Jäähdyttämisen ja kosteuden riskeistä

Monen sattuman summana meille tulee lähinnä rakennusalan ammattilaisille suunnattu Rakennuslehti kotiin. Aikakauslehdet tuppaavat jäämään aina hetkeksi pinoon odottamaan sopivaa vapaahetkeä, joka tarjoutui tänään, kauniin aurinkoisena syyssunnuntaina.

5.9.2014 ilmestyneessä Rakennuslehdessä oli useampikin kiinnostava artikkeli, joita en malta olla tässä kommentoimatta.

Kuluneen kesän hellejaksot ovat nostaneet ilmastoinnin, jäähdytyksen ja ilmalämpöpumput kestopuheenaiheiksi työpaikkojen kahvihuoneissa ja huoltoasemien kuppiloissa. Ei se ole mies eikä mikään, jonka olohuoneessa ei tohota uudenkarhea "ilppi".

Artikkeli "Ylenpalttinen jäähdytys on riski talon rakenteille" valottaa jäähdyttämisen riskejä tuoreella tavalla. Vesihöyryn diffuusiovirta suuntautuu yleensä talon ulkoseinärakenteessa sisältä ulospäin - kuten pitääkin. Jos hellejakson aikana jäähdytetään sisätiloja voimakkaasti, diffuusiovirta kääntyy seinärakenteessa ja vesihöyry tunkeutuu tuulensuojamateriaalien ja eristevillojen läpi ulkoa sisäänpäin. Kun vesihöyry kohtaa "ilpin" jäähdyttämän höyrynsulkumuovin, se tiivistyy vedeksi ja luo hyvät olosuhteet homekasvustoille.

Massiivirakenteet ja hengittävällä ilmansululla varustetut rakenteet eivät aiheuta vastaavaa homeriskiä, sillä ne kuivuvat sekä ulos- että sisäänpäin. Aiheesta voi lukea lisää Johannes Ahokaisen opinnäytetyöstä "Asuinrakennuksen jäähdytyksen kosteustekniset vaikutukset ulkoseinärakenteisiin ja asumisterveyteen".

Toinen Rakennuslehden kiinnostava artikkeli "Virheelliset kosteusmittaukset ovat aiheuttaneet paljon harmia" puolestaan kyseenalaistaa yleisen hokeman "betoni kuivuu sentin per viikko".

Kuinka ollakaan, tällä viikolla sattui silmään Helsingin Sanomien artikkeli, joka kertoi vuonna 2006 valmistuneen Kartanonkosken koulun sisäilmaongelmista: "Koulun E-siiven sisäilmatutkimuksissa on havaittu ylimääräistä kosteutta ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka kielivät muovimattoliiman hajoamisesta. Liima alkaa hajota, jos rakenteet sen alla ovat liian kosteita." Ja edelleen: "Kesän aikana tehdyissä tutkimuksessa on myös todettu, että koulun ulkoseinissä on ilmavuotokohtia. Niiden kautta sisäilmaan on voinut päästä kuituja, pölyä, mikrobeja tai nokea, jotka aiheuttavat oireilua ihmisissä."

Havaintoja Hyvinkään Asuntomessuilta

Asuntomessutarjonnan analysointi on muodostumassa vuosittaiseksi perinteeksi (ks. 8.7.2012 Havaintoja Lappeenrannan Loma-asuntomessuilta ja 28.7.2012 Havaintoja Tampereen Asuntomessuilta). Tänään nautimme helteisestä kesäpäivästä Hyvinkään Asuntomessuilla.

Olimme ennakkoon tutustuneet tarjontaan useiden blogien ja sisustuslehtien kautta. Subjektiivisten kävijäkokemusten ja kaupallisen hehkutuksen ohella on vuosittain mukava tutustua Työtehoseura TTS:n keittiöarvioihin ja AD-Lux Oy:n valaistusarvioihin. Kumpikin taho on luonut oman kokoelman hyviä käytäntöjä, joihin asuntomessutaloja verrataan (ks. Työtehoseuran ohjeet toimivan keittiön ja ruokailutilan suunnitteluun ja AD-Luxin valaistusartikkelit).

