Vesitakka käyttökunnossa

Vesitakan kotelon metallirakenne verhoiltiin Luja A -levyillä ja rapattiin karkealla antiikkilaastilla, weber.vetonit AK. Kotelon pintaan jätettiin kolme huoltoluukkua, jotka saadaan piiloon varastoitavien polttopuiden taakse. Kuoren ala- ja ylälaitaan tehtiin myös ritilällä peitetyt ilma-aukot konvektiolämmön tuulettamista varten.

Poltimme takassa tänään pienen määrän työmaan tuottamaa puusilppua. Tuli jaksoi lämmittää takan ja teknisen tilan väliä kiertävän veden noin 65-asteiseksi ennen hiilloksen hiipumista. Seuraavaksi laitetaan kunnolla puuta pesään, jotta päästään yli 70 asteen ja saadaan lämpöenergiaa talteen varaajaan.

Lasiluukun läpi tuli miellyttävässä määrin säteilylämpöä, mutta takan kuori ja savuhormi pysyivät viileinä. Vain konvektiolämmön luukusta virtasi kädenlämpöistä ilmaa hiljalleen.

Kaiken kaikkiaan vesitakka vaikuttaa ensitulien jälkeenkin nerokkaalta ratkaisulta. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, varaajan vastuksia ei juuri tarvita tulevana talvena. Tätä ennakoiden käänsin ne jo nyt pois päältä.

Lähtötilanne: vesitakkarunko ja savuhormi tyhjässä olohuoneessa

Takan metallirunko hitsattiin 50x50 mm:n huonekaluputkesta

Metallirunko peitetään mineraalivillalla ja Luja-levyillä

Runko on rapattu karkealla antiikkilaastilla valkoiseksi, takaneduslasi lisätty

Takka jakaa tilaa ja peittää taakseen kahden makuuhuoneen ovet

Konvektiolämpö pääsee purkautumaan tuuletusaukosta takan taustapuolella

Vesitakalle kuori

Syksy tulee kovaa vauhtia ja ensimmäiset yöpakkasetkin on jo koettu. Talven lämmityskautta varten on tarkoitus laittaa vesitakkakin viimein käyttökuntoon. Käyttöveden lämmittämiseen kuluu meillä nykyisin suurin osuus käytetystä sähköenergiasta ja vesitakka ratkaisisi lämmityksen ohella myös tämän asian.

Takan runko tehtiin 50x50-millisestä huonekaluputkesta ja kehikko hitsattiin kasaan tänään. Takan muodon ratkaisivat vesitakkasydämen muoto, takan edellyttämät putkiliitännät, tuloilman putken sijainti sekä hormiliitoksen muoto. Näiden ympärille hahmottui noin kaksi metriä korkea ja leveä laatikko, johon jää avoin tila polttopuiden säilytykselle.

Polttopuupino naamioi kaiken kaikkiaan kolme tarkastusluukkua, joista pääsee tarvittaessa käsiksi putkiliitoksiin ja takan termostaatteihin. Lisäksi konvektiolämmön vuoksi kuoren ala- ja ylälaitaan laitetaan tuuletusritilät.

Teräsrunkoon on tarkoitus ruuvata ensi viikon aikana Luja A -levyt ja rapata pinta antiikkilaastilla valkoiseksi.

Takkarunko syysillan auringonpaisteessa; värilämpötilaero päivänvalovalaisimiin nähden on selkeä.

Putkiliitännät nousevat alapohjasta oikeassa alakulmassa. Niiden päälle tulee tilaa polttopuille.

Schiedelin savuhormi rapataan myös valkoisella antiikkilaastilla - väliin jää liikuntasauma

Takan taustapuoli levytetään umpeen, mutta polttopuiden säilytystila on avoin molempiin suuntiin.

Takan kehystämä näkymä eteisestä talon läpi kohti etelää.

Takan 200-millinen hormiliitos vielä ilman eristettä.

Lankkulattia ja öljyvaha

Lattiamateriaaliksi valittiin pitkän pohdinnan päätteeksi leveää, 25-senttistä kuusilankkua. Lankkulattia asennettiin pääosin joulukuussa ja se on odottanut muiden työvaiheiden valmistumista suojapapereiden alla.

