälöiden joukosta.

Ensisijainen vaatimuksemme kuivakäymälälle on suuri kapasiteetti ja pitkä tyhjennysväli. Tällaiset periaatteet toteutuvat parhaiten ratkaisuissa, joissa suuri säiliö sijaitsee kellarikerroksessa WC-istuimen alapuolella.

Mitä jos emme voi rakentaa kellaria, kun kallio on niin lähellä maanpintaa? Miten sama säiliö voi olla kahdessa eri vessassa sijaitsevien WC-istuinten alla? Näiden kysymysten parissa pähkäilimme pitkään.

Sopivalta tuntuva kompromissi saattaisi löytyä alipainekäymälöistä. Niissä tuotokset siirtyvät alipaineen voimalla ja pienen vesimäärän saattelemina joko umpi- tai kompostisäiliöön. Säiliö voi tietyissä tapauksissa olla jopa WC-istuimen yläpuolella tai hyvin kaukana siitä.

Ryhdyimme ideoimaan ratkaisua, jossa kompostisäiliö sijaitsisi matalassa tilassa päärakennuksen alapohjassa ja jätökset kuljetettaisiin sinne alipainepumpulla. Mitään erinomaista sijoituspaikkaa säiliölle ei kuitenkaan keksitty ja huoltotoimet taitaisivat edellyttää epäergonomista kumartelua.

Alipaineratkaisu tuntuu hyvältä, mutta säiliölle täytyy keksiä järkevä paikka.

Aiheesta muualla

• http://www.tuli-sahko.fi/jets-alipainekaymalat - maahantuojan tietoa Jets-alipainekäymälästä
• http://www.tuli-sahko.fi/alipainekaymalat-0-2-l-/ - maahantuojan tietoa Envirolet-alipainekäymälästä
• http://www.huussi.net/ - Käymäläseura Huussi ry

Alustavaa suunnittelua

Hankimme lähes kolme vuotta sitten Raaseporin Karjaalta rakentamattoman kiinteistön, joka koostuu mäntymetsän peittämästä kallioharjanteesta sekä sitä ympäröivistä niityistä ja pelloista. Ajatuksena on ollut jo pitkään rakentaa sinne ekologinen matalaenergiatalo - ehkä jopa passiivitalo.

Suunnitteluun on tarkoitus ottaa tänä vuonna ammattilainen mukaan, sillä omat ajatuksemme ovat kypsyneet kolmessa vuodessa sopivalle tasolle.

Puurakenteista energiatehokkuutta

On selvää, että rakennamme puurakenteisen, luonnonmukaisista materiaaleista toteutetun matalaenergiatalon. Se voi myös täyttää passiivitalon määritelmän, mutta tämä ei ole meille itseisarvo. Tärkeää on kuitenkin hyödyntää ja varastoida passiivista energiaa - ja käyttää ostoenergiaa säästeliäästi.

Talo tulisi toimimaan kaupunkiasunnon rinnalla perheemme ensisijaisena kotina, joka mahdollistaisi luonnonläheisen elämän, etätyöskentelyn ja vieraiden helpon majoittamisen.

Pellon reunaan vai ylös rinteeseen

Tarkan rakennuspaikan osalta olemme kahden vaiheilla: Toisaalta olisi houkuttelevaa rakentaa ylös kallioharjanteen rinteeseen, mikä mahdollistaisi perustusten toteuttamisen esimerkiksi avokallion päälle ja ympäröiviin laaksoihin avautuvat maisemat olisivat upeita. Toisaalta voisi olla kiinnostavaa rakentaa pellon reunaan ja perustaa taloa ympäröivä rehevä puutarha, johon voisi siirtyä helposti sisätiloista.

Tilatarpeet

Asuintilojen suhteen meillä on melko selkeä kuva tarpeista. Arvostamme yhdessä tasossa sijaitsevaa, esteetöntä, väljää ja yhtenäistä asuintilaa, jossa on mahdollisimman vähän väliseiniä ja ovia. Pidämme minimalistisesta, pelkistetystä ja avarasta arkkitehtuurista. Omissa luonnoksissamme toistuu monesti yksinkertainen, suorakaiteen mallinen pohja, jossa etelänpuoleinen pitkä sivu olisi runsaalla ikkunapinta-alalla varustettua, yhtenäistä oleskelutilaa.

Rakennusta voisi pituussuunnassa halkoa esimerkiksi sydänmuuri, jonka pohjoispuolelle jäisivät makuutilat, kylpy- ja kodinhoitohuone sekä tekninen tila yms. Sauna voisi sijaita omassa piharakennuksessaan – samoin ehkä puuverstas- ja varastotilat, maakellari, kasvihuone sekä autokatos.

Talotekniikka

Rakennus tulee sijaitsemaan kunnallistekniikan ulottumattomissa, joten vettä varten tarvitaan porakaivo. Kuivakäymälöiden avulla estettäisiin mustien jätevesien syntyminen ja harmaita vesiä varten toteutetaan jonkinlainen imeytysratkaisu. Lämmitysenergian suhteen voitaisiin hyödyntää hybridiratkaisua, jossa yhdistyvät passiivinen aurinkoenergia, sen tukena puulämmitys sekä passiivitaloissa käytetty koneellinen ilmanvaihtolämmitys. Veden lämmittämiseen voisi ainakin kesäkaudella käyttää aurinkokerääjiä.

Hengittävät, terveet rakenteet

Tavoitteenamme on hyvä ja puhdas sisäilma, joten haluamme suosia "hengittäviä" rakenteita ja puhtaita rakennusmateriaaleja. Puurakenteinen runko, ekologiset eristemateriaalit ja paperiset ilmansulut sopivat ajattelutapaamme. Talosta olisi hyvä tehdä tiivis ja energiatehokas. Hyvää sisäilmaa edistetään myös rakennus- ja sisustusmateriaalien tarkalla valinnalla.