Vuoden toistaiseksi kylmimpänä aamuna

Loppiaisaamu valkeni kirkkaana ja kauniina. Sisälämpötila tuntui aistinvaraisesti normaalia lämpimämmältä ja vilkaisu mittariin osoitti, että lämpötila oli noussut +21 asteeseen tasaisen +20 asteen jälkeen. Tämä enteili kylmää aamua ulkona.

Loppiaisaamun auringonnousu olohuoneen ikkunasta nähtynä

Ulkona olikin -14 astetta pakkasta ja vesikiertoisen lattialämmityksen ohjaus oli nostanut menoveden lämpötilaa. Pitikin saman tien mennä tarkistamaan Ouman EH-203:n näyttöpaneelista, millainen säätökäyrä sinne oli satunnaisten kokeilujen yhteydessä tullut syötettyä. Käyrä näytti seuraavanlaiselta:

• Ulkolämpötila -20°C = Menoveden lämpötila +32°C
• Ulkolämpötila 0°C = Menoveden lämpötila +25°C
• Ulkolämpötila +20°C = Menoveden lämpötila +18°C

Oumanin ohjeessa mainitaan, että "jos pakkasella huonelämpö nousee, laske käyrän asettelua -20°C:ssa". Säätökäyrä saattaa siis vielä vaatia hienosäätöä, mutta odotellaan nyt kunnon pakkasia ja katsotaan asiaa sitten uudemman kerran. -14°C:n ulkolämpötila nosti menoveden lämpötilan +30-asteiseksi ja mm. vesikiertoiset pyyhekuivaimet tuntuvat selvästi aiempaa lämpimämmiltä.

Säätökäyrän asetusnäyttö Oumanin lämmönsäätimessä

Lämmityksen menovesi on 30-asteista -14 asteen pakkasessa

Kiristynyt pakkanen näkyy dramaattisesti myös tuloilman lämpötilassa. AWADUKT Thermo -maaputkiston esilämmittämä ulkoilma on -3,8-asteista -14 asteen pakkasella. Lämmittävä vaikutus on varsin vaikuttavat 10 astetta, mutta ero ulkolämpötilaan varmasti pienenee ajan myötä, kun pakkasilma viilentää putkistoa ympäröivää maaperää.

Maaputkiston esilämmittämä tuloilma on painunut lähelle -4 asteen lämpötilaa

Ilmanvaihtokoneen lämpötila-antureiden lukemia -14 asteen pakkasella

Pakkaskeli on myös vaikuttanut sisäilman suhteelliseen ilmankosteuteen. Se on ensimmäistä kertaa painunut niinkin alas kuin 18 prosenttiin. Tämä lienee väistämätöntä, kun talon ilmatilavuus korvataan kerran kahdessa tunnissa pakkasen kuivattamalla ulkoilmalla.

Sisäilman kostuttamiseen ei kuitenkaan ole ryhdytty. Sisäilmayhdistyksen sivuilla aihetta kommentoidaan seuraavasti:

"Hengitysallergiasta ja allergisesta ihottumasta kärsivien oireet usein korostuvat liian kuivassa ilmassa. Hengitystietulehdukset ovat tavallisempia kuivassa ilmassa kuin kosteassa. Bakteerit menestyvät paremmin kuivassa ilmassa ja kuiva ilma aiheuttaa limakalvojen kuivumista ja heikentää värekarvojen toimintaa. Sisäilman kostutus voi olla hyödyllistä, kun suhteellinen kosteus on alle 20 %. Kostutinlaitteiden ja -järjestelmien puhtaus on kuitenkin ensiarvoisen tärkeä, sillä puutteellinen hygienia saattaa aiheuttaa vakaviakin terveysongelmia. Vaarallisimpia näistä ovat ns. kostutinkuume ja allerginen alveoliitti."

