Ulkoverhouksen viimeistely

Vappua vietettiin työmaalla keväisessä säässä. Aurinko paistoi ja lämpötila kipusi kymmenen asteen paremmalle puolelle. Sää oli mitä otollisin lumen alta paljastuneiden roskien siivoamiseen.

Timpurit olivat pari viikkoa toisella työmaalla, mikä on heijastunut blogipäivitysten tiheyteen. Nyt he kuitenkin jatkavat ulkoverhouksen viimeistelyllä.

Päärakennukseen tehtiin umpiräystäät hienosahatulla 20x95-laudoituksella. Samaa tavaraa käytetään myös ikkunoiden ja ulkonurkkien vuorilaudoituksessa. Autotallin ja saunan räystäät jäävät sen sijaan avoimiksi.

Päärakennuksen puuverhous käsitellään rautavihtrillillä samaan tapaan kuin saunakin (ks. 28.10.2012 Rautavihtrilliä hirsipintaan, 18.11.2012 Rautavihtrillin varjopuolista). Tällä kertaa liuoksesta tehdään kuitenkin laimeampi. Ajattelin kokeilla 0,5 kg rautavihtrilliä 10 litraan vettä, kun viimeksi käytettiin pakkauksessa suositeltua kahden kilon annosta. Saunan seinät ovat säälle altistuneilta osin upean hopeanharmaat, mutta suojaisemmissa kohdissa on ilmeisesti keltaisia rikkitahroja, jotka ovat esteettinen haitta. Niiden pitäisi kuitenkin lähteä vesihuuhtelulla.

Rautavihtrilli on tarkoitus ruiskuttaa päärakennuksen ja autotallin seiniin ensi viikonloppuna. Sen jälkeen tehdään vielä pellitykset, ränniasennukset, ikkunalaudoitukset ja kuitusementtilevyjen asennukset.

Kaikkien kolmen rakennuksen rännit on tilattu ja niiden pitäisi saapua ensi viikolla. Valinta osui Ruukin Sadevesijärjestelmään ja 125-millisten rännien väri on RR 23 Tumman harmaa. Päätyräystäiden ja savuhormien pellitys tehdään samalla värillä, mutta valkokarmisten ikkunoiden pellitys tehdään valkoisilla ikkunapelleillä.

Harmaantuvaa puuverhousta piristetään noin 55 neliömetrillä valkoista kuitusementtilevyä, jolla verhoillaan mm. ovisyvennykset ja ikkunoiden yhteydessä olevia alueita. Levyvalinnassa päädyttiin Eternitin Tectiva (Eter-color) -tuotteisiin ja levyjen väri on E 90 Valkoinen.

Toistaiseksi päärakennuksen ulkoverhous on vielä käsittelemätön. Luontainen harmaantuminen ei ole vielä alkanut ja laudoituksen väri on talven aikana mennyt keltaisempaan suuntaan. Toivotaan, että vihtrillikäsittelyllä syntyy kaunis kelonharmaa sävy ja ennen kaikkea huoltovapaa ulkoverhous.

Päärakennuksen itäpääty: rautavihtrilli, ikkunadetaljit, pellit ja kuitusementtilevyt puuttuvat vielä

Päärakennuksen itäpääty pohjoiseen päin kuvattuna

Päärakennuksen itäpääty etelään päin kuvattuna

Räystäänaluslaudoitus päärakennuksen kaakkoiskulmassa

LED-nauha (lähellä seinää) on peitetty sähkökaapelilla rautavihtrillikäsittelyn ajaksi

Itäinen ja pohjoinen räystäs kohtaavat (kumpikin noin 700 mm:n levyisiä)

Parimetrinen räystäslippa eteläseinustaa suojaamassa

Eteläseinämän ulkoverhousta ja räystäänaluslaudoitusta

Päärakennuksen pohjoisseinämä ja pääoven syvennys; taustalla saunarakennus

Autotallista puuttuvat vielä ovet, maksaruohokatto, aurinkokeräimet sekä osa täytöistä

Rautavihtrilli antoi saunalle hyvän värin, mutta räystäiden suojaamat alueet täytyy vielä huuhdella

Sauna ja päärakennus mäen laella; rautavihtrillillä päärakennuskin sulautuu maisemaan

Päärakennuksen vesikattoasennukset

Katon aluskermi ja seinien tuulensuojalevytys ovat valmistuneet

Alkuviikolla kerrottiin Helsingin Sanomissa, että tänä vuonna on satanut enemmän kuin koskaan 150-vuotisen tilastoinnin aikana. Siltä se on tuntunutkin työmaalla. Jatkuva materiaalien suojaaminen ja vesilammikoissa risteilevät sähköjohdot ovat aiheuttaneet turhauttavaa viivettä hankkeen etenemiselle.

