Räystäät ja julkisivuvalaistus

Alkuperäisissä piirustuksissa talomme räystäät olivat paikoitellen melko pieniä, lukuun ottamatta eteläpuolen lippaa. Se työntyy pari metriä ulos seinäpinnasta ja ehkäisee sisätilojen kuumenemista kesäisessä paisteessa.

Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä ja näin ollen muita räystäitä venytettiin noin 700 mm:n mittaan runkotyövaiheessa. Tätä ei ole tarvinnut katua, sillä kevään ensimmäisissä vesisateissa ulkoverhous on näyttänyt olevan kuiva hyvän matkaa räystään alla.

Viime päivinä on tehty räystäänaluslaudoituksia ja pohdittu samalla julkisivuvalaistusta. Valaistus toteutetaan Oversolin LED Rope Flat -nauhalla (värilämpötila 5 000 K), joka sijoitetaan näillä näkymin räystäänaluslaudoituksen rakoon. Tällöin valaisinta ei näy, mutta sen antama valo valaisee sopivassa määrin rakennuksen seinää ja välitöntä ympäristöä.

Umpeen laudoitettu räystäs rakennuksen päädyssä - valaisinta ei näy lainkaan

Kokeilu LED-nauhan sijoittamisesta. Päädyimme lähinnä seinää olevaan laudanrakoon.

Sisätilat hahmottuvat

Päärakennuksen ja autotallin kipsilevytys on edennyt viime aikoina niin pitkälle kuin mahdollista. Katon viimeiset sähköputkitukset ja tuloilmakanavien eristys pitäisi vielä tehdä loppuun, ennen kuin viimeiset levyt saadaan paikoilleen kattopinnoissa. Toivottavasti pääsiäisen jälkeen sähkö- ja iv-asentajat ehtivät työmaalle viimeistelemään oman osuutensa.

Kipsilevypintojen tasoittaminen ja maalaus tehdään näillä näkymin omana työnä. Maalien suhteen tarkoituksena on välttää hengittämättömiä ratkaisuja, kuten tavanomaiset lateksimaalit. Yhtenä vaihtoehtona on Uulan Into-sisustusmaali, joka sopii hengittäviin rakenteisiin. Maali on hajuton ja päästöluokaltaan parasta M1-tasoa.

Näkymä olohuoneesta itään, makuuhuoneiden suuntaan (vesitakkaa ei ole vielä asennettu)

Näkymä olohuoneesta länteen, keittiön suuntaan

Makuuhuoneen nurkkaus rakennuksen kaakkoiskulmassa (smyygit myös kipsilevypintaisia)

Näkymä kuraeteisestä kodinhoitohuoneen läpi kylpyhuoneeseen (seinissä ek-kipsilevy)

Ilmanvaihtokanavat asennettu

Alkuperäinen ilmanvaihtosuunnitelma vaikutti jo valmistuttuaan hieman ylimitoitetulta. Kanavia oli paljon ja suunnitelluilla ilmavirroilla olisi saatu ilma vaihtumaan jopa kerran tunnissa - ei kerran kahdessa tunnissa, kuten yleisesti suositellaan.

IV-urakoitsija ehdotti kevennettyä mallia, jossa sekä tulo- että poistoilma kulkee järeissä, 200-millisissä ilmanvaihtokanavissa. Näistä pääkanavista on kuhunkin huonetilaan omat, halkaisijaltaan pienemmät liittymänsä.

Tuloilmaputki on toteutettu AWADUKT Thermo -ratkaisulla ja se kulkee maaperässä ennen kuin nousee rakennukseen. Kesäaikaan on todennäköistä, että tuloilma on viileää ja sen vuoksi tuloilmakanavat tullaan eristämään 9 mm:n Armaflex-eristeellä, jotta kondensoitumisongelmia ei synny.

Rakennuksen tilavuus arvioitiin hieman yli 600 kuutiometriksi. Suunniteltu tuloilmavirta on +135 l/s ja poistoilma -146 l/s, jotta rakennus pysyy kevyesti alipaineisena. Ilmanvaihtokoneeksi soveltuisi esimerkiksi Enervent Pelican.

Ilmanvaihtokanavat kulkevat läpi rakennuksen: päällä tuloilmakanava ja alla poistoilmakanava

Ilmanvaihtokanavat kulkevat kantavan väliseinän tuntumassa, alaslasketun sisäkaton päällä

Kipsilevyjä ja valaisintestauksia

Tällä viikolla työmaalla on keskitytty seinäpintojen levyttämiseen. Olimme aiemmin kiinnostuneita maksimoimaan puupohjaisten materiaalien käytön ja pohdimme puukuitulevyjen käyttöä sisäverhouksessa. Tämä ei kuitenkaan onnistunut levyjen paloluokituksen ja heikon kantokyvyn vuoksi (ks. 4.1.2012 Puukuitulevyt sisäverhouksessa - ei onnistukaan).