Vastaavasti sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje toteaa:

"Sisäilman kosteus vaikuttaa esimerkiksi ihmisen hikoiluun ja hengitykseen. Liiallinen ilman kosteus voi edistää pölypunkkien esiintymistä ja aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, mikä puolestaan lisää mikrobikasvun riskiä.
Kuiva ilma hidastaa hengitysteiden värekarvojen liikettä ja heikentää liman poistumista hengitysteistä. Tällöin limakalvojen kyky vastustaa tulehduksia vähenee. Pieni ilman kosteus lisää myös staattisen sähkön muodostumista.
Asunnon ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla noin 20 – 60 %, joskaan sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät.
Huoneilman kostuttamista tulee aina välttää. Jos kuitenkin kostutetaan ilman kostuttimella on ilman suhteellista kosteutta seurattava luotettavalla kosteusmittarilla."

Näiden näkemysten pohjalta lienee hyvä odottaa säiden lauhtumista ja ilmankosteuden kohoamista takaisin ohjeelliseen haarukkaan.

Aurinkoisessa pakkaskelissä oli kuitenkin mukava ulkoilla ja tässä on muutamia otoksia myös pihamaalta:

Pihatie ja autotallin nurkkaus aamuauringossa

Autotallin taustapuoli

Rautavihtrillillä käsiteltyä autotallin ulkoverhousta

Talo luoteispuolen kallioilta nähtynä

Päärakennuksen rautavihtrillillä käsiteltyä ulkoverhousta

Väliaikaiset portaat korvataan talven jälkeen lopullisella ratkaisulla

Päärakennus lounaan suunnalta

Päärakennus ja sauna harjanteen laella

Rautavihtrillikatsaus

Blogissa oli alun perin tarkoitus seurata rakennusprojektia ja dokumentoida mm. puurakenteisiin ja talotekniikkaan liittyviä valintoja. Hieman yllättäen ylivoimaisesti suosituin ja luetuin aihe on kuitenkin ollut rautavihtrilli.

Meille virtaa näin talvikaudellakin yhteydenottoja ja kysymyksiä vihtrilliasioihin liittyen. Siksi otimme eilen muutamia tuoreita kuvia, joiden kautta voimme vastata ainakin osaan niistä.

Vihtrillikäsittelyn etenemistä on seurattu useassakin kirjoituksessa, mutta tiivistäen se on mennyt näin:

• Hirsirakenteinen sauna käsiteltiin rautavihtrillillä lokakuussa 2012
• Päärakennus ja autotalli käsiteltiin alkukesällä 2013
• Päärakennuksen ja autotallin vuorilaudat käsiteltiin marraskuussa 2013

Lopputulos on ollut yleisesti ottaen hyvä. Auringolle ja sateelle altistuminen parantaa olennaisesti lopputulosta. Katveeseen jäävät alueet jäävät helposti hieman vihertäviksi, mitä emme juuri arvosta, sillä assosiaatiot liittyvät helposti painekyllästettyyn puuhun. Onneksi nämäkin alueet kehittyvät edelleen kohti puhtaamman harmaata.

Viimeisimmät käsitellyt laudat, päärakennuksen ja autotallin vuorilaudat, eivät juuri ole saaneet aurinkoa pimeinä talvikuukausina. Niiden värin muuttuminen on ollut selkeästi hitaampaa kuin aiemmin käsitellyillä laudoilla. Maaliskuun aurinko on kuitenkin tehnyt hyvää ja paikotellen vihertävyys on edennyt viime viikkoina kohti harmaampaa. Prosessi on pitkä, mutta lopputulos tulee varmasti olemaan hyvä.

Alla on kuvia, joissa näkyy, kuinka itäseinän vuorilaudat ovat värjäytyneet nopeammin kuin pohjoisseinämän varjossa olevat alueet. Lisäksi viimeinen kuva on varoitus siitä, että UV-valolta suojassa olleet alueet tuntuvat korostuvan vihtrillikäsittelyn jälkeen. Vanerilevyjen varjot näkyvät vielä lähes vuodenkin jälkeen pohjoisseinässä.

Itäseinän ulkoverhous on käsitelty loppukeväällä ja vuorilaudat marraskuussa 2013

Pohjoisseinän marraskuussa käsitellyt vuori- ja kattolaudat ovat vaaleanvihertäviä

Seinään nojasi viime keväänä vanerilevyjä ennen käsittelyä, mutta varjokuvat näkyvät edelleen

Kuitusementtilevyt ulkoverhouksessa

Ulkoverhouksen rautavihtrillillä harmaannutettua puuverhousta piristettiin valkoisilla kuitusementtilevyillä. Ne asennettiin marraskuun alkupuolella päärakennuksen ikkunoiden yhteyteen ja ovisyvennyksiin.