Pressuja on ollut käytössä valtavan pinta-alan verran. Tämä päivä oli juhlava, sillä 350 neliömetriä pressuja voitiin lopullisesti kuoria päärakennuksen katolta. Sadekuurojen lomassa bitumialuskermi saatiin asennettua koko katon alueelle. Pintakermi tullaan asentamaan ensi viikon alkupuolella.

Alkuperäisissä suunnitelmissa päärakennuksen vesikatto oli tarkoitus pinnoittaa konesaumapellillä. Saunan ja autotallin katot puolestaan tulevat olemaan maksaruohoa kasvavia viherkattoja. Viherkatot veivät mennessään ja päärakennuksenkin vesikatto päätettiin lopulta toteuttaa maksaruohoviherkattona.

Katolle toteutetaan kattotöiden yhteydessä myös tarvittavat läpiviennit. Savuhormin lisäksi katolle tulee putket ilmanvaihdon poistoilmaa, liesikuvun poistoa ja harmaiden vesien tuuletusta varten. Lisäksi harjalle asennetaan kolme kappaletta alipainetuulettimia, jotka varmistavat kattorakenteiden hyvän tuulettumisen.

Saunan katon bitumikermiasennukset

Aluskermi asennettiin saunan katolle tänään

Parin sateisen päivän jälkeen sauna saatiin viimein esiin pressujen alta ja bitumikermin asennus katolle aloitettiin.

Tänään asennettiin vain aluskermi, jolla katto saatiin vedenpitäväksi. Lähipäivinä on vuorossa myös toisen bitumikermikerroksen asennus. Katto jää sitten odottamaan kevättä ja myöhemmin istutettavaa maksaruohomattoa.

Harjalle päätettiin asentaa yksi alipainetuuletusputki, jolla varmistetaan yläpohjarakenteiden tehokas tuulettuminen. Muurattu savuhormi tullaan myöhemmin vielä pellittämään.

Saunan yläpohja on valmis

Rakennustelineet on nyt purettu saunan ympäriltä ja niiden takaa paljastui jo lähes valmis rakennus. Hirsirakentajat saivat yläpohjan valmiiksi toissapäivänä.

Kattorakenteet on suojattu syyssateilta pressuilla, joiden alla on raakaponttilaudoitus. Laudoituksen alta löytyvät 48x123-vasat, joiden väliin jää vastaavan korkuinen tuuletustila. Ilman liikettä raakaponttilaudoituksen alla tullaan vielä tehostamaan asentamalla harjalle kaksi alipainetuuletusputkea.

Tuuletustilan alla on Runkoleijona-tuulensuojalevy, 100x225-kattoparrut sekä noin 200 mm puukuitueristettä. Ilmansulkuna toimii alumiinipaperi ja sisäverhouksena saunassa on tuppeensahattu ja piilutettu laudoitus.

Raakaponttilaudoituksen päälle tullaan asentamaan kaksinkertainen bitumikermi samaan tapaan kuin autotallissakin. Lopullisen kattopinnan muodostaa maksaruohomatto, joka asennetaan keväällä.

Saunarakennuksen itäseinä

Saunarakennuksen itä- ja pohjoisseinä

Saunarakennuksen pohjoisseinä ja päärakennuksen lounaiskulma

Saunarakennuksen lounaiskulma

Saunarakennuksen itäseinä kaakon suunnasta

Hirsisaunan yläpohja työn alla

Viimeisiä hirsiä asennetaan kehikon yläreunaan ennen kattotöitä

Piilutetun tuppilaudan asennus on käynnissä

Muurari sai saunan massiivisen kiukaan nopeasti valmiiksi ja Hakahirren hirsirakentajat saapuivat alkuviikosta työstämään saunan yläpohjaa savuhormin ympärille.