Levyvalinnassa päädyttiin siis Knaufin kipsilevyihin. Ne ovat useiden vastaavien tuotteiden tavoin M1-päästöluokan levyjä, joiden ainoa "huono" puoli on puupohjaisia materiaaleja raskaampi hiilijalanjälki. Levyillä saatiin nopeasti valmista pintaa aikaiseksi ja aiemmin vain väliseinärunkojen rajaamat tilat alkoivat nyt oikeasti muodostua huoneiksi.

Samalla päästiin testaamaan valaisimia. Sähkömies asensi olohuoneen ja yhden makuuhuoneen kattoon LED-paneeleja, jotta valovirran määrää päästiin arvioimaan ennen lopullisia valaisinhankintoja. Kyseiset paneelit antavat 1 000 lumenia laadukasta ja värit oikein toistavaa 5 000 K:n päivänvalovalaistusta.

Testaus täytti tehtävänsä, sillä valaistussuunnitelma voitiin sen perusteella vahvistaa. Makuuhuoneisiin tulee himmentimen taakse kaksi paneelia per huone ja olohuoneessa samoja valaisimia käytetään erikseen himmennettävinä vyöhykkeinä.

Kipsilevytettyä ulko- ja väliseinäpintaa yhdessä makuuhuoneista

Kaksi LED-paneelia riittä hyvin yhteen huoneeseen

Usko ilmansulkuteippeihin palautuu

Sisäkattoa ei vielä ole levytetty umpeen ja yläpohjan ilmansulkupaperi on näin ollen esillä. Ennen levytystä ilmansulun teippauksia pitää vielä parantaa, sillä syksyllä asennetut teipit repsottavat paikotellen ilman minkäänlaista tartuntaa.

Emme ole yleensä halunneet jättää ilmansulun saumoja pelkän teipin varaan, mutta paikotellen yläpohjassa ei ole muuta mahdollisuutta. Siksi saumat teipattiin asennustyön yhteydessä huolellisesti ruskealla ilmansulkuteipillä, joka on sittemmin pettänyt monessa kohdassa.

Tescon No 1 -ilmansulkuteippiä on kehuttu paljon, mutta lähes euron metrihinta on aiemmin laimentanut kiinnostustani. Nyt yläpohjaan oli kuitenkin pakko löytää pitävä ratkaisu ja annoin teipille mahdollisuuden. Tescon No 1 osoittautui maineensa veroiseksi ja tarrautui aggressiivisesti kiinni niin ilmansulkupaperiin kuin asennushanskoihinkin.

Teippiä tullaan käyttämään myös ikkunoiden ja savuhormin liitoksissa ilmansulkuun.

Aiemman teipin irronnut reuna on kiinnitetty pysyvästi Tescon No 1:llä

Jotkut saumat varmistettiin koko pituudelta Tescon No 1:llä

Ilmansulun sisäpuolinen eristys

Työmaalla kävi vielä eilen eristysrekka, joka ruiskutti kostutettua selluvillaa sähköasennuksille varatun ristiinkoolauksen lomaan. Nyt tämä 44 mm:n lisäeristyskerros saa kuivua korkean lämpötilan ja kosteudenpoistajan vauhdittamana viikonlopun yli. Ensi viikolla aloitetaan sisäverhouslevytyksen asennus.

Tehokkaimpien sähkölaitteiden (astian- ja pyykinpesukoneet) sähkökaapelien ympäriltä puukuitueriste poistettiin, jotta ylikuumenemisen riski saadaan eliminoitua. Muuten sähkökaapelien suojaputket saavat risteillä tämän ohuen eristekerroksen sisällä.

