Lankkulattia ja öljyvaha

Lattiamateriaaliksi valittiin pitkän pohdinnan päätteeksi leveää, 25-senttistä kuusilankkua. Lankkulattia asennettiin pääosin joulukuussa ja se on odottanut muiden työvaiheiden valmistumista suojapapereiden alla.

Laatoitustöiden valmistuttua lattia hiottiin ja käsiteltiin tällä viikolla kolmeen kertaan Osmocolorin Värillisellä Öljyvahalla. Värisävy oli 3040 Kuultava valkoinen, jossa on valkoista pigmenttiä mukana. Meillä on ollut aikaisemmin sekä öljyttyjä että lakattuja puulattioita, mutta öljyvahaa on käytetty vain huonekaluissa. Siksi oli mielenkiintoista kävellä ensimmäisen kerran öljyvahatulla pinnalla. Puun tuntu ei ollut aivan yhtä välitön kuin öljytyssä lattiassa, vaan kolminkertaisen käsittelyn jälkeen lattian pinnassa oli vahamainen kalvo. Tämä tuntui kuitenkin likaa ja vettä hylkivältä, joten se varmasti suojaa lattiaa paremmin kuin pelkkä öljy.

Olohuoneen lattia on käsitelty kolmeen kertaan valkoista pigmenttiä sisältävällä öljyvahalla

Vesitakan hormiliitos on vielä asentamatta. Sen valmistuttua takka koteloidaan.

Keittiön saarekeen sähköputket nousevat lankkulattiasta

Näkymä olohuoneen suunnalta ruokailutilaan ja keittiöön

Öljyvahattua kuusilankkulattiaa liukuoven edustalla

Oleskelutilan keittiöpääty ja taustalla näkyy saunarakennuksen hirsiseinää

Lattiapintaa takan edustalla

Miltä meillä näyttää nykyisin?

Maaliskuun alussa päivätty valmiusastetodistus asettui jo 90 prosentin tuntumaan. Työmaalla riittää vielä paljon tekemistä, mutta kuvat kertovat parhaiten, missä mennään.

Tällä hetkellä on käynnissä laatoitustöiden viimeistely, lähinnä parin tilan saumaus. Lisäksi on aloitettu lankkulattian hiominen ja öljyvahaus.

Sekä laatoitus että lattiahionta ovat pakottaneet tyhjentämään tiloja ja nyt näkee selkeämmin, mitkä tilat alkavat valmistua ja missä vielä riittää tekemistä.

Näkymä keittiöstä olohuoneeseen, lankkulattian hiominen on keskeytynyt viikonlopun ajaksi

Näkymä eteisestä olohuoneeseen, vesitakkaa ei ole vielä koteloitu

Näkymä eteisestä kahden makuuhuoneen oviaukoille

Vanhempien makuuhuone

Näkymä työhuoneesta hirsisaunan suuntaan

Varastoitua tavaraa juuri laatoitetussa kylpyhuoneessa, kattopaneeli puuttuu vielä

Pieni ikkuna kylpyhuoneessa

Kontrastia valkoisen ja mustanruskean laatan välillä

Toisen kylpyhuoneen suihkunurkkaus

Upotetut shampoohyllyt suihkun vierellä

Kurasyöppö kuraeteisessä

LED-paneeleita kodinhoitohuoneessa ja kuraeteisessä

Vielä saumaamatonta laattalattiaa eteisessä ja vierashuoneessa

Pääovi on paikoillaan

Rakennuksemme ovet tilattiin jo hyvän aikaa sitten Fennodoorsin valikoimasta. Päädyimme valkoisiin, sileisiin laakaoviin, joiden tiiveys- ja U-arvot ovat erinomaiset.

Muut ovet on asennettu paikoilleen jo aiemmin, mutta pääovi on odottanut autotallissa vuoroaan. Eteisen lattian laatoitus on seuraavana vuorossa ja sitä valmisteltaessa myös pääovi ja sitä ympäröivät  ikkunat asennettiin.

Fennodoorsin laakaovi ikkunoiden ympäröivänä. Lattia laatoitetaan alkavalla viikolla.

Energiavaraajaa asennetaan

Vesitakan ja aurinkokeräinten tuottama lämpöenergia varastoidaan autotallin kellarin suureen lämminvesivaraajaan, josta sitä voidaan hyödyntää sekä lämmityksen että lämpimän käyttöveden tarpeisiin.