Yläpohjan rakenne poikkeaa perinteisestä kurkihirsirakenteesta, sillä kehikkoon lovetaan järeät 100x225-kattovasat. Ne kulkevat sekä hirsikehikon että sitä ympäröivän terassin yli. Harjakaton eteläinen lape muodostuu pohjoista suuremmaksi samoin kuin päärakennuksessakin.

Saunan sisäkatto verhoillaan piilutetulla tuppilaudalla. Toisin kuin Vanhasen tapauksessa, meillä tuppilautoja ei piiloteta, vaan ne jätetään rohkeasti esille. Katon sisäverhouksen takana on yläpohjan eristeitä suojaava alumiinipaperi ja sen päällä 200 mm puukuitueristettä. Alumiinipaperi on vesihöyryä läpäisemätön höyrynsulku, mikä poikkeaa muista hengittävistä ratkaisuistamme. Kosteissa tiloissa vesihöyryn tunkeutuminen puukuitueristeeseen tulee kuitenkin estää, vaikka muuten rakenteet olisivatkin hengittäviä ja hygroskooppisia.

Eristeen päällä on Runkoleijona-tuulensuojalevytys sekä raakaponttilaudoitusta kannattelevat 48x123-lankut. Saunan vesikatolle istutetaan maksaruohomatto, mutta kasvukausi on jo niin lopuillaan, että se asennetaan keväällä. Saunaa suojaa talven ajan viherkaton alle jäävä kaksinkertainen bitumikermi.

Kattotöiden valmistuttua julkisivut käsitellään rautavihtrillillä puun harmaantumisen nopeuttamiseksi.

Autotallin katon bitumikermit asennettiin tänään

Autotallin kattoa valmistellaan bitumikermiasennusta varten

Harmaiden vesien tuuletusputki on ainoa läpivienti katolla

Autotallin katon raakaponttilaudoitus on odottanut pressun alla sopivia kelejä kattotöiden viimeistelylle. Tämä viikko on ollut mukavan poutainen ja aamulla työmaalle saapuivatkin kattoasennusfirman autot.

Pressut poistettiin raakaponttilaudoituksen päältä ja katto lakaistiin. Jouduin itse poistumaan työmaalta siinä vaiheessa, kun bitumikermirullia nostettiin katolle. Kuulemani mukaan asennus eteni tämän jälkeen vauhdilla.

Bitumikermejä asennettiin kaksi päällekkäistä kerrosta, joiden päälle tulee myöhemmin vielä maksaruohoa kasvava viherkatto. Maksaruohomattoja voisi asentaa vielä syyskuussa, mutta täytyy nyt harkita, olisiko kasvukerroksen lisääminen hyvä jättää kevääseen.

Maksaruohoasioita ja katon rakennetta on pohdittu blogissa aiemminkin:

• 25.8.2012 Viherkaton rakenteesta
• 1.7.2012 Maksaruohoa katolle

Viherkaton rakenteesta

100x100-kolmiorimoja viherkaton reunoille

70x150-rosteriprofiileja viherkaton räystäälle

Ainakin autotallin ja hirsisaunan vesikatot toteutetaan maksaruohoa kasvavina viherkattoina. Aihetta on käsitelty blogissa aiemminkin (ks. 1.7.2012 Maksaruohoa katolle).

Autotallin katon raakaponttilaudoitus on valmis ja maksaruohokaton alle jäävä bitumikermi asennetaan ensi viikolla. Viherkattoa toteutettaessa on ratkaistava, miten kasvualusta saadaan pysymään katolla siten, että ylimääräinen vesi pääsee kuitenkin poistumaan. Meillä tämä yhtälö ratkaistiin kolmiorimojen ja rei'itetyn rosteriprofiilin avulla.

Katon reunoille asennetaan 100x100-milliset kolmiorimat, jotka nostavat bitumikermin katon reunoilla muuta pintaa ylemmäs. Katon alareunaan eli räystäälle kolmiorimaa ei kuitenkaan voi asentaa, sillä se estäisi ylimääräisen sadeveden poistumisen katolta. Räystäälle asennetaankin 70x150-millinen, ruostumaton L-profiili, jossa on reiät veden poistamista varten. Maksaruoho tarvitsee niin ohuen kasvukerroksen, että näillä toimenpiteillä pystytään toteuttamaan katolle sopivan syvyinen kaukalo.