Laatoitustöiden valmistuttua lattia hiottiin ja käsiteltiin tällä viikolla kolmeen kertaan Osmocolorin Värillisellä Öljyvahalla. Värisävy oli 3040 Kuultava valkoinen, jossa on valkoista pigmenttiä mukana. Meillä on ollut aikaisemmin sekä öljyttyjä että lakattuja puulattioita, mutta öljyvahaa on käytetty vain huonekaluissa. Siksi oli mielenkiintoista kävellä ensimmäisen kerran öljyvahatulla pinnalla. Puun tuntu ei ollut aivan yhtä välitön kuin öljytyssä lattiassa, vaan kolminkertaisen käsittelyn jälkeen lattian pinnassa oli vahamainen kalvo. Tämä tuntui kuitenkin likaa ja vettä hylkivältä, joten se varmasti suojaa lattiaa paremmin kuin pelkkä öljy.

Olohuoneen lattia on käsitelty kolmeen kertaan valkoista pigmenttiä sisältävällä öljyvahalla

Vesitakan hormiliitos on vielä asentamatta. Sen valmistuttua takka koteloidaan.

Keittiön saarekeen sähköputket nousevat lankkulattiasta

Näkymä olohuoneen suunnalta ruokailutilaan ja keittiöön

Öljyvahattua kuusilankkulattiaa liukuoven edustalla

Oleskelutilan keittiöpääty ja taustalla näkyy saunarakennuksen hirsiseinää

Lattiapintaa takan edustalla

Vesitakan asennus

[Toim. huom: Vesitakka-asennukseen on tehty tärkeä päivitys 31.3.2014 Muutoksia vesitakan asennukseen]

Vesitakka tulee muodostamaan talossamme pääasiallisen lämpöenergian lähteen. Malli on Normathermin tai tässä tapauksessa gz-brandservicesin kautta hankittu SKE 30 ja savuhormina toimii Schiedel Rondo Plus 200-millisellä sisämitalla. Takan teho on 30,8 kW, josta 23,5 kW päätyy veteen. Takassa lämmennyt vesi pumpataan autotallin kellarissa sijaitsevaan lämminvesivaraajaan.

Raaseporin seudulla pohjavesi ja kupariputket eivät oikein sovi yhteen. Varmaa syytä en ole saanut selville, mutta esimerkiksi silikaattiin on viitattu. Tämän vuoksi lämmitysjärjestelmässä on käytetty lähinnä sinkittyjä ja haponkestäviä teräsputkia sekä vähemmän kuumissa olosuhteissa muovi- ja komposiittiputkia. Vain vesitakan kiehunnanestojärjestelmä on tehty kupariputkilla, sillä siihen päätyy vettä vain poikkeusolosuhteissa.

Takkarunko on nyt paikallaan oman perustuksensa päällä. Tämä on mahdollistanut myös lankkulattian viimeisen osuuden asentamisen. Kuvissa lattia on rakennuspaperin alla suojassa.

Normathermin vesitakkarunko Shiedelin savuhormin rinnalla

Raaseporin pohjavesi ja kupari eivät sovi yhteen - niinpä vain kiehumisenestoputket ovat kuparia

Tasoitustyöt etenevät

Päärakennuksen tasoitustyöt ovat pienen suvantovaiheen jälkeen taas täydessä vauhdissa. Tavoitteena on saada tasoitus- ja pohjamaalausvaiheet loppuun vielä tämän viikon aikana.

Vesitakka saapuu työmaalle loka-marraskuun vaihteessa, mutta savuhormi rapataan jo nyt. Antiikkilaastin valintaa on mietitty jo aiemmin (ks. 18.10.2013 Laasti- ja rappauspohdintaa) ja valinta osui hyvän saatavuuden ja M1-päästöluokituksen ansiosta Vetonit Antiikkilaastiin. Siinä ei ainakaan tuoteselosteen perusteella näytä olevan polymeerikuituja kuten esimerkiksi saman valmistajan ohutrappaus- ja oikaisulaasteissa.

Tasoitus ja pohjamaalaus etenee olohuoneessa

Yhtenäinen ja yli 80-neliöinen kattopinta vaatii vielä työtä

Laasti- ja rappauspohdintaa

Tasoitustyöt ovat edenneet aina aika ajoin ja samalla on huomio kiinnittynyt vailla lopullista pintaa oleviin tulisijoihin. Niihin pitäisi saada siisti rappauspinta kaiken muun tasoittamisen ja maalaamisen ohella.

Meillehän saapuu lokakuun lopulla Normatherm SKE 30 A -vesitakka, jota jo odottaa olohuoneessa pelkällä harkkopinnalla oleva Schiedel Rondo Plus -savuhormi. Vesitakka on tarkoitus verhoilla metallirankaan kiinnitettävällä levyrakenteella.

Sekä hormi että takan kotelointi rapataan siististi valkoisiksi. Vastaavaa käsittelyä odottaa myös pihan hirsisaunan massiivinen kiuas.

