Hirsisaunan pystytys

Eilinen päivä oli työmaalla vilkas. Aamuseitsemältä paikalle saapuivat 30-metrisellä puomilla varustettu nosturi, hirsien kuljetusrekka Leppävirralta ja Hakahirren hirsiveistäjät. Tavoitteena oli pystyttää käsinveistetty hirsisauna perjantaipäivän aikana.

Ensimmäinen hirsivarvi vaati hieman enemmän aikaa, kun kehikko sovitettiin perustukseen. Kaikkien huojennukseksi perustus oli erittäin mittatarkkaa työtä ja hirsirunko sopi harkkomuurien päälle täydellisesti. Seuraavat hirsikerrat asennettiin jo vauhdikkaammin.

Sauna oli tärkeä pystyttää tässä vaiheessa, ennen kuin se jää pihan perälle, seuraavaksi tehtävän päärakennuksen taakse. Kehikko jätettiin kuitenkin keskeneräiseksi, sillä kiuas ja savuhormi täytyy muurata ennen yläpohjan rakentamista. Myöhemmin valmistuvalle katolle asennetaan maksaruohomatto.

Hirsiä ei maalata, vaan ne käsitellään rautavihtrillillä eli rautasulfaatilla. Se nopeuttaa puun harmaantumista kauniin hopeiseksi. Samaa pintakäsittelyä käytetään myös autotallin ja päärakennuksen puuverhouksessa.

Saunan runko on veistetty käsityönä kahdeksantuumaisesta mäntypelkkahirrestä, jonka pinta on piilutettu. Järeä kehikko on myös korkea, jotta "löylyn laki" toteutuu ja jalkapohjat ovat kiukaan kiviä korkeammalla.

Aamun valjetessa vasta terassin tervatut lehtikuusialajuoksut ovat paikoillaan

Lounasaikaan hirsikehikko on jo pitkällä

Iltapäivällä hirsikehikko on lähes valmis

Hirttä asennetaan saunan eteläiseen päätyseinään

Pitkiä hirsiä tapitetaan päärakennuksen puoleisella seinustalla

Viimeiset hirret veistettiin ja piilutettiin pystytystöiden lomassa työmaalla

Viimeistelyä vaille valmista seinää, jota tullaan vielä hiomaan ja käsittelemään rautavihtrillillä

Havaintoja Tampereen Asuntomessuilta

Kävimme aiemmin heinäkuussa Loma-asuntomessuilla (ks. 8.7.2012 Havaintoja Lappeenrannan Loma-asuntomessuilta). Nyt olivat vuorossa Tampereen Asuntomessut.

Kohde 35 Talo PikkuPuu

Talo PikkuPuun rautavihtrillillä käsiteltyä julkisivua

Talo PikkuPuun rautavihtrilliseinä jatkuu myös sisätiloissa

Kohde 38 Tervakukka

Tervakukan kaunista puuverhoilua

Kuitusementtilevyn ja puun vuoropuhelua Tervakukan julkisivussa

Kohteen 12 Terca-tiilitalo Mustikan kaunis maksaruohokatto

Awadukt Thermo kohteessa 36 Deko-Talon Hyvinvointikoti

Päivänvaloledit kohteessa 28 Talo Korko

Valokatkaisija kohteessa 25 Aurinko-Tuulia

Odotukset messuja kohtaa olivat korkealla, sillä esillä on mm. aurinkoenergiaa hyödyntäviä kohteita, kymmenen passiivitaloa ja kaksi nollaenergiataloa. Yhden passiivitaloista on suunnitellut sama arkkitehti kuin meidän talomme.

Yksi kiinnostavimmista kohteista on 35 Talo PikkuPuu. Se on poikkeavalla tavalla massoitettu puurakennus, joka erottuu selvästi muusta messutarjonnasta. Nerokkaan suunnittelun ansiosta sekä sisä- että ulkopuolella on kiehtovia ja monipuolisia tiloja. Lisäksi rakennus on suunniteltu esteettömäksi.