Hirsisaunan pystytys

Eilinen päivä oli työmaalla vilkas. Aamuseitsemältä paikalle saapuivat 30-metrisellä puomilla varustettu nosturi, hirsien kuljetusrekka Leppävirralta ja Hakahirren hirsiveistäjät. Tavoitteena oli pystyttää käsinveistetty hirsisauna perjantaipäivän aikana.

Ensimmäinen hirsivarvi vaati hieman enemmän aikaa, kun kehikko sovitettiin perustukseen. Kaikkien huojennukseksi perustus oli erittäin mittatarkkaa työtä ja hirsirunko sopi harkkomuurien päälle täydellisesti. Seuraavat hirsikerrat asennettiin jo vauhdikkaammin.

Sauna oli tärkeä pystyttää tässä vaiheessa, ennen kuin se jää pihan perälle, seuraavaksi tehtävän päärakennuksen taakse. Kehikko jätettiin kuitenkin keskeneräiseksi, sillä kiuas ja savuhormi täytyy muurata ennen yläpohjan rakentamista. Myöhemmin valmistuvalle katolle asennetaan maksaruohomatto.

Hirsiä ei maalata, vaan ne käsitellään rautavihtrillillä eli rautasulfaatilla. Se nopeuttaa puun harmaantumista kauniin hopeiseksi. Samaa pintakäsittelyä käytetään myös autotallin ja päärakennuksen puuverhouksessa.

Saunan runko on veistetty käsityönä kahdeksantuumaisesta mäntypelkkahirrestä, jonka pinta on piilutettu. Järeä kehikko on myös korkea, jotta "löylyn laki" toteutuu ja jalkapohjat ovat kiukaan kiviä korkeammalla.

Aamun valjetessa vasta terassin tervatut lehtikuusialajuoksut ovat paikoillaan

Lounasaikaan hirsikehikko on jo pitkällä

Iltapäivällä hirsikehikko on lähes valmis

Hirttä asennetaan saunan eteläiseen päätyseinään

Pitkiä hirsiä tapitetaan päärakennuksen puoleisella seinustalla

Viimeiset hirret veistettiin ja piilutettiin pystytystöiden lomassa työmaalla

Viimeistelyä vaille valmista seinää, jota tullaan vielä hiomaan ja käsittelemään rautavihtrillillä

Havaintoja Tampereen Asuntomessuilta

Kävimme aiemmin heinäkuussa Loma-asuntomessuilla (ks. 8.7.2012 Havaintoja Lappeenrannan Loma-asuntomessuilta). Nyt olivat vuorossa Tampereen Asuntomessut.

Kohde 35 Talo PikkuPuu

Talo PikkuPuun rautavihtrillillä käsiteltyä julkisivua

Talo PikkuPuun rautavihtrilliseinä jatkuu myös sisätiloissa

Kohde 38 Tervakukka

Tervakukan kaunista puuverhoilua

Kuitusementtilevyn ja puun vuoropuhelua Tervakukan julkisivussa

Kohteen 12 Terca-tiilitalo Mustikan kaunis maksaruohokatto

Awadukt Thermo kohteessa 36 Deko-Talon Hyvinvointikoti

Päivänvaloledit kohteessa 28 Talo Korko

Valokatkaisija kohteessa 25 Aurinko-Tuulia

Odotukset messuja kohtaa olivat korkealla, sillä esillä on mm. aurinkoenergiaa hyödyntäviä kohteita, kymmenen passiivitaloa ja kaksi nollaenergiataloa. Yhden passiivitaloista on suunnitellut sama arkkitehti kuin meidän talomme.

Yksi kiinnostavimmista kohteista on 35 Talo PikkuPuu. Se on poikkeavalla tavalla massoitettu puurakennus, joka erottuu selvästi muusta messutarjonnasta. Nerokkaan suunnittelun ansiosta sekä sisä- että ulkopuolella on kiehtovia ja monipuolisia tiloja. Lisäksi rakennus on suunniteltu esteettömäksi.

Talo PikkuPuun julkisivulaudoitus on samantyyppistä profiilia, johon myös me olemme päätyneet. Listoittamattomissa päädyissä profiili näkyi ja osoittautui olevan UYW. Meille on tulossa täyspontillinen UTW, jossa on samanlainen tippanokka kuin messukohteen profiilissa.