Keittiön ristiinkoolaus ja sen lomassa risteilevät sähköasennukset

Ristiinkoolauksen päälle on ruiskutettu selluvillaa ja astianpesukoneen kaapeli on kaivettu esiin

Eristeen peittämää ristiinkoolausta makuuhuoneen seinärakenteissa

Energian- ja sähkönkulutuksesta

Passiivitalon määritelmiä on muutamia erilaisia, mutta ne perustuvat yleensä energiankulutukseen ja ilmanpitävyyteen. Suomessa VTT on ehdottanut kahta määritelmää, joissa vuotuinen lämmitysenergian maksimitarve asettuu Suomen etelärannikolla tasolle 20 kWh/m². Kansainvälisessä määritelmässä se on 15 kWh/m², mutta näin kunnianhimoinen luku johtaisi Suomen ilmastossa kohtuuttomiin eristevahvuuksiin. (http://passivehouse.vtt.fi/files/passiivitalon%20maaritelma.pdf, ks. myös http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo, www.passiivi.info/download/passiivitalon_maaritelma.pdf)

Minua on aina vaivannut se, mitä pinta-alan määritelmää tulisi käyttää. Kansainvälinen määritelmä perustuu nettolattiapinta-alaan, joka ehkä käytännössä vastaa Suomen huoneistoalaa. Olen kuitenkin nähnyt julkaisuja, joissa esitetään Suomen pinta-alamääritelmän olevan bruttoala, ei huoneistoala. (http://www.motiva.fi/files/3134/Viisi_myyttia_passiivirakentamisesta_Kimmo_Lylykangas.pdf)

Meidän tapauksessamme huoneistoala on 194 m² ja virallinen kerrosala 220,1 kem². Mikäli siihen lisätään yli 25 cm:n paksuisten seinien sallittu ylitys 17,5 m², niin päästään bruttoalaan 237,6 brm².

Tämän perusteella voidaan laskea korkein sallittu arvo vuotuiselle lämmitysenergian tarpeelle kahdella eri tulkinnalla:

• m² = huoneistoala: 194 m² * 20 kWh/m² = 3880 kWh
• m² = bruttoala: 237,6 m² * 20 kWh/m² = 4752 kWh

Jos koko lämmitysenergia ostettaisiin sähköenergiana ja kilowattitunnin hinnaksi oletetaan 0,15 €, niin vuotuinen lämmityslasku olisi maksimissaan luokkaa 582 - 713 €. 

Meillä ei kuitenkaan ole tarkoitus ripustautua ostetun sähköenergian varaan: lämpöenergiaa tuotetaan aktiivisesti puuta polttamalla, aurinkokeräimillä ja ilma-vesilämpöpumpulla. Lisäksi maaputkisto ja ilmanvaihtokoneen lämmönvaihdin lämmittävät tuloilmaa sekä auringonsäteet, valaisimet, sähkölaitteet ja ihmiset sisätiloja. Sähkön osuus lämmitysenergian tarpeesta pyritään minimoimaan.

Vaikka kävisin aika ajoin lukemassa tonttikeskuksen sähkömittarin lukemia, en millään voisi päätellä, kuinka paljon sähköä käytetään lämmitykseen. Siksi lämmitysjärjestelmän sähkönkäyttöä pitää mitata erikseen. 

Tämä ei ole aivan ongelmatonta, sillä mittausta ei mielestäni voida rajoittaa lämpöenergian suoraan tuotantoon sähköenergialla. Ei siis riitä, että mitataan, kuinka paljon esimerkiksi lämminvesivaraajan sähkövastukset kuluttavat sähköä. Vaikka vastukset ruuvattaisiin irti ja koko varaajan sisältämä lämpöenergia tuotettaisiin vesitakkaa polttamalla ja aurinkokeräimillä, niin lämmitysjärjestelmä kuluttaa silti sähköä - lämmönjakoon. Kiertovesipumput eivät vaadi paljon tehoa, mutta niiden kuluttama sähkö pitää mielestäni sisällyttää vuotuiseen lämmitysenergian tarpeeseen.

Pähkäillessäni asiaa törmäsin myös opinnäytteeseen, jossa samaa aihepiiriä on lähestytty mukavan monipuolisesti (ks. Kimmo Tahkola: Passiivi- ja matalaenergiatalojen energiamittaukset). Tässä on katkelma tiivistelmästä: "Mittaussuunnitelmissa eriteltiin käyttöveden lämmitykseen ja kiertoon kuluva energia, tilojen lämmitykseen kuluva energia piirikohtaisesti sekä ilmanvaihdon lämmitykseen kuluva energia. Lisäksi suunniteltiin seuranta siten, että eri lämmöntuottotavoilla rakennukseen tuotu energia on eriteltävissä. Muita suunniteltuja mittauksia olivat lämmön talteenoton hyötysuhteen seuranta, käyttöveden kulutus sekä laite- ja taloussähkön kulutus."

Sähköasennukset ovat parhaillaan käynnissä ja niiden aikana voidaan huomioida myös lämmitysjärjestelmän käyttämän sähköenergian mittaustarpeet. Itse kulutuslukemien kerääminen saattaa kuitenkin vaatia viitseliäisyyttä ja unohtua aina ajoittain. Siksi olisi hienoa löytää ratkaisu, joka keräisi mittausdataa automaattisesti.