Varaaja on odottanut keskellä kellarin lattiaa lopullista sijoitustaan jo jonkin aikaa. Tällä viikolla lähes kaksi metriä korkea ja 500-kiloinen varaaja siirrettiin yllättävän helposti pumppukärryllä kellarin päätyseinälle.

Omalla paikallaan massiivinen varaaja näyttää pieneltä ja sirolta. En voinut välttyä ajattelemasta, että olisi sittenkin pitänyt ottaa suurempi. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä Akvatermin Akvantti 2000 -varaaja oli tilavuudeltaan suurin malli, joka mahtui kellarin moduulimittaisesta parioviaukosta sisään. Oviaukon korkeutta lisäämällä sisään olisi mahtunut 2400-litrainen Akvantti, mutta 3000-litraiset ja sitä suuremmat varaajat ylittävät kellarin huonekorkeuden jo selvästi. Näihin olosuhteisiin Akvantti 2000 oli siis paras mahdollinen vaihtoehto.

Pian päästään täyttämään varaajaa.

Lokakuinen kuva vielä tyhjästä varaajan paikasta juuri laatoitetussa ja kalkkimaalatussa kellarissa

Varaajan asennus käynnistyi tällä viikolla

Tyylikkään näköisiä putkiasennuksia kellarin seinällä

Käsittelemätön lankkulattia

Blogin päivittämisessä on ollut pientä viivettä, mutta jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin.

Lattialankkuja asennettiin joulukuussa niin pitkälle kuin mahdollista. Valtaosa lattiasta saatiin tehtyä, mutta työ pysähtyi vesitakkarunkoon, joka ei ole vielä lopullisella paikallaan. Työmaalle on tulossa ensi viikolla muutama raavas mies, joiden voimin 300-kiloinen takka pitäisi saada vielä metrin verran eteenpäin, lopullisille sijoilleen.

250-millinen kuusilankku on irrallisena komea ilmestys, mutta vasta-asennetussa lattiapinnassa lankut sulautuvat saumattomasti toisiinsa ja massiivisuus katoaa. Lankkujen eläminen ja tuleva pintakäsittely toivon mukaan palauttavat leveiden lankkujen massiivista ilmettä.

Viimeistelytöiden yhteydessä lattia vielä hiotaan ja käsitellään pigmenttiä sisältävällä öljyvahalla.

Lankkuasennusta olohuoneessa; alle jää vesikiertoinen lattialämmitys lämmönluovutuslevyineen

Keittiön saarekkeen sähköputket nousevat asennetusta lattiapinnasta

Lattialankut työmaalla

Työmaalla on edetty siihen pisteeseen, että maanantaina pyydettiin Puusepänliike Tuulipuuta lähettämään lattialankut työmaalle. Ne oli tilattu aiemmin syksyllä Domus Classican kautta.

Lankkujen osalta kaikki meni nappiin. Leveät, 250-milliset kuusilankut löytyivät kesällä Domus Classican kautta ja ne tilattiin alkusyksystä. Puusepänliike säilytti niitä kuivissa tiloissa aina maanantaihin asti, jolloin kuljetusliike otti niput mukaansa.

Keskiviikkona sain soiton kuljetusliikkeen Karjaan terminaalista. Lankut olivat heillä, mutta he voisivat purkaa ne Hiab-purkuna vasta seuraavana päivänä. Soitin pari puhelua ja tuttu kuorma-autokuski haki niput vielä keskiviikkona työmaalle. Kannoin ne lämpimiin sisätiloihin samana iltana.

Lankut oli pakattu erinomaisesti ja kuljetus meni hyvin. Yhtään ainutta kolhua tai murtunutta ponttia ei löytynyt koko kuormasta. Puutavara oli järjestäen priimaa ja joukossa ei ollut yhtään lankkua, joka pitäisi jättää kiintokalusteiden alle katseilta suojaan.

Sisätiloissa tehdään vielä muutamat telineitä vaativat työvaiheet valmiiksi ja lankkuja päästään sitten asentamaan. Asennuksen jälkeen pinta hiotaan ja käsitellään Osmo Colorin öljyvahalla.