PikkuPuun julkisivut on käsitelty rautavihtrillillä eli rautasulfaatilla samaan tapaan kuin meillä tullaan tekemään. Rautavihtrilliä on käytetty myös sisäseinien käsittelyssä.

Liuos on ollut ilmeisen vahvaa, sillä värisävy on hieman vihertävä. Se ei kuitenkaan näytä haittaavan, sillä sävy näyttää hyvältä siinä missä puhtaampikin harmaa.

Kohde 38 Tervakukka on Matti Kuittisen käsialaa samoin kuin meidänkin rakennuksemme. Tervakukassa huomion kiinnitti todella onnistunut julkisivu, joka yhdistää kahta erilaista ja eri tavalla käsiteltyä puuprofiilia sekä valkoista kuitusementtilevyä.

Myös meillä päärakennuksen julkisivuun on suunniteltu kuitusementtiosuuksia, jotka elävöittävät puupintaa. Messukohteessa levyjen työstö ja asennus oli erittäin huolellista ja ratkaisusta jäi positiivinen kuva.

Kohteessa 12, Terca-tiilitalo Mustikka, osa katosta oli peitetty maksaruohomatolla. Tasainen viherkatto näkyi hyvin toisen kerroksen ikkunoista ja näytti todella hyvältä.

Myös meille tulee autotalliin ja saunaan maksaruohokatto. Messukohteen kaltaiset onnistuneet toteutukset pistävät kuitenkin miettimään, pitäisikö myös päärakennuksen katto toteuttaa viherkattona.

Kohteesta 36 Deko-Talon Hyvinvointikoti löytyi myös tuttu ratkaisu: tuloilma otetaan sisään Awadukt Thermo -maaputkiston kautta. Ilma lämpiää talvella ja jäähtyy kesällä kulkiessaan maaputkistossa.

Meillä maaputkistoa käytetään ainakin tuloilman passiiviseen esilämmittämiseen. Kesäkauden jäähdytystarvetta on pyritty pienentämään rakenteellisilla ratkaisuilla, mm. kaksimetrisellä räystäällä talon eteläpuolella.

Messukohteiden valaistukseen ei kovin hyvin pääse tutustumaan aurinkoisessa kesäsäässä. Kohteessa 28 Talo Korko valaistus oli kuitenkin keskeisessä roolissa. Valaistus oli toteutettu LED-ratkaisuilla, joiden värilämpötila vastaa keskipäivän päivänvaloa, eikä kelmeää hehkulamppuvaloa.

Meille on tulossa samoja LED-paneeleja ja oli hienoa nähdä niiden toimivan hyvin yleisvalaistuksessa. Valovirran määrästä (1 000 lm) huolimatta valaisimet eivät häikäisseet, vaan tuottivat miellyttävästi valoa muutenkin hyvin suunniteltuun messukohteeseen.

Nollaenergiataloa, kohdetta 25 Aurinko-Tuulia, on pidetty paljon esillä medioissa sen kehittyneen lämmitysjärjestelmän ansiosta. Esimerkiksi TM Rakennusmaailma 6/12 esitteli järjestelmää näyttävästi.

Messukävijälle lämmitysjärjestelmä ei juuri tule kesäkeleillä tutuksi, mutta kävi ilmi, että taloa ohjataan taloautomaatiojärjestelmällä.

Käytettävyyden ja esteettömyyden vaalijana en voinut olla kiinnittämättä huomiota valokatkaisijoihin. Niissä oli kahdeksan painiketta vailla minkäänlaista tietoa kunkin painikkeen toiminnallisuudesta. Voin vain kuvitella vieraiden tuskan, kun he yrittävät saada vessan valoja päälle.

Maksaruohoa katolle

Viherkatto (kuva: Wikimedia Commons)

Arkkitehti mainitsi suunnittelun alkumetreillä, että autotallin ja saunarakennuksen katot voitaisiin toteuttaa viherkattoina. Kasvillisuudeksi hän ehdotti maksaruohoja. Pidimme ajatuksesta, mutta vielä tuossa vaiheessa emme tienneet, miten katot tultaisiin käytännössä toteuttamaan.