Levyjä valittaessa pohdittiin ensisijaisesti Cembritin valikoimaa. Lopulta valinta osui kuitenkin Muotolevyn maahantuomaan ja Eternitin valmistamaan Tectiva (Eter-color) -julkisivulevyyn.

Kuitusementtilevyt on läpivärjätty valkoisiksi ja ne tuovat mukavaa vaihtelua puupaneeliverhoukseen. Levyjen muodostama ulkoverhous on samaan tapaan tuulettuva kuin puuverhouskin.

Kuitusementtilevytystä teknisen tilan ovisyvennyksessä. Taustalla hirsisauna.

Kuraeteisen laakaovi (Fennodoors) ja ovisyvennyksen valkoista kuitusementtilevytystä

Kuitusementtilevy kuraeteisen ja kodinhoitohuoneen ikkunoiden välillä

Kuitusementtilevyjen avosauma ja kiinnitysruuvit

Rautavihtrilli ja epäsiistit suolot

Päärakennuksemme ulkoverhous käsiteltiin rautavihtrillillä toukokuun puolivälissä, vajaa kaksi kuukautta sitten. Alkukesästä puupintaan alkoi ilmestyä vaaleita suolojäämiä, jotka saivat seinän näyttämään kirjavalta ja epäsiistiltä.

Ilmiö oli tuttu saunan käsittelyn jäljiltä ja päätin huuhtoa seinäpinnat kevyesti puutarhaletkulla. Se tepsi erinomaisesti ja suolot ovat nyt tiessään.

Seinäpinta on saavuttanut kesän aikana tasaisen ja kauniin sävyn. Ainoana kauneuspilkkuna näkyy eräs  pohjoisseinän kohta, johon oli nojannut vanerilevy pidemmän aikaa ennen vihtrillikäsittelyä. Vaikka levy poistettiin ennen ruiskutusta, varjossa ollut alue erottuu selvästi muuta seinää rusehtavampana. Eiköhän se ajan myötä tasaannu.

Huuhdeltu seinäpinta näyttää tyylikkään harmaalta

Kuumasinkityt naulat kestivät vihtrillikäsittelyn kohtalaisen hyvin

Lisää rautavihtrilliä

Päärakennuksen rautavihtrillikäsittelyä jatkettiin tänään kauniissa kevätsäässä. Liuoksen reseptinä pidettiin edelleen hyväksi havaittu 0,5 kg rautasulfaattia kymmeneen litraan vettä.

Päärakennuksen päädyt saatiin valmiiksi ja pieniä paikkauksia tehtiin myös aiemmin käsiteltyihin alueisiin, joissa vihtrilli ei ollut värjännyt ulkoverhouspaneelia rakoja myöten. Päärakennuksen jälkeen ruiskutettiin vielä autotallin etupuoli, mutta takaseinä jää seuraavaan viikonloppuun.

Rautavihtrilli maksaa noin 2,50 euroa / kg. Siitä saa käyttämällämme sekoitussuhteella 20 litraa valmista liuosta. Meillä on kolmen rakennuksen ulkoverhousta useita satoja neliömetrejä, mutta pintakäsittelymateriaalin kokonaiskustannukset jäävät selvästi alle sadan euron. Olisipa jokin muukin asia tullut matkan varrella näin edulliseksi.

Vihtrilli ei kuitenkaan sovi tarkkaa sävyä etsivälle, sillä reaktiot seinäpinnassa riippuvat pitkälti säästä ja UV-valon määrästä. Lopullinen väri on (toivottavasti) kelonharmaa, kuten syksyllä käsitellyssä hirsisaunassamme.

Seuraavaksi päästään asentamaan valkoisia kuitusementtilevyjä päärakennuksen ikkunoiden ympäristön ja ovisyvennysten piristykseksi.