Olen kuullut hyviä kokemuksia mittaus- ja tiedonkeruuratkaisuista, joilla voidaan seurata esimerkiksi erilaisia lämpötiloja, ilman suhteellista kosteutta, laitteiden päälläoloa, sähkönkulutusta, jne. Tuttava suositteli esimerkiksi Onsetin valmistamia, kohtuuhintaisia dataloggereita, jotka voidaan jättää kuukausiksi keräämään mittausdataa (http://www.onsetcomp.com/products/hobo-data-loggers, http://www.perel.fi/osastot/mittalaitteet/tiedonkeruu.htm). Silloin tällöin laitteeseen tallentunut data tyhjennetään USB-kaapelilla tietokoneelle, jossa sitä voidaan analysoida.

Olisi kiinnostavaa seurata sääolosuhteita ja niiden vaikutusta lämmitysenergian kulutukseen. Ilmanvaihdon osalta olisi mielenkiintoista tilastoida, kuinka paljon tuloilma lämpiää (tai viilenee) maaputkistossa suhteessa alkuperäiseen ulkolämpötilaan sekä miten ilman lämpötila muuttuu iv-koneen lämmönvaihtimen ja vesikiertoisen patterin vaikutuksesta. Vesikiertoisen lämmönjaon meno- ja paluuveden sekä lämminvesivaraajan lämpötiloja voisi myös kerätä. Samoin saattaisi kiinnostaa, kuinka monta tuntia vuodessa esimerkiksi vesitakan, aurinkokeräinten tai ilma-vesilämpöpumpun lämmöntuotto on käytössä, ja minkä lämpöistä vettä nämä ratkaisut syöttävät varaajaan.

Tiedonkeruuasia on vielä aivan suunnittelun alkumetreillä, joten kevään aikana tällä aluella löytyy varmasti sopivan yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen ratkaisu. Yksinkertaisimmillaan lämmityksen tarvitsemaa sähkönkulutusta tullaan seuraamaan erillisellä sähkömittarilla ilman sen kummempaa tilastojen kartuttamista.

Sähköasennukset käynnistyvät

Perjantaina aloitettiin ensimmäisiä sähköasennuksia päärakennuksen sisätiloissa. Seinien sisään jäävät asennukset saadaan hyvin tehtyä timpurien hiihtoloman aikana.

Ulkoseiniin toteutetun ristiinkoolauksen lomassa oli helppo kuljettaa taipuisaa, valmiiksi johdotettua asennusputkea. Seinärakenne tuntui ennakkoon hieman erikoiselta, mutta sähköasennustyötä se nopeuttaa tuntuvasti. Väliseinärunkojen kohdalla tahti hidastui, sillä jokaiseen tolppaan jouduttiin poraamaan reikiä ja sujuttamaan asennusputkea niistä läpi.

Ennen sisäverhouksen asentamista seiniin puhalletaan vielä muutaman sentin kerros selluvillaa. Varasin eristysajankohdan helmikuun lopulle, sillä sähköasennukset saadaan alkavalla viikolla päätökseen ja väliseiniin ehditään asentaa toiselle sivulle kipsilevyt.

Sähkökaapelien asentaminen eristemateriaalin sekaan ei ole teoriassa ongelmatonta. Eristeen lämmönjohtavuus on huono ja johdon tuottama lämpö ei pääse helposti johtumaan ympäristöön. Kaapelin liiallinen lämpeneminen (yli 70-asteiseksi) voi haurastuttaa PVC-eristettä tai aiheuttaa jopa palovaaran.

Vaikuttaa siltä, että sähköasennusten kuljettaminen eristeiden seassa on yleistä nykypäivänä. Siksi en ole huolestunut asiasta, mutta suuritehoisimpien laitteiden (pesukoneet, kiuas) kohdalla aion huolehtia siitä, että kaapelit kulkevat seinärakenteessa ilmavasti, ilman eristystä. Varmuuden vuoksi.

Asennustyö ristiinkoolauksen lomaan käy rivakasti, kun poraamiselta vältytään

Väliseinärungoissa asennusputki piti porata jokaisen tolpan läpi

Sähköasennuksia makuuhuoneessa

Alaslaskettu sisäkatto

Kantavan väliseinän pohjoispuolella sisäkatto toteutetaan vaakatasoon laskettuna tasakattona. Katon rakenteet toteutettiin niin ylös kuin pohjoispuolen seinärunko mahdollisti ja huonekorkeudeksi tulee noin 2 700 mm.