Messukierroksen päätteeksi mielessä pyörivät seuraavat ajatukset:

• olipa paljon valkoiseksi rapattuja kevytsoraharkkotaloja (onko taustalla asemakaava vai suomalainen maku?)
• olipa sokkeloisia pohjia ja pieniä huoneita
• LED-valot ovat lyöneet läpi ja niiden käyttö on vielä hapuilevaa

Viime kuukausien mediahuomio on keskittynyt kohteeseen 25 Lammi-Kivitalo Maja. Sitä ei voi tässäkään kirjoituksessa sivuuttaa, joten suuntasimme siihen heti aamun ensimmäisenä kohteena. Ennakkoon olimme miettineet ankarasti, miksi kukaan rakentaa kevytsoraharkkotalon ja naamioi sen kattoa myöten puutaloksi. Paikan päällä kohde kuitenkin vaikutti järkevältä ja toi virkistävää vaihtelua monotoniseen, valkoiseksi rapattujen kevytsoraharkkotalojen riviin.

Majan ulkoverhouksen tuppeensahatut lehtikuusilankut olivat upean näköisiä. Osa niistä oli kuljetuksessa tai työmaalla hieman likaantunut, mutta orastavan harmaantumisen pystyi jo aistimaan ja talosta tulee vuosien saatossa vielä entistä paremman näköinen. Mediahuomio on ollut ansaittua, sillä Maja on ainutlaatuinen ja upea rakennus.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Kattoa myöten tuppeensahatulla lehtikuusilankulla verhoiltu kevytsoraharkkotalo on kadun suuntaan hyvin sulkeutuneen näköinen.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Läpivientejä ei juuri näy vesikatolla, vaan ne on tehty seinän läpi varsin näyttävästi. 

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: tätä ilmiötä ihmettelin jo viime vuoden Loma-asuntomessujen kohteessa Lootos. Lehtikuusiverhous on viety aivan maanpinnan tasoon ja lankunpäät ovat silmin nähden imeneet kosteutta. Luotetaanko lehtikuusen luontaiseen lahonkestävyyteen jo hieman liikaakin?

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lehtikuusilankut ovat alkaneet harmaantua paikoitellen, mutta nykyiset värierot johtuvat lähinnä likaantumisesta. Väri tullee tasoittumaan luontaisen harmaantumisen myötä.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Tuppeensahattujen lehtikuusilankkujen raoista pilkottaa alla oleva koolaus ja EPS-eristepinta, jota luulimme ensin slammaamattomiksi kevytsoraharkoiksi (kuva lisätty jälkikäteen lukijakommentin johdosta)

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Piharakennuskin noudattaa päärakennuksen niukkaa muotokieltä ja on samaan tapaan lehtikuusilankuilla verhoiltu.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lukuisissa lehtikuvissa nähty näkymä Majan sisältä. Nurkan ja katonrajan LED-nauhat sekä ruokapöydän valaisimet tuntuvat tuottavan mustan katon alla hyvin niukan määrän valovirtaa.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lähikuva nurkan ja katonrajan LED-nauhoista. Ajatus valaisimien sijoituksesta on hyvä, mutta olemme ehkä konservatiivisia valaistusasioissa, sillä valopistejonoina näyttäytyvät, esillä olevat LED-nauhat eivät oikein istu omaan esteettiseen makuun. Lisäksi valovirtaa irtoaa näistä hyvin vähän.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Sauna on erotettu pesutiloista hyvin aineettomasti Lasina-lasiseinämällä. Tiivis puurakenne arveluttaa hieman. Pääseeköhän sauna kuivumaan yhtä tehokkaasti kuin ilmavampi lauderakenne?

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Valokatkaisija (?). Kommentoimme taloautomaatiotoimittajien katkaisijoita jo viime vuonna: ainakaan tässä tapauksessa mikään ei ilmaise, mihin tätä katkaisijaa käytetään ja onko jokin valaisin (tai muu sähkölaite) kytketty päälle vai ei. 

Kohde 19 Omatalo Maisema: Messuesimerkki kauniista ja havainnollisesta valokatkaisijasta - ylin kaksoiskatkaisija on selvästi kytketty päälle, keskellä kaksi himmennintä ja alla oleva katkaisija ei ole päällä. Ylempänä  oleva taloautomaatiokatkaisija saattaa sisältää aivan samat toiminnallisuudet, mutta sitä ei silmämääräisesti voi päätellä.

