Jäähdyttämisen ja kosteuden riskeistä

Monen sattuman summana meille tulee lähinnä rakennusalan ammattilaisille suunnattu Rakennuslehti kotiin. Aikakauslehdet tuppaavat jäämään aina hetkeksi pinoon odottamaan sopivaa vapaahetkeä, joka tarjoutui tänään, kauniin aurinkoisena syyssunnuntaina.

5.9.2014 ilmestyneessä Rakennuslehdessä oli useampikin kiinnostava artikkeli, joita en malta olla tässä kommentoimatta.

Kuluneen kesän hellejaksot ovat nostaneet ilmastoinnin, jäähdytyksen ja ilmalämpöpumput kestopuheenaiheiksi työpaikkojen kahvihuoneissa ja huoltoasemien kuppiloissa. Ei se ole mies eikä mikään, jonka olohuoneessa ei tohota uudenkarhea "ilppi".

Artikkeli "Ylenpalttinen jäähdytys on riski talon rakenteille" valottaa jäähdyttämisen riskejä tuoreella tavalla. Vesihöyryn diffuusiovirta suuntautuu yleensä talon ulkoseinärakenteessa sisältä ulospäin - kuten pitääkin. Jos hellejakson aikana jäähdytetään sisätiloja voimakkaasti, diffuusiovirta kääntyy seinärakenteessa ja vesihöyry tunkeutuu tuulensuojamateriaalien ja eristevillojen läpi ulkoa sisäänpäin. Kun vesihöyry kohtaa "ilpin" jäähdyttämän höyrynsulkumuovin, se tiivistyy vedeksi ja luo hyvät olosuhteet homekasvustoille.

Massiivirakenteet ja hengittävällä ilmansululla varustetut rakenteet eivät aiheuta vastaavaa homeriskiä, sillä ne kuivuvat sekä ulos- että sisäänpäin. Aiheesta voi lukea lisää Johannes Ahokaisen opinnäytetyöstä "Asuinrakennuksen jäähdytyksen kosteustekniset vaikutukset ulkoseinärakenteisiin ja asumisterveyteen".

Toinen Rakennuslehden kiinnostava artikkeli "Virheelliset kosteusmittaukset ovat aiheuttaneet paljon harmia" puolestaan kyseenalaistaa yleisen hokeman "betoni kuivuu sentin per viikko".

Kuinka ollakaan, tällä viikolla sattui silmään Helsingin Sanomien artikkeli, joka kertoi vuonna 2006 valmistuneen Kartanonkosken koulun sisäilmaongelmista: "Koulun E-siiven sisäilmatutkimuksissa on havaittu ylimääräistä kosteutta ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka kielivät muovimattoliiman hajoamisesta. Liima alkaa hajota, jos rakenteet sen alla ovat liian kosteita." Ja edelleen: "Kesän aikana tehdyissä tutkimuksessa on myös todettu, että koulun ulkoseinissä on ilmavuotokohtia. Niiden kautta sisäilmaan on voinut päästä kuituja, pölyä, mikrobeja tai nokea, jotka aiheuttavat oireilua ihmisissä."

Tuloilman esilämmitysratkaisu

Ilmanvaihtokone saapuu työmaalle lähiviikkoina ja samalla asennetaan myös Rehau AWADUKT Thermo -lämmöntasaajan viimeinen osa - "imutorni". Sen kautta otetaan sisään raikas tuloilma, joka kuljetetaan antibakteerisissa ilmanvaihtokanavissa syvällä maan sisässä, ennen kuin se nousee taas ylös, ilmanvaihtokoneelle.

Imutorni pystytetään vanhoista, kierrätetyistä kaivonrenkaista tehdyn huoltokaivon päälle. Kaivonrenkaat olivat niin eksoottisen kokoisia, että niihin ei löytynyt sopivaa kantta. Näin ollen sellainen valettiin itse siten, että huoltoluukusta pääsee aina tarvittaessa alas kaivon pohjalle. Huoltokaivossa on nimittäin maaputkiston kondenssivesiyhde, jonka kautta erityisesti kesäaikana tiivistyvä kosteus poistuu putkistosta.

Maaputkisto hyödyntää maaperän lämpöenergiaa ja lämmittää talvikaudella tuloilmaa, ennen kuin se saapuu ilmanvaihtokoneelle. Tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu Enervent Pelican eco MDE -ilmanvaihtokone selvinnee tuloilman lopullisesta lämmityksestä pelkän lämmönsiirtimen avulla useimmissa sääolosuhteissa.

Huoltokaivoon tehtiin omatekoinen kansi, johon lisätään vielä turvallinen luukku

Rakennusaikainen kuva kolmeen haaraan jaetusta maaputkistosta

Viimevuotinen kuva rakenteilla olevasta huoltokaivosta, jota ennen kolme iv-kanavaa yhdistyvät

Kaivon pohja on salaojitettu

Kondenssivesiyhde jää vaakatasossa olevan putken alapinnalle

Lattian betonivalu tehtiin eilen

Kantava väliseinä halkaisee päärakennuksemme kahteen osaan. Pohjoispuoliskolla sijaitsevat kaikki märkätilat, WC-tilat, tekninen tila, eteiset jne. Näihin tiloihin tulee laatoitettu lattia ja sen pohjaksi valettiin koko rakennuksen pohjoispuoliskon kokoinen, noin 90 mm:n paksuinen betonilaatta.

Muutaman viime päivän aikana vanerilattian päälle on asennettu ilmansulun kanssa limitetty valupaperi, vesikiertoisen lattialämmityksen putket, muut LVI-asennukset ja raudoitusverkko. Betonivalu tehtiin eilen ja siihen tarvittiin noin kahdeksan kuutiota betonia.

Raudoitus ja LVI-asennukset kylpyhuoneen kohdalla

Vastavalettu betonilaatta kylpyhuoneen kohdalla

Raudoitus ja LVI-asennukset WC:n kohdalla

Vastavalettu betonilaatta WC:n kohdalla

Raudoitus ja LVI-asennukset vierashuoneen kohdalla

Vastavalettu betonilaatta vierashuoneen kohdalla

Lattialämmityksen jakotukki

Märkätilojen betonivalu lähestyy

Vaikka rakennuksemme on suurelta osin puurakenteinen, laatoitettavien tilojen lattiaksi valetaan noin 90 mm:n paksuinen betonilaatta.

Työmaalla tiivistettiin tänään lattian vanerilevytyksen saumoja elastisella massalla ja päälle levitettiin valupaperi. Massa estää betonin kosteuden valumisen alapohjan eristeeseen ja valupaperi muodostaa laakeroivan kerroksen betonivalun alle. Seinien ilmansulkupaperi limitetään valupaperin kanssa.

Keskiviikkona asennetaan lattialämmitysputket ja torstaina raudoitetaan lattia. Perjantaiksi tilataan kaksi kuormaa betonia, jolla laatta valetaan.

Valupaperia asennetaan tulevan betonivalun alle