Lähellä harjaa sisäkaton yläpuolelle jää hieman yli metrin korkuinen tila, johon asennetaan ilmanvaihtokanavia. Tilaa on kuitenkin reilusti ja sitä voisi käyttää myös lämpimänä säilytystilana.

Seuraavaksi päästään tekemään teknisen tilan, kylpyhuoneen, saunan, vaatehuoneen, WC:n ja kuraeteisen väliseiniä sisäkaton alapuolelle. Väliseinien rungoksi valikoituivat 42x66x3000-väliseinätolpat, joita päästään pystyttämään, kun timpurit palaavat hiihtolomalta.

Alaslasketun katon rakenteita pesutilojen ja vaatehuoneen kohdalla

Sähkö- ja ilmanvaihtosuunnitelmien hienosäätöä

Sisäpuoliset rakenteet etenevät niin hyvää vauhtia, että sähköputkituksia ja ilmanvaihtokanavia päästään asentamaan aivan lähiaikoina. Sähkömies saapuu työmaalle jo ensi viikon alussa, kun timpurit viettävät hyvin ansaittua hiihtolomaa.

Pian alkavia asennuksia ajatellen kävimme vielä kertaalleen lähes vuosi sitten viimeistellyt LVIS-suunnitelmat läpi. Tuolloin tuntui siltä, että vesipisteitä, pistorasiapaikkoja ja valaisinvalintoja oli pyöritelty intensiivisesti useiden kuukausien ajan ja lopullisiin suunnitelmiin päätyneet ratkaisut olisivat - noh, lopullisia.

Näin ei kuitenkaan ollut. Ajatukset ovat jalostuneet selkeämpään ja yksinkertaisempaan suuntaan projektin aikana. Päätimme siis kertaalleen käydä suunnitelmat läpi ennen asennusten alkua ja dokumentoida niihin viime kevään jälkeen havaitut muutostarpeet. Niitä oli jonkin verran ja siksi oli huojentavaa, että lopulliset viilaukset voitiin tehdä nyt, kun tilat alkavat konkreettisesti hahmottua.

Pistorasiat olivat edelleen hyvillä paikoilla. Autotallin yhteydessä olevaan verstaaseen lisättiin pari kolmivaihepistorasiaa, jotta puutyöt sujuvat helpommin.

Valaistuspuolella sen sijaan tehtiin suurempia muutoksia. Olimme alun perin ajatelleet käyttää useissa oleskelutiloissa katon kautta heijastuvaa, epäsuoraa yleisvaloa. Osassa tiloista huonekorkeus on neljä metriä ja aloimme kaivata enemmän suoraa valoa katon vahvan valaisun sijaan. Haparoivat ajatuksemme saivat konkreettista tukea viime kesän asuntomessuilla, kun huomasimme, että kohteessa 28 Talo Korko oli käytetty laajamittaisesti samoja LED-paneeleja, joihin olimme itse päätymässä.

Epäsuoraa valoa antavia valohyllyjä tulee edelleen muutama ja niissä käytetään valonlähteenä korkealaatuisia päivänvaloleditankoja. Pääasiallisena yleisvalon lähteenä ovat kuitenkin 300 x 300 mm:n LED-paneelit, joista irtoaa 1 000 lumenia valovirtaa. Julkisivujen valaisussa käytetään LED-nauhaa.

Päivänvaloledipaneeleja viime kesän asuntomessuilla (kohde 28 Talo Korko)

Ilmanvaihtokanavat ovat olleet laajan pohdinnan kohde. Ensinnäkin on mietitty materiaalia: Uponorilla on varsin pitkälle tuotteistettu muoviputkiin perustuva iv-kanavajärjestelmä, jota saa myös valmiiksi eristettynä kondenssiongelmien minimoimiseksi. Toinen vaihtoehto on perinteisempi: galvanoitu teräsputki. Ensin mainittu rakentaa brändinsä puhtauden varaan, kun taas teräsputkien maine on jossain määrin öljyjäämien tahraama.

Nykyiset vaatimukset sisäilman laadun suhteen ovat kuitenkin johtaneet siihen, että teräsputkitarjonnassakin M1-luokitellut, puhdistetut ja tulpatut iv-kanavat valtaavat markkinaa. Siksi olen itsekin taipumassa kyseisiin tuotteisiin. Materiaalivalinta on siis ratkennut tämän viikon iv-keskusteluiden tuloksena.