Päärakennuksen pohjoisseinä on ruiskutettu rautavihtrillillä

Itäpääty odottaa vielä rautavihtrilliä pintaan

Nyt on itäpäätykin ruiskutettu valmiiksi

Itäpäädyssä on rautavihtrilli pinnassa ja seuraavaksi päästään asentamaan kuitusementtilevyt

Rautavihtrillipintaa päärakennuksen koilliskulmauksessa

Rautavihtrillipintaa päärakennuksen itäpäädyssä

Autotallin seinät vielä märkinä juuri tehdyn rautavihtrillikäsittelyn jälkeen

Päärakennuksen rautavihtrillikäsittely alkaa

Viime syksynä rautavihtrilliä käytettiin saunan hirsipinnan harmaannuttamiseen. Silloin liuos valmistettiin kuten pakkausselosteessa sanotaan: kaksi kiloa rautavihtrilliä kymmeneen litraan vettä. Lopputulos oli pääosin hyvä, sillä sauna on nyt kauniin kelonharmaa.

Liian voimakkaaksi osoittautunut liuos aiheutti kuitenkin lieveilmiöitä. Slammattu sokkeli muuttui ruosteenruskeaksi ja hirsipinnassa on rikin värjäämiä, keltaisia alueita (ks. 18.11.2012 Rautavihtrillin varjopuolista).

Vahingosta on otettu opiksi: kaikki ikkunat ja sokkeli suojattiin tänään aamuvarhaisella, ennen kuin rautavihtrilliä alettiin ruiskuttaa päärakennuksen seiniin. Lisäksi liuos valmistettiin nyt omalla reseptillä pakkausselosteesta välittämättä. Kymmeneen litraan vettä sekoitettiin puoli kiloa rautavihtrilliä.

Ruiskuttaminen tehtiin jälleen huokealla paineruiskulla. Päivän mittaan ehdittiin ruiskuttaa 200 litraa liuosta päärakennuksen seiniin ja rautavihtrilliä kului näin ollen 10 kiloa. Rakennuksen päädyt jäivät vielä käsittelemättä, joten työ jatkuu ensi viikolla.

Miedompi liuos harmaannutti ulkoverhouksen hyvin nopeasti. Rakennuksen eteläpuolella väri oli vihertävänharmaa ja pohjoispuolella rusehtavanharmaa. Se kehittyy ja tasaantuu varmasti lähiviikkoina kohti tavoiteltua kelonharmaata, jonka vieressä sijaitseva saunarakennus on jo saavuttanut.

Ulkoverhouksen viimeistely

Vappua vietettiin työmaalla keväisessä säässä. Aurinko paistoi ja lämpötila kipusi kymmenen asteen paremmalle puolelle. Sää oli mitä otollisin lumen alta paljastuneiden roskien siivoamiseen.

Timpurit olivat pari viikkoa toisella työmaalla, mikä on heijastunut blogipäivitysten tiheyteen. Nyt he kuitenkin jatkavat ulkoverhouksen viimeistelyllä.

Päärakennukseen tehtiin umpiräystäät hienosahatulla 20x95-laudoituksella. Samaa tavaraa käytetään myös ikkunoiden ja ulkonurkkien vuorilaudoituksessa. Autotallin ja saunan räystäät jäävät sen sijaan avoimiksi.

Päärakennuksen puuverhous käsitellään rautavihtrillillä samaan tapaan kuin saunakin (ks. 28.10.2012 Rautavihtrilliä hirsipintaan, 18.11.2012 Rautavihtrillin varjopuolista). Tällä kertaa liuoksesta tehdään kuitenkin laimeampi. Ajattelin kokeilla 0,5 kg rautavihtrilliä 10 litraan vettä, kun viimeksi käytettiin pakkauksessa suositeltua kahden kilon annosta. Saunan seinät ovat säälle altistuneilta osin upean hopeanharmaat, mutta suojaisemmissa kohdissa on ilmeisesti keltaisia rikkitahroja, jotka ovat esteettinen haitta. Niiden pitäisi kuitenkin lähteä vesihuuhtelulla.

Rautavihtrilli on tarkoitus ruiskuttaa päärakennuksen ja autotallin seiniin ensi viikonloppuna. Sen jälkeen tehdään vielä pellitykset, ränniasennukset, ikkunalaudoitukset ja kuitusementtilevyjen asennukset.