Valkomaksaruoho (kuva: Wikimedia Commons) 

Viherkattoja on monenlaisia ja Suomessa on perinteisesti tehty mm. turvekattoja. Monesti viherkatolla rehottaa niittyä muistuttava heinikko. Maksaruohot ovat kuitenkin karuihin olosuhteisiin sopeutuneita ja matalia kasveja. Niillä toteutettu viherkatto on kasvukerrokseltaan ohut ja muutenkin elegantimpi vaihtoehto.

Maksaruohot

Wikipedia kuvaa maksaruohoja seuraavasti (ks. Wikipedia: Maksaruohot): "Maksaruohot (Sedum) on maksaruohokasveihin kuuluva suku, johon kuuluu noin 400 lajia. Maksaruohot ovat mehikasveja, joiden mehevät lehdet mahdollistavat niiden kasvamisen kuivilla seuduilla. [...] Suomessa esiintyy seitsemän lajia; lisäksi useita lajeja kasvatetaan koristekasveina esimerkiksi kivikkopuutarhoissa.

Suomessa esiintyvät lajit

• Keltamaksaruoho (S. acre): 3–12 cm, keltaiset kukat, Etelä-Suomessa ja rannikolla yleisenä
• Valkomaksaruoho (S. album): 5–15 cm, valkoiset kukat, Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa yleisenä
• Kesämaksaruoho (S. annuum): 3–10 cm, keltaiset kukat, Etelä-Suomessa ja pohjoisimmassa Lapissa
• Kalliomaksaruoho (S. reflexum): 10–30 cm, keltaiset kukat, harvinaisena Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa
• Särmämaksaruoho (S. sexangulare): 3–10 cm, keltaiset kukat, Ahvenanmaalla harvinaisena, esiintymä Kirkkonummella
• Isomaksaruoho (S. telephium): 20-50 cm, valkoiset kukat, melko yleinen rannikkoseudulla Helsingistä Ouluun
• Karvamaksaruoho (S. villosum): 2–6 cm, vaaleanpunaiset kukat, esiintymä Muoniossa

Koristekasveina kasvatettavia lajeja

• Siperianmaksaruoho (S. aizoon)
• Turkestaninmaksaruoho (S. ewersii)
• Kamtšatkanmaksaruoho (S. kamtschaticum)
• Lyydianmaksaruoho (S. lydium)
• Lusikkamaksaruoho (S. spathulifolium)
• Kaukasianmaksaruoho (S. spurium)"

Kattorakenne

Viherkattojen toteuttamiseen löytyy enemmän ja vähemmän tuotteistettuja kaupallisia ratkaisuja. Niissä katon rakenne ja toteutustapa vaihtelee jonkin verran. Yhteistä kuvauksille on, että katto toteutetaan reunoilla varustettuna, kaukalomaisena rakenteena, jonka alareuna pidättää kasvukerrosta paikallaan, mutta päästää ylimääräisen kosteuden pois. Olen lukemieni kuvausten ja rakennesuunnitelmiemme perusteella päätynyt seuraavanlaiseen rakenteeseen (ylhäältä alaspäin):

• Maksaruohomatto
• Kasvualusta
• Suodatinkangas
• Patolevy, joka nostetaan katon reunoilla ylös
• Kaksinkertainen bitumikermi, joka nostetaan katon reunoilla ylös (räystäällä tippapelti ja alareunan kiinnikkeet bitumikermien väliin asennettuina)
• Raakaponttilaudoitus, jonka reunat on korotettu kasvukerroksen vaatimaan korkeuteen
• 48x98-tuuletuskoolaus kattolappeen suuntaisena
• 22x100-laudat ristiinkoolauksena, joka mahdollistaa harjansuuntaisen tuulettumisen (ja korottaa tuuletusvälin 120 mm:iin)
• 25 mm:n tuulensuojalevy
• Kantava kattorakenne

Rakenteen vahvuus on muuten hyvin hahmotettavissa, mutta kasvualustan paksuus vaihtelee valtavasti sen mukaan, mihin lähteeseen tukeutuu. Esimerkiksi Biolan suosittelee maksaruohokaton alle seuraavia kerroksia:

• Maksaruohomatto
• 50-100 mm Biolan Puutarhan TurveMultaa
• 50 mm Biolan Kevytsoraa
• Suodatinkangas
• Patolevy
• jne.