Toinen pohdinnan kohde on ollut putken halkaisija. Pientaloissa käytetään yleisesti 125 mm:n ilmanvaihtokanavia. Jos kanavan halkaisija olisi suurempi, ilman virtausnopeus pienenisi ja kanava olisi hiljaisempi. Siksi olemme harkinneet 160 mm:n halkaisijaa ilmanvaihtokanaviin. Kustannusten näkökulmasta ero 125 mm:n ja 160 mm:n välillä ei ole valtava ja siksi 160-millinen kanava tuntuu luontevalta ratkaisulta. Näin ollen myös iv-kanavien kokoluokka on ratkennut.

Kolmas ratkaistava asia on putkien eristys. Mikäli tuloilmaa ei jäähdytetä, ilmanvaihtokanavia ei ole syytä eristää lainkaan, sillä kondenssiriskiä ei juuri ole. Jos tuloilmaa jäähdytetään, kanavan pinta on eristettävä tiiviisti. Eristeen ansiosta viileän putken pintaan ei tiivisty kondenssivettä, jota alkaisi sitten tippua rakenteisiin.

Meille ei ole tulossa koneellista viilennystä, mutta tuloilma otetaan Awadukt Thermo -maaputkiston kautta sisään. Näin ollen on todennäköistä, että tuloilma on kesäaikaan hieman viileämpää kuin rakennuksen sisäilma. Päätimme siis, että tuloilmakanavat eristetään 9 mm:n Armaflex-eristeellä, jotta kondenssiveden tiivistyminen estetään. Poistoilmaputkia sen sijaan ei ole tarpeen eristää lainkaan.

Sähkö- ja iv-asennukset voidaan näiden hienosäätöjen jälkeen aloittaa hyvillä mielin.

Väliseinärungot ja alaslaskettu katto etenevät

Alkuviikon aikana on pystytetty makuuhuoneiden väliseinärungot ja aloitettu alaslasketun katon rakentamista. Aiemmin rakennus oli yhtä suurta hallia, mutta väliseinien myötä tilavaikutelma on muuttunut olennaisesti.

Väliseinärungot on tehty toistaiseksi mitallistetusta 48x98-puutavarasta, mutta erityisesti lähes nelimetrisissä tolpissa huomaa, että puutavara ei ole aivan suoraa. Tämä sai pohtimaan kertopuisten väliseinätolppien mahdollisuutta, mutta ainakin toistaiseksi pysytellään mitallistetussa puutavarassa. Eiköhän kipsilevyn saumat saada osumaan hieman käyränkin tolpan kohdalle.

Väliseinärunko keittiön taustalla

Makuuhuoneiden väliseinärunkoja

Alaslasketun katon rakenteita asennetaan eteisen kohdalla

Lattian betonivalu tehtiin eilen

Kantava väliseinä halkaisee päärakennuksemme kahteen osaan. Pohjoispuoliskolla sijaitsevat kaikki märkätilat, WC-tilat, tekninen tila, eteiset jne. Näihin tiloihin tulee laatoitettu lattia ja sen pohjaksi valettiin koko rakennuksen pohjoispuoliskon kokoinen, noin 90 mm:n paksuinen betonilaatta.

Muutaman viime päivän aikana vanerilattian päälle on asennettu ilmansulun kanssa limitetty valupaperi, vesikiertoisen lattialämmityksen putket, muut LVI-asennukset ja raudoitusverkko. Betonivalu tehtiin eilen ja siihen tarvittiin noin kahdeksan kuutiota betonia.

Raudoitus ja LVI-asennukset kylpyhuoneen kohdalla

Vastavalettu betonilaatta kylpyhuoneen kohdalla

Raudoitus ja LVI-asennukset WC:n kohdalla

Vastavalettu betonilaatta WC:n kohdalla

Raudoitus ja LVI-asennukset vierashuoneen kohdalla

Vastavalettu betonilaatta vierashuoneen kohdalla

Lattialämmityksen jakotukki

Päärakennuksen seinärakenne ja sähköasennukset

Päärakennuksen ilmansulku on saatu seinien ja alapohjan osalta vanerilevytyksen taakse. Seuraavaksi tehdään seiniin ristiinkoolausta 22x100-vajaasärmälaudasta k600-jaolla. Ristiinkoolaus mahdollistaa helpot sähköputkitukset ja tarjoaa hyvän pohjan sisäverhoukselle. Sähköasennusten jälkeen ulkoseiniin ruiskutetaan vielä 44 mm:n lisäeristys ristiinkoolauksen lomaan.

Väliseinärunkojen ja alaslasketun sisäkaton rakenteita aloitetaan ensi viikolla ja tämän jälkeen voidaan tehdä pääosa sähköasennuksista seinärakenteisiin.