Mietin aluksi sitä vaihtoehtoa, että olisin hiertänyt tulisijojen pintaan käsirappauslaastin ja maalannut lopullisen pinnan kalkkimaalilla. Pohdinnat kuitenkin päätyivät antiikkilaastiin, jolla saisi valmiin ja siistin valkoisen pinnan.

Antiikkilaastit ovat perinteikkäästä nimestään huolimatta varsin moderneja tuotteita. Niihin sekoitetaan muovia ja lisäaineita "parantamaan" tuotteen ominaisuuksia. Tämä tieto ei juuri innosta valistunutta kuluttajaa, joka ei halua muovilla kyllästettyjä rakenteita taloonsa.

Perinnepiireissä huhutaan, että Lakan Antiikkilaasti on muusta markkinasta poiketen ehtaa tavaraa vailla epämääräisiä lisäaineita. Näihin käsityksiin viitataan mm. toisiinsa kytkeytyneissä blogeissa Hyvä siitä tulee ja Erään saunan tarina. Lakan Antiikkilaastin saatavuus vain tuntuu olevan rajoittunutta.

Luin myös tuotteen tekniset tiedot ja niissä todetaan, että laastiin on lisätty "Ominaisuuksia parantavia lisäaineita". Laastivalintaa ei siis vielä toistaiseksi ole tehty.

Ulkoverhouksen viimeistely

Vappua vietettiin työmaalla keväisessä säässä. Aurinko paistoi ja lämpötila kipusi kymmenen asteen paremmalle puolelle. Sää oli mitä otollisin lumen alta paljastuneiden roskien siivoamiseen.

Timpurit olivat pari viikkoa toisella työmaalla, mikä on heijastunut blogipäivitysten tiheyteen. Nyt he kuitenkin jatkavat ulkoverhouksen viimeistelyllä.

Päärakennukseen tehtiin umpiräystäät hienosahatulla 20x95-laudoituksella. Samaa tavaraa käytetään myös ikkunoiden ja ulkonurkkien vuorilaudoituksessa. Autotallin ja saunan räystäät jäävät sen sijaan avoimiksi.

Päärakennuksen puuverhous käsitellään rautavihtrillillä samaan tapaan kuin saunakin (ks. 28.10.2012 Rautavihtrilliä hirsipintaan, 18.11.2012 Rautavihtrillin varjopuolista). Tällä kertaa liuoksesta tehdään kuitenkin laimeampi. Ajattelin kokeilla 0,5 kg rautavihtrilliä 10 litraan vettä, kun viimeksi käytettiin pakkauksessa suositeltua kahden kilon annosta. Saunan seinät ovat säälle altistuneilta osin upean hopeanharmaat, mutta suojaisemmissa kohdissa on ilmeisesti keltaisia rikkitahroja, jotka ovat esteettinen haitta. Niiden pitäisi kuitenkin lähteä vesihuuhtelulla.

Rautavihtrilli on tarkoitus ruiskuttaa päärakennuksen ja autotallin seiniin ensi viikonloppuna. Sen jälkeen tehdään vielä pellitykset, ränniasennukset, ikkunalaudoitukset ja kuitusementtilevyjen asennukset.

Kaikkien kolmen rakennuksen rännit on tilattu ja niiden pitäisi saapua ensi viikolla. Valinta osui Ruukin Sadevesijärjestelmään ja 125-millisten rännien väri on RR 23 Tumman harmaa. Päätyräystäiden ja savuhormien pellitys tehdään samalla värillä, mutta valkokarmisten ikkunoiden pellitys tehdään valkoisilla ikkunapelleillä.

Harmaantuvaa puuverhousta piristetään noin 55 neliömetrillä valkoista kuitusementtilevyä, jolla verhoillaan mm. ovisyvennykset ja ikkunoiden yhteydessä olevia alueita. Levyvalinnassa päädyttiin Eternitin Tectiva (Eter-color) -tuotteisiin ja levyjen väri on E 90 Valkoinen.

Toistaiseksi päärakennuksen ulkoverhous on vielä käsittelemätön. Luontainen harmaantuminen ei ole vielä alkanut ja laudoituksen väri on talven aikana mennyt keltaisempaan suuntaan. Toivotaan, että vihtrillikäsittelyllä syntyy kaunis kelonharmaa sävy ja ennen kaikkea huoltovapaa ulkoverhous.