Maksaruohojen kasvualusta olisi tällöin 100-150 mm:n paksuinen, vaikka nämä mehikasvit kukoistavat luonnossa lähes ilman humusta karuilla kallioilla. Kerros tuntuu liian paksulta ja sillä menetetään maksaruohomaton mahdollistama viherkaton keveys.

Toisenlaista koulukuntaa tuntuu edustavan esimerkiksi Icopalin viherkattojen suunnitteluohje, jonka rakenneleikkauksessa maksaruohomaton alla on lähes olematon kasvukerros. Rakenne on seuraavanlainen:

• Maksaruohomatto
• Kekkilän Turvelevyt tai Viherix-kattomulta "kasvillisuuden mukaan" (maksaruohokaton kohdalla kerros on rakenneleikkauksessa olematon)
• Suodatinkangas
• Patolevy
• jne.

Myös EG-Trading Oy ehdottaa hyvin ohutta maksaruohokaton kasvukerrosta. Ratkaisu on aiempia tuotteistetumpi, sillä maksaruohomatto kasvaa keinotekoisen kuitukankaan ja kierreverkon päällä. Rakenne on ymmärtääkseni seuraavanlainen:

• Maksaruohomatto
• 9 tai 17 mm NGR-kuitukangas PET/PA (Polyeten/Polyamid)
• 9 tai 17 mm NGR-kierreverkko PA (Polyamid)
• jne.

Kuvien perusteella samaa ratkaisua myy myös ViaPipe ViaGreen-viherkattobrändin alla. Lisäksi Protanilla on omat ratkaisunsa ja rakennetyyppinsä maksaruohokatoille.

Näiden esimerkkien valossa kasvukerroksen paksuudeksi voisi harkita muutaman sentin multa- tai turvekerrosta ilman sen kummempia tuoteinnovaatioita. Asiaan voi toki paneutua vielä syvällisemminkin, sillä viherkattorakentamisen ratkaisuista on tehty myös opinnäytetyö. Tässä Valtteri Vaarsalon opinnäytteessä on paljon mielenkiintoista taustaa suhtautumisesta viherkattoihin: Saksassa tarjotaan verohelpotuksia ja paikoin Ruotsissa enemmän rakennusoikeutta viherkaton valinneille. Suomessa viranomaisten suhtautuminen viherkattoihin on tuttuun tapaan nuivaa.

Vaarsalo kommentoi viherkaton käyttöikää seuraavasti: "Katon käyttöiälle annetaan monia arvioita. Tutkijan tai palveluja tarjoavan yrityksen mukaan käyttöiän arviot vaihtelevat 40 ja 100 vuoden käyttöiän välillä. Suomalaisista viherkattoa tarjoavista yrityksistä yksi suurimmista lupaa katolle yli 50 vuoden käyttöiän. Saksassa tehdyssä elinkaarianalyysissä viherkaton käyttöiäksi määriteltiin vähintään 40 vuotta mutta kokemuksia on yli 100 vuotta vanhoista yhä toimivista viherkattorakenteista. Sveitsin Zürichissä seurataan yli 90 vuotta vanhaa viherkattoa ja sen kestävyyttä. Sen rakenne koostuu bitumieristeestä, 5 cm paksusta salaojakerroksesta sekä noin 20 cm paksusta kasvukerroksesta. 90 vuoden käytön jälkeen sen ei katsota tarvitsevan huoltotoimenpiteitä. Yhdysvalloissa Rockefeller centerin viherkattokattorakenteet rakennettiin 1930-luvulla ja katon katsotaan olevan hyvässä kunnossa."

Viherkattojen rakenteita käsitellään luonnollisesti myös RT-kortistossa. Tutustumisen arvoinen kortti on RT 85-10709, Kansi- ja kattopuutarhat sekä viherkatot (1999).

Maksaruohokattoihin perehtyminen on pakottanut miettimään myös päärakennuksen kattoa. Se on nyt suunniteltu konesaumapeltikatoksi, mutta maksaruohokatto voisi olla kiehtova vaihtoehto.