Kaikkien kolmen rakennuksen rännit on tilattu ja niiden pitäisi saapua ensi viikolla. Valinta osui Ruukin Sadevesijärjestelmään ja 125-millisten rännien väri on RR 23 Tumman harmaa. Päätyräystäiden ja savuhormien pellitys tehdään samalla värillä, mutta valkokarmisten ikkunoiden pellitys tehdään valkoisilla ikkunapelleillä.

Harmaantuvaa puuverhousta piristetään noin 55 neliömetrillä valkoista kuitusementtilevyä, jolla verhoillaan mm. ovisyvennykset ja ikkunoiden yhteydessä olevia alueita. Levyvalinnassa päädyttiin Eternitin Tectiva (Eter-color) -tuotteisiin ja levyjen väri on E 90 Valkoinen.

Toistaiseksi päärakennuksen ulkoverhous on vielä käsittelemätön. Luontainen harmaantuminen ei ole vielä alkanut ja laudoituksen väri on talven aikana mennyt keltaisempaan suuntaan. Toivotaan, että vihtrillikäsittelyllä syntyy kaunis kelonharmaa sävy ja ennen kaikkea huoltovapaa ulkoverhous.

Päärakennuksen itäpääty: rautavihtrilli, ikkunadetaljit, pellit ja kuitusementtilevyt puuttuvat vielä

Päärakennuksen itäpääty pohjoiseen päin kuvattuna

Päärakennuksen itäpääty etelään päin kuvattuna

Räystäänaluslaudoitus päärakennuksen kaakkoiskulmassa

LED-nauha (lähellä seinää) on peitetty sähkökaapelilla rautavihtrillikäsittelyn ajaksi

Itäinen ja pohjoinen räystäs kohtaavat (kumpikin noin 700 mm:n levyisiä)

Parimetrinen räystäslippa eteläseinustaa suojaamassa

Eteläseinämän ulkoverhousta ja räystäänaluslaudoitusta

Päärakennuksen pohjoisseinämä ja pääoven syvennys; taustalla saunarakennus

Autotallista puuttuvat vielä ovet, maksaruohokatto, aurinkokeräimet sekä osa täytöistä

Rautavihtrilli antoi saunalle hyvän värin, mutta räystäiden suojaamat alueet täytyy vielä huuhdella

Sauna ja päärakennus mäen laella; rautavihtrillillä päärakennuskin sulautuu maisemaan

Rautavihtrillin varjopuolista

Kannatan vahvasti perinteisten ja hengittävien puunkäsittelyaineiden käyttämistä. Erityisen lämpimästi suhtaudun puun harmaantumista edistävään rautavihtrilliin eli rauta(II)sulfaattiin. Sitä käytetään harmaannuttamisen lisäksi keittomaalien, esimerkiksi punamullan, homeenestoaineena.

Käytimme aiemmin syksyllä rautavihtrilliä hirsisaunan harmaannuttamiseen. Lopputulos oli varsin hyvä; paikoitellen jopa erinomainen. Mutta rautavihtrillillä on myös omat varjopuolensa, joista meillä on nyt omakohtaisiakin kokemuksia. Seuraavan käsiteltävän rakennuksen kohdalla osaamme jo välttää monet sudenkuopat.

Saunan julkisivuun ruiskutettiin noin kolme viikkoa sitten rautavihtrilliliuosta. Sekoitussuhteena käytettiin 2 kg rautavihtrilliä kymmeneen litraan lämmintä vettä. Jotkut sanovat, että tällaisessa vesimäärässä pitäisi olla 3-4 kg vihtrilliä, toiset puhuvat vain joistain sadoista grammoista. Oma näppituntumani on, että liuos voisi hyvin olla laimeampaa kuin nyt käytetty 2 kg / 10 l. Taidan kokeilla seuraavalla kerralla suhdetta 1 kg / 10 l.