Lattialankut pinottuna olohuoneeseen

130 neliömetriä 33x250-kuusilankkua

Lankkujen höylättyä yläpintaa, joka tullaan vielä hiomaan asennuksen jälkeen

Vesikiertoinen lämmönjako lankkulattian alle

Tällä viikolla asennettiin viimeisetkin vesikiertoisen lattialämmityksen putkipiirit. Laatoitettavissa tiloissa putket asennettiin jo aiemmin noin 10-senttisen betonivalun sisään. Nyt olivat vuorossa huonetilat, joihin tulee lankkulattia.

Rakennusaikaisena lattiana on toiminut ilmansulkupaperin päälle asennettu, 18-millinen havuvaneri. Se jää paikoilleen puurakenteista alapohjaa jäykistämään. Vanerikannen päälle tehtiin koolaus 22x100-laudasta siten, että laudoitus kannattelee lämmönluovutuslevyjä ja toimii samalla lankkujen kiinnitysalustana.

Uponorin lattialämmitysputket asennettiin 300 mm:n jaolla Rothin lämmönluovutuslevyihin. Tällaiseen yhdistelmään päädyttiin, koska Rothin levyt olivat selvästi edullisempia ja 125 neliömetrin alalla tällä alkoi olla jo merkitystä.

Samassa yhteydessä nostettiin vesitakan putket alapohjasta ylös takkaa odottamaan. Sitä onkin odotettu. Normathermin takka tilattiin heinä-elokuun vaihteessa ja kuuden viikon toimitusajalla sen olisi pitänyt saapua syyskuun puolivälissä. Nyt eletään marraskuun puoliväliä ja takasta on nähty vain suttuisia kännykkäkamerakuvia, joilla saksalaiset halusivat kertoa rikkoneensa takan lasiluukun. Toivomme edelleen, että tuote on niin laadukas, että heikosti hoidettu toimitusprosessi unohtuu koivuklapien loimutessa.

Vielä pidempään on odotettu Glasierin teknikkoa korjaamaan olohuoneen liukuoven tiivisteet. Niiden puutteet havaittiin jo helmikuussa, kun taloa alipaineistettiin lämpökuvausta varten. Oven keskisaumasta virtaa estoitta ulkoilmaa sisään ja tiiveysmittaustakaan ei voida tehdä, ennen kuin ovi on kunnossa.

Nyt kun alkaa valmiita pintoja syntymään, tällaiset roikkuvat asiat alkavat häiritsemään entistäkin enemmän.

Lattialämmitysputkia ja lämmönluovutuslevyjä olohuoneessa ja keittiössä

Vesitakka ei ole vieläkään saapunut, vaikka se tilattiin 14 viikkoa sitten (toimitusaika 6 viikkoa...)

Kaikkien lankkulattian alle jäävien piirien putket tulevat seinän ali vaatehuoneen jakotukista

Liukuoven tiivisteitä ei ole korjattu edelleenkään (reklamaatio tehty helmikuussa)

Matalalta paistava aurinko muistuttaa siitä, että ikkunat voisi joskus pestä

Jakotukki on sijoitettu kantavan väliseinän sisään siten, että siihen pääsee käsiksi vaatehuoneesta

Makuuhuoneiden putkipiirit kulkevat olohuoneen seinustalla

Koolauksena toimivat 22x100-laudat, jotka myös kannattelevat lämmönluovutuslevyjä

Kellarin kalkkimaalipinta ja lattialaatoitus

Autotallin kellarin kalkkimaalauksen vaiheita käsiteltiin aiemmassa kirjoituksessa (9.9.2013 Kellarin kalkkimaalaus).

Kellarin lattia laatoitettiin pari viikkoa sitten, mutta LVI-asennuksia ei ole vielä aloitettu. On siis hyvä hetki esitellä valmista kalkkimaalipintaa tyhjässä kellaritilassa.

Kellaritilan eteläpääty, johon tulee 2000-litrainen Akvantti-lämminvesivaraaja

Kalkkimaali on hieman tahrinut liittolevykattoa, mutta näillä näkymin katto jää tälle pinnalle

Kalkkimaalipintaa

Kellarin lattia pinnoitettiin huokealla 10x10-laatalla, joka näyttää erittäin hyvältä

Teknisen tilan vesieristys

Päärakennuksessamme on pieni tekninen tila, johon sijoitetaan mm. sähkökeskukset, ilmanvaihtokone, WC-järjestelmän alipainepumppu ja pieni lämminvesivaraaja. Tämän lisäksi autotallin kellarissa on laajempi tekninen tila, johon tulee mm. kookas energiavaraaja ja käymäläjätteen kompostointisäiliö.

