Miksi passiivitalo?

Mietimme jo 5 - 6 vuotta sitten puurakenteisen, uusiutuvaa energiaa hyödyntävän matalaenergiatalon rakentamista. Keskeisiä lähtökohtia suunnittelulle olivat rakennusmateriaalien ekologisuus ja elinkaaren aikainen energiatehokkuus. Tulevan rakennuksen osuminen jonkin erityisen määritelmän piiriin oli sen sijaan merkityksetöntä.

Muutaman viime vuoden aikana on suomalaisessa rakennusmarkkinassa tapahtunut paljon. Passiivitalot ovat rantautuneet Suomeen, valmiita kohteita on jo useita ja termi on vakinaistunut arkikielessä. Passiivitalokonsepti tuntuu toimivan myös ankarampaan ilmastoomme sopeutettuna.

Suomalaiset rakennusmääräykset kiristyvät tasaiseen tahtiin kohti passiivitalon energiatehokkuutta. Lähivuosina passiivitalo-termi tulee ehkä menettämään merkitystään, kun suuri osa uusista omakotitaloista täyttää määritelmän.

Miksi siis rakentaa passiivitalo?

Rakennus kuluttaa elinkaarensa aikana paljon enemmän energiaa kuin sen rakentamiseen käytetään. Siksi on järkevää pyrkiä minimoimaan käytönaikaista energiankulutusta. Tämä onnistuu mm. eristämällä riittävästi, varmistamalla ulkovaipan ilmanpitävyys, hyödyntämällä aurinkoenergiaa ja passiivisia lämpökuormia sekä tehostamalla lämmön talteenottoa.

Emme lähteneet suunnittelemaan nimenomaisesti passiivitaloa, vaan puurakenteista, ekologista ja energiatehokasta omakotitaloa. Lopputulos kuitenkin täyttää passiivitalolle asetetut kriteerit ja näin ollen termi passiivipuutalo kuvaa rakennusta hyvin.

Passiivitalon määritelmä

Passiivitaloja on rakennettu erityisesti Keski-Euroopassa muutaman viime vuosikymmenen ajan. Siellä passiivitalon kriteereihin kuuluu Wikipedian passiivitaloartikkelin mukaan seuraavia vuosittaisen energiakulutuksen raja-arvoja:

  • Lämmitysenergian tarve alle 15 kWh/m²
  • Primäärienergian tarve alle 120 kWh/m²

VTT on selvittänyt, että Suomessa näin kireät rajat johtaisivat kylmemmästä ilmastosta johtuen äärimmäisiin eristevahvuuksiin ja siksi Suomeen on esitetty vuositasolla seuraavia lämmitysenergian kulutuslukuja:

  • Eteläinen rannikkoseutu ja Varsinais-Suomi: 20 kWh/m²
  • Keski-Suomi: 25 kWh/m²
  • Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit): 30 kWh/m²

Lisäksi rakennuksen ilmavuotoluku n50 tulee olla pienempi kuin 0,6 1/h.


Aiheesta muualla

Tilaa: Blogitekstit (Atom)