Näillä messuilla valaistus oli muuttunut selvästi edellisvuodesta. Vaikuttaa siltä, että LED-teknologia on tullut jäädäkseen. Valaisimia sivuttiin jo Majan LED-nauhojen yhteydessä, mutta tässä on täydentäviä havaintoja.

Kohde 23 Rock-kivitalo Cliff: Hyvin samantyyppiset LED-paneelit kuin meillekin on tulossa. Paneelit on kuitenkin asennettu irti kattopinnasta. Olisiko syynä se, että muuntajaa ei ole saatu upotettua rakenteeseen? Seinän lähellä olevissa valaisimissa on tyystin erilainen värilämpötila kuin paneeleissa.

Kohde 23 Rock-kivitalo Cliff: Kookkaampia LED-paneeleita, joiden värilämpötila sopii mukavasti ikkunoista virtaavaan päivänvaloon. Seinällä myös LED-valoa peitelevyn takana.

Kohde 21 Kivenherra: LED-teknologia mahdollistaa esimerkiksi hyllyjen valaisun kuten tässä. Valo kuitenkin heijastuu harmillisesti lasipintaisista kehyksistä.

Kohde 21 Kivenherra: Erinomainen esimerkki epäsuorasta LED-valaistuksesta. Johdot saisi pienellä vaivalla siististi esimerkiksi alumiiniprofiilin sisään.

Kohde 21 Kivenherra: LED-valaistu keittiö. Valovirtaa voisi olla työtasoilla enemmänkin, mutta jo nyt heijastumat ovat kiiltävillä pinnoilla häiritseviä: LED-nauhat paistavat lasi- ja kivipintojen kautta silmiin.

Kohde 21 Kivenherra: Ylläolevan keittiön LED-nauhaheijastumia kivilattiassa. Valo heijastuu vastaavasti kivipintaisten työtasojen kautta.

Kohde 21 Kivenherra: Hyvin onnistunut LED-valaistus pesutiloissa. Valo tulvii tilaan hieman lasketun katon reunoilta ilman, että huomio kiinnittyy LED-nauhoihin.

Kohde 17 Villa Isover: Pesutilojen LED-valaistus aiheuttaa suihkun kautta odottamattoman heijastuman kattoon. LED-valaisimien kanssa heijastumat tuntuvat olevan uusi ilmiö, jota on todella vaikea suunnitteluvaiheessa ennakoida.

LED-valaisimien lisäksi myös muut energiaa säästävät ratkaisut alkavat yleistyä ja arkipäiväistyä. Monissa kohteissa oli vesitakkoja sekä aurinkokeräimiä ja -paneeleita. Aurinkokeräimissä tyhjiöputket ja tasokeräimet tuntuvat elävän rinta rinnan, joskin tasokeräimiä tuntui näkyvän enemmän.

Kohde 20 Durofix Kototalo: Pystyyn asennetut tyhjiöputket ovat melko massiiviset, mutta istuvat kuitenkin muun talotekniikan kanssa katolle.

Savosolarin maineikas tasokeräin löytyi ainakin yleisestä näyttelyhallista ja mahdollisesti myös messukohteista, joiden katoilla oli lappeen suuntaisesti asennettuja tasokeräimiä.

Puutaloa rakentaville puumateriaalit ovat tärkeitä ja messuilla tuli tehtyä myös niihin liittyviä havaintoja.
 

Kohde 27 Lammi-Kivitalo Validus Motus: Bolefloorin tammilattia näytti varsin mielenkiintoiselta tasalevyisten lankkujen jälkeen.

Kohde 24 Bassotalo Villa Avanti: Sisäkattomateriaali on kirjavaa, mutta ei yllättäen näyttänyt yhtään hassummalta. Meillä käytettiin vastaavaa levyä työmaan väliaikaisena lattiana.

Kohde 31 Honka Lumi: Hirsitalo yllätti positiivisesti. Emme tästä huolimatta ole lämmenneet lamellihirrelle, vaikka sillä on kiistattomia etujakin.