Sähköasennusten aikana ilmansulku säilyy ehjänä ja siitä viedään sähköjohtoja läpi vain teknisen tilan lattiassa. Muuten kaikki asennukset tehdään ilmansulun sisäpuolella.

Vaakakoolaus tehdään ensin. Ilmansulku on 12-millisen vanerin takana.

Vaakakoolausta päätyseinällä

Ristiinkoolausta tulevan keittiön kohdalla

Lämpökuvauksen tulokset

Alipaineistettu päärakennus lämpökuvattiin eilisaamuna ja raportti havainnoista saapui sähköpostitse iltapäivällä. Tutkimuksen aikana ulkona vallitsi noin kahden asteen pakkaskeli ja sisätiloissa oli lämpöä 15-16 astetta. Rakennus pidettiin 10 pascalin alipaineessa kuvauksen ajan, jotta sisäänpyrkivä, kylmä ulkoilma näkyisi selvästi lämpötilaeroina sisätiloissa.

Tulokset olivat erittäin mielenkiintoisia. Alapohjassa ei ollut lämpövuotoja, mutta seinien ja yläpohjan liitoskohta erottui paikoin viileämpänä. Ilmansulkupaperin irronneet teipit eivät yllättäen aiheuttaneet isompia vuotoja, mutta eteläseinustan nelimetrisen liukuoven tiivisteet vuotivat senkin edestä.

Heikot kohdat on nyt tunnistettu ja tiiveyttä saadaan parannettua yksinkertaisilla toimenpiteillä: lisäteippauksilla ja liukuoven tiivisteitä uusimalla.

Kuvat: Bengt Wikström, Bewitek

Komean liukuoven tiiveys piti olla huippuluokkaa, mutta tiivisteet vuotavat laajoilla alueilla

Tarkan vuotokohdan paikantaminen vanerilla peitetystä ilmansulusta on vaikeaa

Viileämmät kohdat seinän ja yläpohjan liitoskohdassa kielivät ilmavuodoista

Seinän ja yläpohjan liitoskohdassa pientä ilmavuotoa

Savuhormin kylmä ilma valuu alas todennäköisesti keraamisen sisäputken ja harkkokuoren välissä.

Havaintoja jälleen seinän ja yläpohjan liitoskohdassa

Kantavan väliseinän kohdalla ilmansulun teippaus oli vielä tekemättä, mikä näkyi räikeästi

Repsottavat teipit aiheuttivat vain pieniä, paikallisia vuotoja

Huolenaiheita ennen lämpökuvausta

Ilmansulku ei ole rakennuksessamme vielä yhtenäinen, sillä märkätilojen betonivalua ei ole tehty, ikkunoita ei ole teipattu ilmansulkuun, eikä ulko-ovia ole vielä asennettu. Tiiveysmittausta ei näin ollen voida vielä tehdä.

Halusimme kuitenkin tässä vaiheessa tutkia rakenteiden lämmönpitävyyttä ja tiiveyttä lämpökuvauksen avulla. Kuvaus tehdään huomenna, mutta kuvaaja tuli käymään työmaalla jo tänään. Hän testasi rakennuksen alipaineistamista asentamalla savuhormiin puhaltimen.

Alipaine saatiin syntymään, mutta samassa alkoi allekirjoittaneen harveneva kuontalo pöllyämään. Jostain puhalsi vimmatusti kylmää ulkoilmaa! Vuoto paikannettiin nopeasti olohuoneen liukuoven keskisaumaan, josta puhalsi kylmää ilmaa koko oven korkeudelta.

Kyllä alkoi harmittamaan, sillä oven lasielementtien U-arvo on 0,5 ja nelimetrisen komeuden U-arvo on kokonaisuudessaan mitättömän pieni 0,65. Tiiveyden piti olla huippuluokkaa, mutta nyt vaikuttaa siltä, että tiiviste puuttuu kokonaisuudessaan.

Alapohjan ja seinien ilmansulkupaperien saumat on teipattu ja lisäksi limitetyt saumat on puristettu tiiviisti vanerilevyjen ja runkorakenteiden väliin. Niiden tiiveydestä en ole ainakaan vielä huolissani.

Yläpohja ei sen sijaan ole yhtä hyvällä mallilla: ilmansulun saumat ovat pelkän teipin varassa - ja teippi repsottaa monessa kohdassa. Selvää syytä teipin pettämiseen ei ole. Saattaa olla, että ilmansulkupaperin pinnassa on ollut eristepölyä, joka on heikentänyt tartuntaa. Tai sitten teippi on laadultaan huonoa. Oli niin tai näin, oma skeptisyyteni ilmansulun teippauksia kohtaan vain kasvoi. Mekaaninen puristus on ainoa keino taata tiiveys.

