Blogi on päivittynyt viimeksi loppiaisena, sillä tänä vuonna ei ole enää tapahtunut mitään suurempaa. Talossa on asuttu nyt puolitoista vuotta ja pientä tekemistä riittää sekä sisustuksen että pihan kanssa vielä vuosiksi.
Loppukesästä kävin vääntämässä lämminvesivaraajan termostaatin 40 asteen paikkeille. Sähkövastus menee päälle ainoastaan, kun varaajan yläosa viilenee 40-asteiseksi. Tällainen tilanne on kuitenkin tarkoitus välttää täysin vesitakkaa polttamalla. Ainakin viimeisen kolmen kuukauden ajan tässä on onnistuttukin. Autotalli ja päärakennus sekä lämmin käyttövesi ovat lämmenneet täysin puuenergialla koko syyskauden.
Sähköä ei siis ole tarvittu lämmitykseen eikä lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Sen sijaan kodinkoneet ja uuni ovat olleet kovalla käytöllä. Tämän vuoksi itseäkin alkoi kiinnostaa, kuinka paljon sähköä oikein kuluu. Olen sivunnut asiaa myös noin vuosi sitten kirjoituksessa 2.12.2014 Lämmityskauden havaintoja ja pohdintaa.
Koko syksyn ajan kulutus on ollut hyvin tasaisesti hiukan yli 800 kWh kuukaudessa. Tuossa vuoden takaisessa kirjoituksessa olin arvioinut, että "kylmäkalusteet, valmiustilassa olevat sähkölaitteet ja hiljalleen puhaltava ilmanvaihtokone vievät siis jatkuvasti 170-180 W:n tehon". Jos arvioidaan, että ilman ilmanvaihtokonetta kulutus olisi jatkuvasti 100 W, niin kuukaudessa tämä tekisi:
100 W * 24 h * 30 = 72 kWh
Tämän verran kuluisi siis silloin, jos kukaan ei olisi kuukauteen kotona ja ilmanvaihtokin olisi pois päältä. Kuinka paljon ilmanvaihto sitten kuluttaa sähköä?
Asiaan saatiin tänään konkreettista lisävalaistusta, kun ilmanvaihtokonetta mitattiin tehomittarilla. Ulkolämpötila taisi olla kahden lämpöasteen paikkeilla ja maaputkiston kautta ilmanvaihtokoneelle tuli noin 5-asteista tuloilmaa. Jo tällaisessa tilanteessa ilmanvaihtokone turvautui lämmön talteenoton jälkeen sähkövastukseen nostaakseen tuloilman säädetylle, 19 asteen tasolle. Tämä näkyi konkreettisesti tehomittarissa: teho keikkui 200 W:n tuntumassa ja ampaisi vastuksen myötä aika ajoin 700 W:n ylitse. Moiset lukemat nostivat hiukseni pystyyn. Kuukausitasolla tämä tarkoittaa seuraavaa:
Ilmanvaihtokoneen puhaltimet: 200 W * 24 h * 30 = 144 kWh
Vaikeampi arvioitava on tuo vastus. Tässä on arvioitu kaksi skenaariota kuukausitasolla: 1) vastus on 10 % ajasta päällä tai 2) vastus on 25 % ajasta päällä:
1) vastus 10 % ajasta päällä: 10 % * 500 W * 24 h * 30 = 36 kWh
2) vastus 25 % ajasta päällä: 25 % * 500 W * 24 h * 30 = 90 kWh
Jos tuo ensin mainittu luku on lähempänä totuutta, niin kylmäkalusteiden, valmiustilassa olevien sähkölaitteiden ja koneellisen ilmanvaihdon sähkönkulutus on noin 250 kWh kuukaudessa. Tämä muodostaa noin kolmasosan koko sähkönkulutuksesta.
Ilmanvaihtokone joutui suuren kulutuksensa vuoksi erityistarkkailuun ja sillä on nyt oma sähkömittarinsa. Katsotaan kuukauden kuluttua, onko yllä esitetty spekulaatio oikeansuuntaista vai ei.