Kohde 31 Honka Lumi: Massiivihirsi näyttää samassa kohteessa niin paljon paremmalta. Hirsissä ei näytä olevan minkäänlaista varausta, vaan ne on todennäköisesti vain tapitettu paikoilleen.

Kohde 31 Honka Lumi: Massiivihirsiä WC:n ja saunan välisessä seinässä. Sauna oli tilana hieno ja sitä pääsi hyvin katsomaan, kun lopullista ovea ei oltu vielä asennettu.

Kohde 21 Kivenherra: Puumateriaalit ovat toki sydäntä lähellä, mutta myös kohteen Kivenherra kupariverhoukselle täytyy antaa täysi tunnustus. Hienon näköistä!

Sähköasennukset käynnistyvät

Perjantaina aloitettiin ensimmäisiä sähköasennuksia päärakennuksen sisätiloissa. Seinien sisään jäävät asennukset saadaan hyvin tehtyä timpurien hiihtoloman aikana.

Ulkoseiniin toteutetun ristiinkoolauksen lomassa oli helppo kuljettaa taipuisaa, valmiiksi johdotettua asennusputkea. Seinärakenne tuntui ennakkoon hieman erikoiselta, mutta sähköasennustyötä se nopeuttaa tuntuvasti. Väliseinärunkojen kohdalla tahti hidastui, sillä jokaiseen tolppaan jouduttiin poraamaan reikiä ja sujuttamaan asennusputkea niistä läpi.

Ennen sisäverhouksen asentamista seiniin puhalletaan vielä muutaman sentin kerros selluvillaa. Varasin eristysajankohdan helmikuun lopulle, sillä sähköasennukset saadaan alkavalla viikolla päätökseen ja väliseiniin ehditään asentaa toiselle sivulle kipsilevyt.

Sähkökaapelien asentaminen eristemateriaalin sekaan ei ole teoriassa ongelmatonta. Eristeen lämmönjohtavuus on huono ja johdon tuottama lämpö ei pääse helposti johtumaan ympäristöön. Kaapelin liiallinen lämpeneminen (yli 70-asteiseksi) voi haurastuttaa PVC-eristettä tai aiheuttaa jopa palovaaran.

Vaikuttaa siltä, että sähköasennusten kuljettaminen eristeiden seassa on yleistä nykypäivänä. Siksi en ole huolestunut asiasta, mutta suuritehoisimpien laitteiden (pesukoneet, kiuas) kohdalla aion huolehtia siitä, että kaapelit kulkevat seinärakenteessa ilmavasti, ilman eristystä. Varmuuden vuoksi.

Asennustyö ristiinkoolauksen lomaan käy rivakasti, kun poraamiselta vältytään

Väliseinärungoissa asennusputki piti porata jokaisen tolpan läpi

Sähköasennuksia makuuhuoneessa

Päärakennuksen seinärakenne ja sähköasennukset

Päärakennuksen ilmansulku on saatu seinien ja alapohjan osalta vanerilevytyksen taakse. Seuraavaksi tehdään seiniin ristiinkoolausta 22x100-vajaasärmälaudasta k600-jaolla. Ristiinkoolaus mahdollistaa helpot sähköputkitukset ja tarjoaa hyvän pohjan sisäverhoukselle. Sähköasennusten jälkeen ulkoseiniin ruiskutetaan vielä 44 mm:n lisäeristys ristiinkoolauksen lomaan.

Väliseinärunkojen ja alaslasketun sisäkaton rakenteita aloitetaan ensi viikolla ja tämän jälkeen voidaan tehdä pääosa sähköasennuksista seinärakenteisiin.

Sähköasennusten aikana ilmansulku säilyy ehjänä ja siitä viedään sähköjohtoja läpi vain teknisen tilan lattiassa. Muuten kaikki asennukset tehdään ilmansulun sisäpuolella.

Vaakakoolaus tehdään ensin. Ilmansulku on 12-millisen vanerin takana.

Vaakakoolausta päätyseinällä

Ristiinkoolausta tulevan keittiön kohdalla

Seinien ilmansulku ja vanerilevytys

Työmaalla saatiin tällä viikolla päätökseen seinien ilmansulun asennus ja seinärakenteita jäykistävä vanerilevytys. Ilmansulku toteutettiin verkkovahvistetulla ilmansulkupaperilla ja sen päälle asennettiin 12 mm:n havuvaneri.