Talo PikkuPuun julkisivulaudoitus on samantyyppistä profiilia, johon myös me olemme päätyneet. Listoittamattomissa päädyissä profiili näkyi ja osoittautui olevan UYW. Meille on tulossa täyspontillinen UTW, jossa on samanlainen tippanokka kuin messukohteen profiilissa.

PikkuPuun julkisivut on käsitelty rautavihtrillillä eli rautasulfaatilla samaan tapaan kuin meillä tullaan tekemään. Rautavihtrilliä on käytetty myös sisäseinien käsittelyssä.

Liuos on ollut ilmeisen vahvaa, sillä värisävy on hieman vihertävä. Se ei kuitenkaan näytä haittaavan, sillä sävy näyttää hyvältä siinä missä puhtaampikin harmaa.

Kohde 38 Tervakukka on Matti Kuittisen käsialaa samoin kuin meidänkin rakennuksemme. Tervakukassa huomion kiinnitti todella onnistunut julkisivu, joka yhdistää kahta erilaista ja eri tavalla käsiteltyä puuprofiilia sekä valkoista kuitusementtilevyä.

Myös meillä päärakennuksen julkisivuun on suunniteltu kuitusementtiosuuksia, jotka elävöittävät puupintaa. Messukohteessa levyjen työstö ja asennus oli erittäin huolellista ja ratkaisusta jäi positiivinen kuva.

Kohteessa 12, Terca-tiilitalo Mustikka, osa katosta oli peitetty maksaruohomatolla. Tasainen viherkatto näkyi hyvin toisen kerroksen ikkunoista ja näytti todella hyvältä.

Myös meille tulee autotalliin ja saunaan maksaruohokatto. Messukohteen kaltaiset onnistuneet toteutukset pistävät kuitenkin miettimään, pitäisikö myös päärakennuksen katto toteuttaa viherkattona.

Kohteesta 36 Deko-Talon Hyvinvointikoti löytyi myös tuttu ratkaisu: tuloilma otetaan sisään Awadukt Thermo -maaputkiston kautta. Ilma lämpiää talvella ja jäähtyy kesällä kulkiessaan maaputkistossa.

Meillä maaputkistoa käytetään ainakin tuloilman passiiviseen esilämmittämiseen. Kesäkauden jäähdytystarvetta on pyritty pienentämään rakenteellisilla ratkaisuilla, mm. kaksimetrisellä räystäällä talon eteläpuolella.

Messukohteiden valaistukseen ei kovin hyvin pääse tutustumaan aurinkoisessa kesäsäässä. Kohteessa 28 Talo Korko valaistus oli kuitenkin keskeisessä roolissa. Valaistus oli toteutettu LED-ratkaisuilla, joiden värilämpötila vastaa keskipäivän päivänvaloa, eikä kelmeää hehkulamppuvaloa.

Meille on tulossa samoja LED-paneeleja ja oli hienoa nähdä niiden toimivan hyvin yleisvalaistuksessa. Valovirran määrästä (1 000 lm) huolimatta valaisimet eivät häikäisseet, vaan tuottivat miellyttävästi valoa muutenkin hyvin suunniteltuun messukohteeseen.

Nollaenergiataloa, kohdetta 25 Aurinko-Tuulia, on pidetty paljon esillä medioissa sen kehittyneen lämmitysjärjestelmän ansiosta. Esimerkiksi TM Rakennusmaailma 6/12 esitteli järjestelmää näyttävästi.

Messukävijälle lämmitysjärjestelmä ei juuri tule kesäkeleillä tutuksi, mutta kävi ilmi, että taloa ohjataan taloautomaatiojärjestelmällä.

Käytettävyyden ja esteettömyyden vaalijana en voinut olla kiinnittämättä huomiota valokatkaisijoihin. Niissä oli kahdeksan painiketta vailla minkäänlaista tietoa kunkin painikkeen toiminnallisuudesta. Voin vain kuvitella vieraiden tuskan, kun he yrittävät saada vessan valoja päälle.