Laatoitustyöt aloitetaan teknisistä tiloista, jotta niihin päästään asentamaan varaajat ja muut lopullista lattiapintaa vaativat asennukset. Työ alkoi tällä viikolla läpivientien ympärille tehdyillä korotusvaluilla ja lattian vesieristyksellä.

Teknisten tilojen seinät jätetään maalipinnalle, mutta lattiaan tehdään vesieristys. Autotallin kellarissa se rajoittuu vain seinien ja lattian liitoskohtaan. Tällaisella ratkaisulla estetään lattialle mahdollisesti pääsevän veden päätyminen seinärakenteisiin. Päärakennuksen pienessä tilassa lattia vesieristetään kauttaaltaan.

Korotusvaluja ja vesieristemassaa päärakennuksen teknisessä tilassa

Käyttövesi- ja lämmitysputket on jo asennettu alapohjan sisään

Vedeneristysmassaa 

Eteisen laattoja syysauringossa - mustaksi nimetty laatta ei onneksi ole erityisen tumma

Vesitakka ja alipaine-WC tilattu

Rakennusprojekti nytkähti kesän suvantovaiheen jälkeen eteenpäin, kun pitkään harkinnassa olleet tilaukset tehtiin alkuviikosta. Kuten aiemmista kirjoituksista on voinut päätellä, päädyimme seuraaviin ratkaisuihin.

Vesitakka

Takka tulee sijoittumaan avaraan olohuoneen ja keittiön muodostamaan tilaan. Siksi kaipasimme hieman kookkaampaa takkasydäntä.

Päädyimme pitkän pohdinnan ja monen mutkan kautta Normathermin NK 30 -malliin. Sen teho on 30,8 kW, josta 23,5 kW päätyy veteen. Takkasydän vetää 150 litraa vettä sisäänsä. Takassa lämmennyt vesi pumpataan autotallin kellarissa sijaitsevaan lämminvesivaraajaan.

Pumppuryhmää tai ohjausta ei hankittu vielä, mutta esimerkiksi Laddomatin pumppupaketteja käytetään vastaavissa asennuksissa.

Alipaine-WC

WC-ratkaisumme perustuu siihen, että käymäläjäte kuljetetaan alipaineen avulla autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön. Parhaiten vaatimuksiin soveltui Jets-alipainekäymälä.

Päädyimme pitkän siirtomatkan vuoksi järeämpään Vacuumarator Jets 15 MB -alipainepumppuun. Jetsin seinämalliset WC-istuimet olivat myös hiljattain uudistuneet, joten valitsimme charmikkaat Charm by Jets -WC-istuimet.

Näiden lisäksi myös lattioiden ja märkätilojen laatat on tilattu. Ne on tarkoitus asentaa syyskuussa.

Havaintoja Hyvinkään Asuntomessuilta

Asuntomessutarjonnan analysointi on muodostumassa vuosittaiseksi perinteeksi (ks. 8.7.2012 Havaintoja Lappeenrannan Loma-asuntomessuilta ja 28.7.2012 Havaintoja Tampereen Asuntomessuilta). Tänään nautimme helteisestä kesäpäivästä Hyvinkään Asuntomessuilla.

Olimme ennakkoon tutustuneet tarjontaan useiden blogien ja sisustuslehtien kautta. Subjektiivisten kävijäkokemusten ja kaupallisen hehkutuksen ohella on vuosittain mukava tutustua Työtehoseura TTS:n keittiöarvioihin ja AD-Lux Oy:n valaistusarvioihin. Kumpikin taho on luonut oman kokoelman hyviä käytäntöjä, joihin asuntomessutaloja verrataan (ks. Työtehoseuran ohjeet toimivan keittiön ja ruokailutilan suunnitteluun ja AD-Luxin valaistusartikkelit).