Pölyn määrä vähenee varmasti dramaattisesti, kun seinien ja alapohjan selluvillaeristeet ovat kokonaisuudessaan tiiviin ilmansulkupaperin ja vanerilevytyksen takana. Työmaalla päästään nyt ensimmäistä kertaa kunnolla siivoamaan ja imuroimaan.

Työtä jatketaan seuraavaksi seinävanerien päälle naulattavalla ristiinkoolauksella, jonka lomaan saadaan tehtyä sähköasennukset ilmansulkua puhkomatta. Ensi viikon ohjelmaan kuuluvat myös päärakennuksen lämpökuvaus ja loppuviikosta päästään toivottavasti tekemään myös märkätilojen lattian betonivalu.

Seinien ilmansulkupaperi ja sen päälle tuleva havuvanerilevytys

Vanerilevytyksellä peitettyä ilmansulkua rakennuksen pohjoispuolella

Alapohjan eristys ja sen tiivistäminen

Päärakennuksen alapohjaan tehtiin loppusyksyllä runsaasti putkiasennuksia. Joulukuun puolivälissä pihaan saapui selluvillarekka, joka puhalsi alapohjaan täyden kuorman puukuitueristettä - eli noin 150 kuutiometriä.

Suurin osa eristeestä puhallettiin ylitäyttönä kantavan väliseinän pohjoispuolelle, jotta sillä puolella voidaan rakentaa aiemmin lattiarakenteet alapohjan päälle. Eristettä ei mahtunut yhteen kuormaan niin paljoa, että myös eteläpuolisko olisi saatu kokonaan eristettyä. Sen vuoro koittaa tammikuun aikana.

Alapohjan kantavan rakenteen muodostavat 625 mm:n kertopuupalkit, joiden välisiin onteloihin eristettä puhallettiin. Eristys tehtiin 40 %:n ylitäyttönä, jolloin eristeen pinta nousee noin 250 mm palkkien yläpintaa korkeammalle. Ylitäyttö tiivistetään lankkuun naulatulla vanerilevyllä, jolla selluvilla painetaan tiiviimmäksi kerrokseksi alapohjapalkkien väliin.

Tiivistämisen aikana huomattiin, että toisessa päässä rakennusta ylitäyttö oli jäänyt hieman vajaaksi ja eriste painui liian alas palkkien väliin. Onneksi tulevan olohuoneen alapohjassa oli reilusti selluvillaa, jota voitiin kantaa saavilla paikkaamaan tilannetta.

Tiiviin eristekerroksen päälle asennettiin rakennuksen pohjoispuoliskolla 18 mm:n vaneri. Ilmansulkupaperi asennetaan seiniin ja se limitetään valupaperin kanssa vanerin päällä. Tämän jälkeen rakennuksen pohjoispuoliskoon valetaan betonilaatta märkätilojen yms. lattiarakenteeksi.

Eteläpuoliskon oleskelutiloissa 625 mm:n kertopuupalkkien päällä on vielä lappeelleen asennettu 48x98-ristiinkoolaus, joten eristyskerros muodostuu tämän verran paksummaksi. Ilmansulku asennetaan suoraan ristiinkoolauksen päälle ja tämän jälkeen rakenne suljetaan 18 mm:n vanerikannella.

Eristystoimituksille on nyt niin paljon kysyntää, että eteläpuoliskoa päästään ylitäyttämään vasta tammikuun lopulla. Silloin pohjoispuolella on jo valmis lattiavalu kuivumassa.

Rakennuksen pohjoispuoliskolla paksu selluvillakerros odottaa tiivistämistä

Rakennuksen eteläpuoliskon ylitäyttö tehdään seuraavalla eristyskäynnillä

Paikoitellen selluvillaa oli liian vähän ja tiivistetty eriste painui alapohjapalkkien väliin

Lisää eristettä kannettiin saavilla olohuoneen alapohjasta, jota ei vielä ole tarkoitus sulkea

Eristetty alapohja peitettiin 18 mm:n vanerilla, jonka päälle tulee tällä kohtaa betonivalu

Paperisen ilmansulun tiiveys

Päärakennuksen seiniin ruiskutettu selluvilla on saanut kuivua rauhassa ilman ilmansulkupaperia, mutta autotallissa seinien ilmansulun asennus on alkanut. Ilmansulkupaperin saa asentaa vielä osin kostean eristeen päällekin, mutta me olemme halunneet kuivattaa rakenteita avoimina.