Päärakennuksen itäpääty: rautavihtrilli, ikkunadetaljit, pellit ja kuitusementtilevyt puuttuvat vielä

Päärakennuksen itäpääty pohjoiseen päin kuvattuna

Päärakennuksen itäpääty etelään päin kuvattuna

Räystäänaluslaudoitus päärakennuksen kaakkoiskulmassa

LED-nauha (lähellä seinää) on peitetty sähkökaapelilla rautavihtrillikäsittelyn ajaksi

Itäinen ja pohjoinen räystäs kohtaavat (kumpikin noin 700 mm:n levyisiä)

Parimetrinen räystäslippa eteläseinustaa suojaamassa

Eteläseinämän ulkoverhousta ja räystäänaluslaudoitusta

Päärakennuksen pohjoisseinämä ja pääoven syvennys; taustalla saunarakennus

Autotallista puuttuvat vielä ovet, maksaruohokatto, aurinkokeräimet sekä osa täytöistä

Rautavihtrilli antoi saunalle hyvän värin, mutta räystäiden suojaamat alueet täytyy vielä huuhdella

Sauna ja päärakennus mäen laella; rautavihtrillillä päärakennuskin sulautuu maisemaan

Lisää kuvia saunan kiukaasta

Lukija kommentoi aiheellisesti, että saunan kiukaasta pitäisi olla enemmän kuvia. Syynä kuvien vähyyteen ovat tekniset rajoitteet: minulla ei ole sopivaa laajakulmaobjektiivia, jolla saisin kiukaan kokonaisuudessaan kuvaan. Kävin kuitenkin arkistot läpi ja kokosin tähän muutamia otoksia, joista kiukaan rakenteen hahmottaa.

Kiukas on muilta osin valmis, mutta sitä ei ole rapattu, eikä löylyluukun kantta ole vielä hankittu. Nämä kuvat on otettu elo-syyskuun vaihteessa, jolloin kiuasta muurattiin.

Muita saunasta kertovia blogitekstejä löytää helpoiten sivun oikeassa reunassa olevien avainsanojen "sauna" ja "kiuas" avulla.

Luonnos kiukaasta kesällä 2012

Hahmotelma kiukaan lopullisesta rakenteesta

Luukkuostoksilla Billnäsin Rakennusapteekissa - valinta osui oikeanpuoleiseen

Sisemmän kuoren ja tulipesän pohjan muuraus on alkanut

Metalliosia ei käytetty, vaan tulisijan päälle valettiin palkit tulenkestävästä valumassasta

Sisäkuoren päälle on valettu kansi ja ympärille on muurattu ulkokuori, josta puuttuu ylin varvi

Kiukaan luukku on kiinnitetty ulkokuoreen

Löylyluukku tulevien lauteiden suunnasta nähtynä (noin säären korkeudelta)

Yhden kiven hormin läpivienti yläpohjassa eristetään 100 mm:n palovillakerroksella

Savuhormi vesitakalle

Schiedelin savuhormi asennettuna

Passiivitalo asettaa vaatimuksia tulisijoille ja niiden lämpökuorman hallinnalle. Keski-Euroopasta tutut vesitakat alkavat hiljalleen yleistyä myös Suomen passiivitalokohteissa. Vesitakkojen nerokkuus perustuu siihen, että ylimääräinen lämpöenergia siirretään takkasydämessä kiertävään veteen ja sen välityksellä lämminvesivaraajaan. Tällöin tulisijan säteilylämpö jää pienemmäksi, eikä kuumenna hyvin eristettyjä oleskelutiloja kohtuuttomasti.

Olemme ensisijaisesti harkinneet Normathermin vesitakkoja niiden hyvän maineen ja käyttäjäkokemusten perusteella. Tarkkaa mallia emme ole valinneet, mutta savuhormia valittaessa tutkittiin Normathermin vaatimukset tarkkaan ja oltiin myös yhteydessä yritykseen. Pienemmissä takkarungoissa pyöreän hormiliitoksen halkaisija on 250 mm ja suuremmissa 300 mm.

Teknisistä dokumenteista ei löytynyt tietoa siitä, minkä kokoinen itse savuhormin tulisi olla. Kysyimme asiaa Normathermilta ja saimme vastauksen, että hormin pitäisi jatkua hormiliitoksen kokoisena.

Yritimme kuumeisesti etsiä sopivaa hormia, mutta varteenotettavien valmistajien suurimmatkin mallit jäivät noin 180-200 mm:n halkaisijaan. Perinteiset puolen ja yhden kiven muuratut hormit ovat myös riittämättömiä. Urakoitsija totesi, että on nähnyt Normathermin edellyttämän kokoluokan hormeja vain lähiseudun krematoriossa, mutta tästäkin huolimatta valmistaja pysyi kannassaan.