Autotallin kattovasat paikoillaan

Autotallin kattovasat on asennettu paikoilleen

90x360-kattovasat ja 2x75x450-palkki oviaukon päällä

Autotallin pystyrunko saatiin valmiiksi eilen ja kattovasat nostettiin paikoilleen tänään. Nostamiseen tarvittiin kuorma-auton nosturia, sillä vasat ovat järeää 90x360-liimapuupalkkia. Pituutta niillä on yli seitsemän metriä.

Alkukesä on ollut sateinen ja palkkeihin jätettiin vielä suojamuovit päälle. Ne voidaan poistaa, kun runkoa levytetään. Tuulensuojalevytyksen jälkeen katto voidaan peittää väliaikaisesti pressulla.

Alkuperäisessä suunnitelmassa tuulensuojalevytys oli tarkoitus tehdä kaistaleina kattovasojen väliin. Tällöin eristevahvuudeksi olisi tullut noin 250 mm ja palkin yläosa olisi muodostanut noin 100 mm:n tuuletustilan raakaponttilaudoituksen alle. Päätimme kuitenkin, että tuulensuojalevytys tehdään yhtenäisenä kerroksena vasojen päälle, jolloin puukuitueristettä saadaan yläpohjaan 360 mm. Tuuletuskoolaus tehdään sitten erikseen tuulensuojalevytyksen päälle.

Viherkaton rakenne täytyy vielä miettiä lopulliselle mallille. Ajatuksena on pitää kasvukerros ohuena ja kasvillisuus maksaruohovoittoisena. Kasvukerroksen alle asennetaan todennäköisesti patolevyt ja kaksinkertainen bitumikermi. Sen alla on raakaponttilaudoitus ja yli 100 mm:n tuuletustila ennen tuulensuojalevytystä.

Saunan runko alkaa hahmottua

Hirsikehikon länsiseinä, oviaukon alaosa ja eteläpääty (kuva: Hakahirsi)

Saunan itäseinä näyttää jo nyt komealta (kuva: Hakahirsi)

Hirsikehikon itäseinä ja pohjoispääty (kuva: Hakahirsi)

Salvoksia pitkissä seinäpinnoissa (kuva: Hakahirsi)

Olin alun perin suunnitellut tälle päivälle vierailua Leppävirralla sijaitsevalle hirsiveistämölle, mutta jouduin peruuttamaan matkan. Onneksi Hakahirren kaverit lähettivät kuitenkin tuoreita kuvia saunakehikosta.

Saunasta tulee suorakaiteen mallinen ja pitkien sivujen hirret ulottuvat päätyseiniä pidemmälle. Rakennusta ympäröi joka puolella terassi. Terassin korkeus vaihtelee maaston mukaan ja siksi esimerkiksi saunan oviaukko on 700 mm:n korkeudella hirsikehikon alareunasta.

Saunan katto tulee olemaan maksaruohoa kasvava viherkatto, joka peittää myös osan terassista. Tämä terassin kattaminen muodostui isoksi haasteeksi rakennuslupaprosessissa, mutta pienillä muutoksilla lupa heltisi viimein.

Hirsien pinta piilutetaan perinteiseen tapaan. Aaltoveistetty pinta näyttää jo nyt upealta. Saunaa ei todennäköisesti maalata, vaan ulkopuolella pintakäsittelyksi riittänee rautavihtrilli. Se nopeuttaa hirsipinnan harmaantumista hopeiseksi.

Saunaan tulee ovi ja kolme pientä ikkunaa. Virolainen puuseppä teki ne jo keväällä. Lisäksi järeästä puusta tehtyä ovea koristavat sepän takomat saranat. Ovi ja ikkunat odottavat kehikon saapumista Raaseporissa.

Sauna pystytetään kesän aikana lopulliselle paikalleen, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Kiuas tullaan muuraamaan vasta alkusyksystä, joten saunomaan päästään vasta sen jälkeen.

Työmaalla Raaseporissa saunan perustukset ovat jo valmiina, mutta kiukaan alle valettava laatta puuttuu vielä. Saa nähdä, ehditäänkö se valaa ennen lomakauden alkua, kun kaikki huomio on nyt autotallissa.

Kesälomaohjelmaan täytyy vielä sisällyttää vierailu Leppävirralla, jotta saunan veistotyön etenemistä pääsisi seuraamaan paikan päällä. Hirsikehikon valmistumista voi seurata myös Hakahirren blogissa.