Puukuitueristeen ruiskutti Suomen Selluvilla-Eriste Oy ja ilmansulkuna käytetään saman valmistajan Ilmari-ilmansulkupaperia ja -teippiä. Seinien selluvillaeriste ruiskutettiin kostutettuna pystyrungon palkkien väliin. Valmistajan mukaan rakenteen voi sulkea jo viikon kuluttua eristyksestä, mikäli eriste on pintakuiva. Kuivuminen jatkuu, sillä ilmansulkupaperi ei estä vesihöyryn siirtymistä rakenteessa.

Samanlaista käytäntöä suosittaa myös Ekovilla, jonka levyeristeitä olemme käyttäneet laajasti päärakennuksessa, autotallissa ja saunassa: "Kun eriste on kuivunut 1/3 matkalta, voidaan ilmansulku asentaa ja levytys suorittaa". Meillä rakenteet ehtivät olla auki toista kuukautta ja eriste on toivottavasti kuivunut jo kauttaaltaan.

Ilmansulkupaperin leveys on 1300 mm ja - runkotolppien välin ollessa 600 mm - paperikaistaleet saa juuri ja juuri limitettyä. Saumat teipataan tiiviiksi ja teippi hierretään kunnolla kiinni paperiin. Teipin liima ei tunnu toimivan viileässä erityisen hyvin ja parhaan tuloksen sai aikaan, kun piti rullaa takin alla lämpiämässä teippausten lomassa. Teipit saattavat jonain päivänä pettää ja siksi limitetyt saumat on syytä puristaa mekaanisesti yhteen esimerkiksi sisäverhouksen koolauksella tai levytyksellä.

Autotallin ilmansulun haasteena on se, että lattiavalu tehtiin ennen mitään runkorakenteita. Näin ollen ilmansulkupaperia ei pystytty limittämään valun alle, mikä olisi ihanteellisin ratkaisu. Paperi pitää tämän vuoksi liittää tiiviisti lattiavaluun elastisella massalla.

Ilmansulku pyritään pitämään mahdollisimman ehjänä ja tämän vuoksi paperin sisäpuolelle tulee autotallissa 22+22-millinen ristiinkoolaus. Sähköasennukset tehdään tämän koolauksen lomaan ja niiden jälkeen tämä 44-millinen asennustila ruiskutetaan vielä täyteen selluvillaa. Sisäverhous toteutetaan kipsilevyillä.

Autotallin ilmansulkupaperi, jonka saumat on teipattu

Alapohjan tuulensuojalevytys ja LVI-asennukset

Päärakennuksen tuulensuojalevytys on jo pitkän aikaa ollut muuten valmis, mutta rossipohjasta levyt ovat puuttuneet. Nyt niiden asennus on loppusuoralla.

Alapohjan kertopuupalkkien jako suunniteltiin siten, että alapohjassakin voidaan käyttää mahdollisimman paljon kokonaisia tuulensuojalevyjä. Levyt kiinnitetään kantavien palkkien alapintaan ja tuetaan vajaasärmälaudoituksella.

Yläpohjan eristysten jälkeen väliaikaiselle lattialle ei ole enää ollut käyttöä ja sen purkaminen aloitettiin eilen. Tänään työmaalle saapui LVI-asentaja tekemään harmaiden vesien, alipainekäymälöiden, lattialämmityksen ja vesitakan edellyttämiä putkiasennuksia, jotka jäävät lattiarakenteiden sisään.

Putkiasennusten jälkeen myös alapohja voidaan eristää selluvillalla. Eristevahvuus on melkoinen, sillä suuressa osassa taloa 625 mm:n kertopuupalkkien päällä on vielä 48x98-lankut. Tällöin eristekerros tulee olemaan 673 mm.