Tutkimme takkasydämen rakennetta hieman tarkemmin ja huomasimme, että hormiliitoksen yhteydessä on savupelti, joka rajoittaa savukaasujen virtaamista savuhormiin. Siksi rohkenimme olettaa, että aukko ei ole koskaan kokonaisuudessaan auki ja pienempikin hormi olisi mahdollinen.

Valintamme osui Schiedel Rondo Plus -savuhormin suurimpaan, 200-milliseen, malliin. Sen 360x360-kevytsoraharkkojen sisällä kulkee vuorivillaeristeeseen kääritty 200 mm:n keraaminen hormielementti. Hormi saapui kätevästi yhdellä lavalla alkuviikosta ja se muurattiin pystyyn pari päivää myöhemmin.

Saunan katon bitumikermiasennukset

Aluskermi asennettiin saunan katolle tänään

Parin sateisen päivän jälkeen sauna saatiin viimein esiin pressujen alta ja bitumikermin asennus katolle aloitettiin.

Tänään asennettiin vain aluskermi, jolla katto saatiin vedenpitäväksi. Lähipäivinä on vuorossa myös toisen bitumikermikerroksen asennus. Katto jää sitten odottamaan kevättä ja myöhemmin istutettavaa maksaruohomattoa.

Harjalle päätettiin asentaa yksi alipainetuuletusputki, jolla varmistetaan yläpohjarakenteiden tehokas tuulettuminen. Muurattu savuhormi tullaan myöhemmin vielä pellittämään.

Hirsisaunan yläpohja työn alla

Viimeisiä hirsiä asennetaan kehikon yläreunaan ennen kattotöitä

Piilutetun tuppilaudan asennus on käynnissä

Muurari sai saunan massiivisen kiukaan nopeasti valmiiksi ja Hakahirren hirsirakentajat saapuivat alkuviikosta työstämään saunan yläpohjaa savuhormin ympärille.

Yläpohjan rakenne poikkeaa perinteisestä kurkihirsirakenteesta, sillä kehikkoon lovetaan järeät 100x225-kattovasat. Ne kulkevat sekä hirsikehikon että sitä ympäröivän terassin yli. Harjakaton eteläinen lape muodostuu pohjoista suuremmaksi samoin kuin päärakennuksessakin.

Saunan sisäkatto verhoillaan piilutetulla tuppilaudalla. Toisin kuin Vanhasen tapauksessa, meillä tuppilautoja ei piiloteta, vaan ne jätetään rohkeasti esille. Katon sisäverhouksen takana on yläpohjan eristeitä suojaava alumiinipaperi ja sen päällä 200 mm puukuitueristettä. Alumiinipaperi on vesihöyryä läpäisemätön höyrynsulku, mikä poikkeaa muista hengittävistä ratkaisuistamme. Kosteissa tiloissa vesihöyryn tunkeutuminen puukuitueristeeseen tulee kuitenkin estää, vaikka muuten rakenteet olisivatkin hengittäviä ja hygroskooppisia.

Eristeen päällä on Runkoleijona-tuulensuojalevytys sekä raakaponttilaudoitusta kannattelevat 48x123-lankut. Saunan vesikatolle istutetaan maksaruohomatto, mutta kasvukausi on jo niin lopuillaan, että se asennetaan keväällä. Saunaa suojaa talven ajan viherkaton alle jäävä kaksinkertainen bitumikermi.

Kattotöiden valmistuttua julkisivut käsitellään rautavihtrillillä puun harmaantumisen nopeuttamiseksi.

Kiukaan muuraus alkaa

Kiukaan muuraus on alkanut

Tiiliä saunan ovella

Tiilet ja laastit kannettiin eilen työmaan poikki saunalle ja muurari pääsi töihin. Ensimmäisen päivän päätteeksi kiukaan muoto alkoi jo hahmottua.

Yläosa muotoillaan vielä holvimaiseksi, jotta palokaasut ohjautuvat savuhormiin. Näin ollen kiukaan korkeudeksi muodostuu noin 1 400 mm lattiapinnasta. Tilavuus on sitä luokkaa, että jo tilatut 2 000 kiloa oliividiabaasikiuaskiviä saadaan kyllä mahtumaan.

Kiukaan korkeus tullee ylittämään lauteiden jalkatason. Ryppyotsaisesti saunomiseen suhtautuvat saattavat huolestua löylyn lain rikkomisesta. Sen mukaanhan saunojien jalkojen pitää olla kiukaan kivien yläpuolella.

Meillä kiuaskivien pinta asettunee nilkan korkeudelle, joten kovin paheksuttavasta rikkomuksesta ei ole kysymys. Kiukaassa riittää myös tehoa ja vääntöä sen verran, että varpaat eivät palele.