Messukierroksen päätteeksi mielessä pyörivät seuraavat ajatukset:

• olipa paljon valkoiseksi rapattuja kevytsoraharkkotaloja (onko taustalla asemakaava vai suomalainen maku?)
• olipa sokkeloisia pohjia ja pieniä huoneita
• LED-valot ovat lyöneet läpi ja niiden käyttö on vielä hapuilevaa

Viime kuukausien mediahuomio on keskittynyt kohteeseen 25 Lammi-Kivitalo Maja. Sitä ei voi tässäkään kirjoituksessa sivuuttaa, joten suuntasimme siihen heti aamun ensimmäisenä kohteena. Ennakkoon olimme miettineet ankarasti, miksi kukaan rakentaa kevytsoraharkkotalon ja naamioi sen kattoa myöten puutaloksi. Paikan päällä kohde kuitenkin vaikutti järkevältä ja toi virkistävää vaihtelua monotoniseen, valkoiseksi rapattujen kevytsoraharkkotalojen riviin.

Majan ulkoverhouksen tuppeensahatut lehtikuusilankut olivat upean näköisiä. Osa niistä oli kuljetuksessa tai työmaalla hieman likaantunut, mutta orastavan harmaantumisen pystyi jo aistimaan ja talosta tulee vuosien saatossa vielä entistä paremman näköinen. Mediahuomio on ollut ansaittua, sillä Maja on ainutlaatuinen ja upea rakennus.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Kattoa myöten tuppeensahatulla lehtikuusilankulla verhoiltu kevytsoraharkkotalo on kadun suuntaan hyvin sulkeutuneen näköinen.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Läpivientejä ei juuri näy vesikatolla, vaan ne on tehty seinän läpi varsin näyttävästi. 

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: tätä ilmiötä ihmettelin jo viime vuoden Loma-asuntomessujen kohteessa Lootos. Lehtikuusiverhous on viety aivan maanpinnan tasoon ja lankunpäät ovat silmin nähden imeneet kosteutta. Luotetaanko lehtikuusen luontaiseen lahonkestävyyteen jo hieman liikaakin?

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lehtikuusilankut ovat alkaneet harmaantua paikoitellen, mutta nykyiset värierot johtuvat lähinnä likaantumisesta. Väri tullee tasoittumaan luontaisen harmaantumisen myötä.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Tuppeensahattujen lehtikuusilankkujen raoista pilkottaa alla oleva koolaus ja EPS-eristepinta, jota luulimme ensin slammaamattomiksi kevytsoraharkoiksi (kuva lisätty jälkikäteen lukijakommentin johdosta)

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Piharakennuskin noudattaa päärakennuksen niukkaa muotokieltä ja on samaan tapaan lehtikuusilankuilla verhoiltu.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lukuisissa lehtikuvissa nähty näkymä Majan sisältä. Nurkan ja katonrajan LED-nauhat sekä ruokapöydän valaisimet tuntuvat tuottavan mustan katon alla hyvin niukan määrän valovirtaa.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lähikuva nurkan ja katonrajan LED-nauhoista. Ajatus valaisimien sijoituksesta on hyvä, mutta olemme ehkä konservatiivisia valaistusasioissa, sillä valopistejonoina näyttäytyvät, esillä olevat LED-nauhat eivät oikein istu omaan esteettiseen makuun. Lisäksi valovirtaa irtoaa näistä hyvin vähän.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Sauna on erotettu pesutiloista hyvin aineettomasti Lasina-lasiseinämällä. Tiivis puurakenne arveluttaa hieman. Pääseeköhän sauna kuivumaan yhtä tehokkaasti kuin ilmavampi lauderakenne?

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Valokatkaisija (?). Kommentoimme taloautomaatiotoimittajien katkaisijoita jo viime vuonna: ainakaan tässä tapauksessa mikään ei ilmaise, mihin tätä katkaisijaa käytetään ja onko jokin valaisin (tai muu sähkölaite) kytketty päälle vai ei. 

Kohde 19 Omatalo Maisema: Messuesimerkki kauniista ja havainnollisesta valokatkaisijasta - ylin kaksoiskatkaisija on selvästi kytketty päälle, keskellä kaksi himmennintä ja alla oleva katkaisija ei ole päällä. Ylempänä  oleva taloautomaatiokatkaisija saattaa sisältää aivan samat toiminnallisuudet, mutta sitä ei silmämääräisesti voi päätellä.

Näillä messuilla valaistus oli muuttunut selvästi edellisvuodesta. Vaikuttaa siltä, että LED-teknologia on tullut jäädäkseen. Valaisimia sivuttiin jo Majan LED-nauhojen yhteydessä, mutta tässä on täydentäviä havaintoja.