Eriste asennetaan 40 %:n ylitäyttönä eli alapohjaan puhalletaan lähes metrin kerros selluvillaa, joka sitten painellaan tiiviiksi lopulliseen eristevahvuuteen.

Laudoituksella tuettua alapohjan tuulensuojalevytystä ryömintätilassa

Väliaikaista lattiaa puretaan LVI-asennusten tieltä

 

Kertopuupalkit on suuressa osassa rakennusta jäykistetty poikittaisilla 48x98-lankuilla

Yläpohjan selluvillaeristys ja ilmansulkupaperi

Päärakennuksen yläpohja eristettiin kokonaisuudessaan toissapäivänä. Selluvilla puhallettiin ilmansulkupaperilla tehtyihin onteloihin 600 mm:n vahvuiseksi kerrokseksi. Työmaalle saapui kaksi Suomen Selluvilla-Eriste Oy:n asennusrekkaa samanaikaisesti, sillä yhteen kuormaan ei mahtunut koko yläpohjan vaatimaa eristemäärää.

Runkotöiden aikana aiemmin syksyllä kattoristikoiden päälle asennettiin kokonaiset Runkoleijona-tuulensuojalevyt. Levyjen saumat osuivat osittain ristikoiden päälle, mutta "tyhjän päälle" jääneet saumat puristettiin ylä- ja alapuolelta vajaasärmälaudoilla tiiviiksi. Myös kattoristikot jäykistettiin poikittaisilla vajaasärmälaudoilla.

Selluvillan ontelopuhallus edellyttää, että ristikkorakenteet jaetaan paperilla tai levyillä erillisiksi onteloiksi. Meillä jako tehtiin kiinnittämällä kunkin ristikon toiselle sivulle ilmansulkupaperi. Tämän jälkeen ristikoiden alapintaan asennettiin yhtenäinen yläpohjan ilmansulku samalla paperilla. Paperikaistaleiden saumat tiivistettiin riittävällä lomituksella ja teippauksilla. Ilmansulku ja sen päälle tuleva eristekerros tuetaan harvalaudoituksella tai -rimoituksella.

Ontelopuhalluksen aikana ilmansulkupaperiin leikataan reikiä, joiden kautta eriste puhalletaan tiiviiksi kerrokseksi kuhunkin onteloon. Eristyksen jälkeen asennusreiät teipataan umpeen.

Kattoristikot on jäykistetty ja rajattu ilmansulkupaperilla onteloiksi

Ilmansulkupaperi on asennettu kattoristikoiden alapintaan ja tuettu harvalaudoituksella

Ulkoseinien eristys on valmis

Päärakennuksen ulkoseinät on toteutettu kaksoisrunkona, jossa kylmäsiltojen muodostuminen on vähäistä. Seinärakenteen 350 mm:n selluvillaeristys tehtiin kahdella eri viikolla ja kahdessa eri erässä, jotta paksu eristekerros saatiin siististi toteutettua. 

Eristeen sisäpintaan asennetaan ilmansulkupaperi ja sen suojaksi 12 mm:n vanerilevy. Tämän jälkeen rakennetta jatketaan 22 + 22 mm:n ristiinkoolauksella, jonka lomaan tehdään sähköasennukset. Sähköasennusten jälkeen ristiinkoolaus ruiskutetaan vielä täyteen selluvillaa. Rakenne viimeistellään pintaverhouksella.

Eristettyä pohjoisseinää

Ikkuna-asennukset tehdään tulevalla viikolla

Sisätilat alkavat hahmottua

Aurinko on paistanut viime päivinä ja valoa tulvii sisään himmeiden rakennusmuovienkin lävitse. Ulkoseinien valmistunut eristys vaikuttaa jo mukavasti sisätilojen ilmeeseen ja akustiikkaan.

Tulevalla viikolla työt etenevät harppauksin, sillä yläpohja viimeistellään ilmansulkupaperilla ja eristetään selluvillalla, ikkunat asennetaan ja väliaikainen lattia poistetaan alapohjan putkiasennusten ja eristyksen tieltä.

Näkymä olohuoneesta keittiöön

Näkymä kuraeteisestä vaatehuoneen läpi kylpyhuoneeseen

Näkymä olohuoneesta makuuhuoneisiin