Hei
VastaaPoistaTosi kiva, että palasit päivittelemään taas blogiasi. Kulutusasiat kiinnostavat, kun olen niitä itsekin viime aikoina tarkkaillut. Meille tuli painovoimainen ilmanvaihto, mutta samalla haluaisin talon olevan energiatehokas, joten tarkkailen jännittyneenä miten näiden kahden yhdistämisessä on onnistuttu. Lisähaasteena on pieni tonttimme, joten ilma joudutaan ottamaan kellarin kulverttiin suoraan ilman maakanavaa. Tämä on harmillista, mutta näillä täytyy nyt mennä.
Olen seurannut suurella mielenkiinnolla myös teidän projektianne, Heli. Kiva, kun olet päivittänyt kuulumisia minua aktiivisemmin :). Tuo painovoimainen ilmanvaihto on alkanut kiehtoa myös minua - entistä enemmän. Koneellinen ilmanvaihto on toki pelannut erinomaisesti, mutta koko ajan voi aistia muuten hiljaisessa talossa tietyn, tuskin havaittavan, mutta silti aina läsnäolevan taustakohinan. Olisihan se hienoa, jos ilma liikkuisi omalla painollaan - äänettömästi ja ilman merkittävää sähkönkulutusta. Arvostan kovasti teidän ratkaisuanne ja jaksan uskoa siihen, että energiatehokkuus ja painovoimainen ilmanvaihto eivät ole toisensa poissulkevia tavoitteita.
PoistaHei olen seurannut blogiasi säännllisesti. Minua kiinnostaisi miltä talo näyttää nyt valmiina, oletko harkinnut laittaa kuvia? Varsinkin kokopuinen keittiösi ja pesu/saunatilat kiinnostaisivat.
VastaaPoistaHei, laitetaan ilman muuta kuvia. Ajatuksena on ollut tehdä esittely valmiista tiloista ja vähän kerrata tehtyjä valintoja sekä tämän hetken käsityksiä mielekkäistä toteutustavoista. Otan kevään ohjelmaan valmiiden tilojen dokumentoinnin.
PoistaMoi
VastaaPoista19 on melko korkea tuloilman pyynti. Laskisin itse tuota aste kerrallaan niin alas kuin voi ilman että vaikutusta huomaa esim. vedontunteena. Näin siirrät lämmityskuormaa iv-koneen vastukselta primäärilämmitykselle eli vesitakalle. Kylmempi tuloilma sekoittuukin paremmin sisäilmaan.
Hei! 19 astetta on toki korkea pyynti, mutta alhaisemmat luvut johtivat hifi-piireistä tutun, ns. hellasärön ilmenemiseen. Tämä koski nimenomaan makuuhuoneita: yön aikana koneellinen ilmanvaihto vaihtaa huoneen ilmatilavuuden useaan otteeseen ja jos huoneeseen pusketaan koko ajan esimerkiksi 17- tai 18-asteista tuloilmaa, niin aamulla koko huoneen lämpötila on näissä lukemissa. Paksu lankkulattia ja sen alla kulkeva, haalea lattialämmitysvesi eivät pysty kompensoimaan tuloilman viilentävää vaikutusta. Näistä syistä johtuen tuloilman pyynti on asettunut 19 asteeseen. Palaan tähän asiaan vielä erillisen kirjoituksen muodossa.
PoistaLaita vesikiertoinen jälkilämmityspatteri tuloilmaan.
PoistaItsellä on kans samanlaisia havaintoja tuon ilmanvaihtokoneen kulutuksista ja energian kulutus mittari on useamman kk ollut siinä kiinni itsellä pyynti ollut 17 mutta kyllä se semmoista 350 kw pakkaskuukautena saattaa kuluttaa siihen vaikuttaa kennon sulatustapa tuloilman lämpötila ja paljonko ilmaa vaihdetaan mutta vuositasolla jää n.1000kw/h kieppeille.
VastaaPoista