Kohde 23 Rock-kivitalo Cliff: Hyvin samantyyppiset LED-paneelit kuin meillekin on tulossa. Paneelit on kuitenkin asennettu irti kattopinnasta. Olisiko syynä se, että muuntajaa ei ole saatu upotettua rakenteeseen? Seinän lähellä olevissa valaisimissa on tyystin erilainen värilämpötila kuin paneeleissa.

Kohde 23 Rock-kivitalo Cliff: Kookkaampia LED-paneeleita, joiden värilämpötila sopii mukavasti ikkunoista virtaavaan päivänvaloon. Seinällä myös LED-valoa peitelevyn takana.

Kohde 21 Kivenherra: LED-teknologia mahdollistaa esimerkiksi hyllyjen valaisun kuten tässä. Valo kuitenkin heijastuu harmillisesti lasipintaisista kehyksistä.

Kohde 21 Kivenherra: Erinomainen esimerkki epäsuorasta LED-valaistuksesta. Johdot saisi pienellä vaivalla siististi esimerkiksi alumiiniprofiilin sisään.

Kohde 21 Kivenherra: LED-valaistu keittiö. Valovirtaa voisi olla työtasoilla enemmänkin, mutta jo nyt heijastumat ovat kiiltävillä pinnoilla häiritseviä: LED-nauhat paistavat lasi- ja kivipintojen kautta silmiin.

Kohde 21 Kivenherra: Ylläolevan keittiön LED-nauhaheijastumia kivilattiassa. Valo heijastuu vastaavasti kivipintaisten työtasojen kautta.

Kohde 21 Kivenherra: Hyvin onnistunut LED-valaistus pesutiloissa. Valo tulvii tilaan hieman lasketun katon reunoilta ilman, että huomio kiinnittyy LED-nauhoihin.

Kohde 17 Villa Isover: Pesutilojen LED-valaistus aiheuttaa suihkun kautta odottamattoman heijastuman kattoon. LED-valaisimien kanssa heijastumat tuntuvat olevan uusi ilmiö, jota on todella vaikea suunnitteluvaiheessa ennakoida.

LED-valaisimien lisäksi myös muut energiaa säästävät ratkaisut alkavat yleistyä ja arkipäiväistyä. Monissa kohteissa oli vesitakkoja sekä aurinkokeräimiä ja -paneeleita. Aurinkokeräimissä tyhjiöputket ja tasokeräimet tuntuvat elävän rinta rinnan, joskin tasokeräimiä tuntui näkyvän enemmän.

Kohde 20 Durofix Kototalo: Pystyyn asennetut tyhjiöputket ovat melko massiiviset, mutta istuvat kuitenkin muun talotekniikan kanssa katolle.

Savosolarin maineikas tasokeräin löytyi ainakin yleisestä näyttelyhallista ja mahdollisesti myös messukohteista, joiden katoilla oli lappeen suuntaisesti asennettuja tasokeräimiä.

Puutaloa rakentaville puumateriaalit ovat tärkeitä ja messuilla tuli tehtyä myös niihin liittyviä havaintoja.
 

Kohde 27 Lammi-Kivitalo Validus Motus: Bolefloorin tammilattia näytti varsin mielenkiintoiselta tasalevyisten lankkujen jälkeen.

Kohde 24 Bassotalo Villa Avanti: Sisäkattomateriaali on kirjavaa, mutta ei yllättäen näyttänyt yhtään hassummalta. Meillä käytettiin vastaavaa levyä työmaan väliaikaisena lattiana.

Kohde 31 Honka Lumi: Hirsitalo yllätti positiivisesti. Emme tästä huolimatta ole lämmenneet lamellihirrelle, vaikka sillä on kiistattomia etujakin.

Kohde 31 Honka Lumi: Massiivihirsi näyttää samassa kohteessa niin paljon paremmalta. Hirsissä ei näytä olevan minkäänlaista varausta, vaan ne on todennäköisesti vain tapitettu paikoilleen.

Kohde 31 Honka Lumi: Massiivihirsiä WC:n ja saunan välisessä seinässä. Sauna oli tilana hieno ja sitä pääsi hyvin katsomaan, kun lopullista ovea ei oltu vielä asennettu.

Kohde 21 Kivenherra: Puumateriaalit ovat toki sydäntä lähellä, mutta myös kohteen Kivenherra kupariverhoukselle täytyy antaa täysi tunnustus. Hienon näköistä!