Tervaa ja lehtikuusta

Lehtikuusilankku (48x148)

Olemme etsineet vaihtoehtoja painekyllästetylle puulle terassien rakenteissa. Kyllästetty puu on pitkään ollut "ainoa" vaihtoehto, mutta hiljattain lehtikuusi ja lämpökäsitelty puu ovat yleistyneet terassien kansirakenteissa. Silti alajuoksut ja kantavat palkit ovat monesti edelleen painekyllästettyjä.

Lämpökäsittelyllä on monia suotuisia vaikutuksia esimerkiksi puun lahonkestävyyteen ja kosteuselämiseen (esim. Wikipedia: Lämpöpuu). Ongelmana käsittelyssä on kuitenkin puun heikentyvä lujuus. Jotkut vertaavat puun ominaisuuksien muutosta pullataikinaan: Kuumentamaton puu taipuu, venyy ja palautuu kuin pullataikina. Lämpökäsittelyn jälkeen puu kuitenkin murtuu taitettaessa kuin paistettu pullapitko. Tämän vuoksi lämpökäsiteltyä puuta on tarjolla lähinnä terassin kansilaudoiksi - ei kantaviksi palkeiksi.

Uulan puutervaa

Lehtikuusi on lujempaa ja luontaisesti lahonkestävää. Meille tarjoutui mahdollisuus ostaa erä 48x148-lehtikuusta ja tartuimme tilaisuuteen. Tätä lehtikuusilankkua tullaan käyttämään ainakin terassien alajuoksuissa painekyllästetyn puutavaran sijaan. Terassin alajuoksut tehdään jo tässä vaiheessa projektia, sillä niihin tullaan ensi viikolla kiinnittämään saunaa ympäröiviä pilareita.

Vaikka lehtikuusen väitetään kestävän säärasitusta sellaisenaan, päätimme käyttää alajuoksujen suojaamiseen perinteikästä keinoa - tervaa (ks. Wikipedia: Terva).

Tervaa on tarjolla erilaisissa muodoissa ja monesti joukkoon on lisätty esimerkiksi puutärpättiä tai muita liuottimia. Myös tuotenimiä on paljon: hautaterva, puuterva, veneterva, jne.

Hankimme puhdasta Uulan Puutervaa, johon ei ole lisätty liuottimia. Se on valmistettu moderniin tapaan uunissa, eikä tervahaudassa, kuten saman valmistajan Hautaterva.

Terva levitetään puupinnalle perinteisesti kuumennettuna. Kuumentaminen muuttaa tervan hyvin juoksevaksi ja sen väitetään imeytyvän puuhun paremmin kuin kylmänä.

Huomasin, että kolmen litran säiliö mahtuu Trangian kattilaan ja kuumensin tervan vesihauteessa retkikeittimellä. Lorautin joukkoon pienen määrän puutärpättiä, mutta muuten terva päätyi lehtikuusialajuoksujen pintaan sellaisenaan. Väri oli selvästi tummempi kuin ennakkoon oletin, lähes mustanruskea. Syynä lienee se, että Uulan tervasta ei ole poistettu pikeä, joka osaltaan parantaa tervan suojaavaa vaikutusta.

Kokeilemme valmistaa tervasta myös Roslangin mahonkia. Se on perinteikäs ja hengittävä puunsuoja, johon tulee yksi osa tervaa, yksi osa keitettyä pellavaöljyä (vernissaa) ja yksi osa puutärpättiä. Roslangin mahonkia voisi käyttää esimerkiksi saunaa ympäröivän rimoituksen ja terassien kansilaudoituksen suojaamiseen. Täytyy hieman testailla ennakkoon, millaiseksi värisävy muodostuu, jos ei lisätä mitään pigmenttejä.

Lehtikuusi ja terva ratkaisivat näin ollen terassien alajuoksukysymyksen ja projekti etenee edelleen ilman painekyllästettyä puutavaraa. Lehtikuusen käytöstä painekyllästetyn puun korvaajana on muuten tehty myös opinnäytetyö.