Yläpohjassa ilmansulun sauman taustalla ei ole puutavaraa, johon sauman voisi laudalla puristaa. Siksi päätin antaa teipille toisen mahdollisuuden ja kävin ostamassa tyyristä Tescon No 1 -teippiä. Sillä korjataan repsottavat teippaukset lämpökuvauksen jälkeen.

Nämä olivat vasta alustavia havaintoja ja itse lämpökuvaus tehdään huomenna. Rakennus alipaineistetaan ja tämän jälkeen saadaan lämpökuvauksella selville, mistä kohdista virtaa sisään kylmää ilmaa. Tämän jälkeen voidaan korjata puutteita rakennuksen ilmanpitävyydessä.

Rakennus alipaineistettiin savuhormiin kiinnitetyllä puhaltimella

Liukuoven keskisaumasta puhalsi kylmää ilmaa alipaineistettuun olohuoneeseen

Yläpohjan ilmansulussa on teippaus pettänyt

Märkätilojen betonivalu lähestyy

Vaikka rakennuksemme on suurelta osin puurakenteinen, laatoitettavien tilojen lattiaksi valetaan noin 90 mm:n paksuinen betonilaatta.

Työmaalla tiivistettiin tänään lattian vanerilevytyksen saumoja elastisella massalla ja päälle levitettiin valupaperi. Massa estää betonin kosteuden valumisen alapohjan eristeeseen ja valupaperi muodostaa laakeroivan kerroksen betonivalun alle. Seinien ilmansulkupaperi limitetään valupaperin kanssa.

Keskiviikkona asennetaan lattialämmitysputket ja torstaina raudoitetaan lattia. Perjantaiksi tilataan kaksi kuormaa betonia, jolla laatta valetaan.

Valupaperia asennetaan tulevan betonivalun alle

Seinien ilmansulku ja vanerilevytys

Työmaalla saatiin tällä viikolla päätökseen seinien ilmansulun asennus ja seinärakenteita jäykistävä vanerilevytys. Ilmansulku toteutettiin verkkovahvistetulla ilmansulkupaperilla ja sen päälle asennettiin 12 mm:n havuvaneri.

Pölyn määrä vähenee varmasti dramaattisesti, kun seinien ja alapohjan selluvillaeristeet ovat kokonaisuudessaan tiiviin ilmansulkupaperin ja vanerilevytyksen takana. Työmaalla päästään nyt ensimmäistä kertaa kunnolla siivoamaan ja imuroimaan.

Työtä jatketaan seuraavaksi seinävanerien päälle naulattavalla ristiinkoolauksella, jonka lomaan saadaan tehtyä sähköasennukset ilmansulkua puhkomatta. Ensi viikon ohjelmaan kuuluvat myös päärakennuksen lämpökuvaus ja loppuviikosta päästään toivottavasti tekemään myös märkätilojen lattian betonivalu.

Seinien ilmansulkupaperi ja sen päälle tuleva havuvanerilevytys

Vanerilevytyksellä peitettyä ilmansulkua rakennuksen pohjoispuolella

Alapohjan ilmansulku

Suomen Selluvilla-Eriste Oy:n rekka kävi tällä viikolla eristämässä viimeiset 120 neliömetriä passiivitalomme alapohjasta. Tällä alueella eristevahvuudeksi muodostuu 673 mm. Eristystyö tehtiin kahdessa vaiheessa: ensimmäinen ylitäyttö tiivistettiin ensin alapohjapalkkien väliin ja tämän jälkeen palkkien päälle puhallettiin vielä noin 300 mm:n ylitäyttö, joka painettiin tasaiseksi.

Tiivistetyn eristeen päälle asennetaan ilmansulkupaperi ja sen päälle 18 mm:n havuvaneri rakennetta jäykistämään ja ilmansulkua suojaamaan. Vaneri tulee toimimaan rakennusaikaisena lattiana ja projektin lopulla sen päälle asennetaan lattialämmitysputkisto ja lankkulattia koolauksineen.

Seinän liitoskohdassa on yhtenäinen ilmansulkukaistale ja alapohjassa paperin saumat limitetään

Ilmansulkupaperin saumat on teipattu tiiviiksi

18 mm:n havuvaneri puristaa ilmansulun limitetyt saumat tiiviisti yhteen ja jäykistää rakennetta

Eristettä tiivistetään sitä mukaa, kun ilmansulku- ja levytystyö etenee