Rautavihtrilli levitettiin huokealla paineruiskulla, jota käytetään yleensä kasvinsuojeluaineiden ruiskuttamiseen. Säiliöön pumpataan paine käsin ja suuttimesta säädetään ruisku halutunlaiseksi. Rakennuksen alimmat osat käsiteltiin hienojakoisella sumulla ja räystäslautoihin ruiskutettiin etäämpää karkeampi suihku. Pyrin kastelemaan käsiteltävän pinnan kattavasti ja siksi vihtrilliä ja vettä kului paljon enemmän kuin ohjeellinen riittoisuus neliölle antoi ymmärtää.

Tällaisia perinneaineita pidetään monesti harmittomina ja terveydelle vaarattomina. Pakkauksessa kuitenkin lukee "haitallinen" ja sitä se kyllä on. Ruiskutushommissa oikea varustus on: silmäsuojaimet, hengityssuojain, kumihanskat ja suojavaatteet. Hieman vajaammalla varustuksella huomasin, että aine ärsyttää silmiä ja limakalvoja sekä värjää ihoa.

Nyt kolme viikkoa myöhemmin sauna on kauempaa katsoen tasaisen harmaa. Lähempää tarkastelua kestävät ne seinät, jotka ovat altistuneet auringolle ja sateelle. Ne ovat kauniin harmaat ja hirsien syykuviot ovat korostuneet upeasti. Ei uskoisi, että sauna on vasta rakennettu.

Säälle altistunut saunan itäseinä näyttää erittäin hyvältä: rautavihtrilli on korostanut syykuvioita

Suojaisimmat seinät eivät vielä kuitenkaan vastaa odotuksia, sillä niissä on ruskeita ja rikinkeltaisia alueita. Sadevesi ei pääse huuhtelemaan näitä seiniä oikeastaan ollenkaan. Uskon, että vesihuuhtelu parantaa tilannetta ja poistaa ylimääräisiä suoloja seinäpinnasta.

Kiusallisin ilmiö on slammatun sokkelin värjäytyminen ruosteenruskeaksi. Sokkelin värjäytyminen on ollut voimakasta varmaankin siksi, että käytin vihtrilliä niin runsaasti, että liuos valui seinäpinnalta. Onneksi slammaus ei ole lopullinen ja pinta tullaan vielä käsittelemään uudelleen.

Vaikka pyrin kastelemaan seinäpinnat kokonaisuudessaan rautavihtrillillä, tiettyihin kohtiin liuosta ei ole osunut ja nämä alueet erottuvat nyt selvärajaisen vaaleina harmaantuneesta pinnasta. Täytyy kokeilla, onnistuuko paikallinen käsittely jälkeenpäin.

Vihtrilli värjää tehokkaasti myös sellaista puuta, joka altistuu aineelle vahingossa. Meillä saunan ympärillä oli jonkin verran puupalikoita ja lankkuja, jotka ovat kirjavina harmaista roiskeista.

Ruskeita ja rikinkeltaisia värejä suojaisessa pohjoisseinässä

Rikinkeltaista väriä suojaisessa länsiseinässä

Rautavihtrilli on värjännyt slammauksen ruosteenväriseksi

Rautavihtrillin aiheuttamia ruostenoroja sokkelin slammauksessa

Käsittelemättä jäänyt, vaalea alue terassin tukipilarissa

Värjäytyneitä puupalikoita saunan ympäristössä

Autotallin ulkoverhous

Työt ovat viime viikkoina keskittyneet päärakennukseen ja autotalli on odottanut vuoroaan. Nyt ajankohta on kuitenkin sopiva autotallin ulkoverhoustöiden aloittamiseen.

Ulkoverhous asennetaan ensin autotallin itä- ja pohjoisseinämille, jotka edellyttävät jyrkän rinteen vuoksi korkeita telineitä. Seinät verhoillaan leveällä vaakalaudoituksella, jonka tippanokalla varustettu profiili on sama kuin päärakennuksessakin eli 28x170 UTW.

Verhous käsitellään mitä todennäköisimmin rautavihtrillillä luonnollisen harmaan sävyn aikaansaamiseksi.

Ulkoverhoustyöt aloitettiin autotallin pohjoisseinästä

Ulkoverhouslaudan profiili on sama kuin päärakennuksessakin: 28x170 UTW