Loppiaisaamu valkeni kirkkaana ja kauniina. Sisälämpötila tuntui aistinvaraisesti normaalia lämpimämmältä ja vilkaisu mittariin osoitti, että lämpötila oli noussut +21 asteeseen tasaisen +20 asteen jälkeen. Tämä enteili kylmää aamua ulkona.
 |
| Loppiaisaamun auringonnousu olohuoneen ikkunasta nähtynä |
Ulkona olikin -14 astetta pakkasta ja vesikiertoisen lattialämmityksen ohjaus oli nostanut menoveden lämpötilaa. Pitikin saman tien mennä tarkistamaan
Ouman EH-203:n näyttöpaneelista, millainen säätökäyrä sinne oli satunnaisten kokeilujen yhteydessä tullut syötettyä. Käyrä näytti seuraavanlaiselta:
- Ulkolämpötila -20°C = Menoveden lämpötila +32°C
- Ulkolämpötila 0°C = Menoveden lämpötila +25°C
- Ulkolämpötila +20°C = Menoveden lämpötila +18°C
Oumanin ohjeessa mainitaan, että "jos pakkasella huonelämpö nousee, laske käyrän asettelua -20°C:ssa". Säätökäyrä saattaa siis vielä vaatia hienosäätöä, mutta odotellaan nyt kunnon pakkasia ja katsotaan asiaa sitten uudemman kerran. -14°C:n ulkolämpötila nosti menoveden lämpötilan +30-asteiseksi ja mm. vesikiertoiset pyyhekuivaimet tuntuvat selvästi aiempaa lämpimämmiltä.
 |
| Säätökäyrän asetusnäyttö Oumanin lämmönsäätimessä |
 |
| Lämmityksen menovesi on 30-asteista -14 asteen pakkasessa |
Kiristynyt pakkanen näkyy dramaattisesti myös tuloilman lämpötilassa.
AWADUKT Thermo -maaputkiston esilämmittämä ulkoilma on -3,8-asteista -14 asteen pakkasella. Lämmittävä vaikutus on varsin vaikuttavat 10 astetta, mutta ero ulkolämpötilaan varmasti pienenee ajan myötä, kun pakkasilma viilentää putkistoa ympäröivää maaperää.
 |
| Maaputkiston esilämmittämä tuloilma on painunut lähelle -4 asteen lämpötilaa |
 |
| Ilmanvaihtokoneen lämpötila-antureiden lukemia -14 asteen pakkasella |
Pakkaskeli on myös vaikuttanut sisäilman suhteelliseen ilmankosteuteen. Se on ensimmäistä kertaa painunut niinkin alas kuin 18 prosenttiin. Tämä lienee väistämätöntä, kun talon ilmatilavuus korvataan kerran kahdessa tunnissa pakkasen kuivattamalla ulkoilmalla.
Sisäilman kostuttamiseen ei kuitenkaan ole ryhdytty.
Sisäilmayhdistyksen sivuilla aihetta kommentoidaan seuraavasti:
"Hengitysallergiasta ja allergisesta ihottumasta kärsivien oireet usein korostuvat liian kuivassa ilmassa. Hengitystietulehdukset ovat tavallisempia kuivassa ilmassa kuin kosteassa. Bakteerit menestyvät paremmin kuivassa ilmassa ja kuiva ilma aiheuttaa limakalvojen kuivumista ja heikentää värekarvojen toimintaa. Sisäilman kostutus voi olla hyödyllistä, kun suhteellinen kosteus on alle 20 %. Kostutinlaitteiden ja -järjestelmien puhtaus on kuitenkin ensiarvoisen tärkeä, sillä puutteellinen hygienia saattaa aiheuttaa vakaviakin terveysongelmia. Vaarallisimpia näistä ovat ns. kostutinkuume ja allerginen alveoliitti."
Vastaavasti
sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje toteaa:
"Sisäilman kosteus vaikuttaa esimerkiksi ihmisen hikoiluun ja hengitykseen. Liiallinen ilman kosteus voi edistää pölypunkkien esiintymistä ja aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, mikä puolestaan lisää mikrobikasvun riskiä.
Kuiva ilma hidastaa hengitysteiden värekarvojen liikettä ja heikentää liman poistumista hengitysteistä. Tällöin limakalvojen kyky vastustaa tulehduksia vähenee. Pieni ilman kosteus lisää myös staattisen sähkön muodostumista.
Asunnon ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla noin 20 – 60 %, joskaan sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät.
Huoneilman kostuttamista tulee aina välttää. Jos kuitenkin kostutetaan ilman kostuttimella on ilman suhteellista kosteutta seurattava luotettavalla kosteusmittarilla."
Näiden näkemysten pohjalta lienee hyvä odottaa säiden lauhtumista ja ilmankosteuden kohoamista takaisin ohjeelliseen haarukkaan.
Aurinkoisessa pakkaskelissä oli kuitenkin mukava ulkoilla ja tässä on muutamia otoksia myös pihamaalta:
 |
| Pihatie ja autotallin nurkkaus aamuauringossa |
 |
| Autotallin taustapuoli |
 |
| Rautavihtrillillä käsiteltyä autotallin ulkoverhousta |
 |
| Talo luoteispuolen kallioilta nähtynä |
 |
| Päärakennuksen rautavihtrillillä käsiteltyä ulkoverhousta |
 |
| Väliaikaiset portaat korvataan talven jälkeen lopullisella ratkaisulla |
 |
| Päärakennus lounaan suunnalta |
 |
| Päärakennus ja sauna harjanteen laella |
Sisäilman kostuttamiseen auttavat sellaisetkin pienet konstit kuin pyykkitelineen nostaminen olkkarin puolelle kuivumaan (lapsiperheessähän sitä riittää), kylppärin oven auki jättäminen asuintiloihin suihkun jälkeen (helpottaa myös kylppärin kosteuskuormaa), liesituulettimen pienentäminen/sulkeminen perunoita tai muuta vedessä kiehuvaa keitettäessä.
VastaaPoistaOn totta, että aina ei tarvita ilmankostutinta, vaan arkielämän nikseillä selviää hyvin!
PoistaSuhteellinen ilmankosteus näyttää nyt olevan 20 % ja se on näemmä sahannut 25-30 %:n haarukassa vuoden ensimmäisen viikon ajan. Loppiaisen kova pakkanen sai sen painumaan alle 20 %:n ensimmäistä kertaa, joten seurataan tilannetta ja ryhdytään toimenpiteisiin tarpeen vaatiessa.
Hei
VastaaPoistaOlette ilmeisesti rakentaneet hiukan syrjemmälle (tämä on tietysti suhteellista), joten kiinnostaa toimiiko vesitakkanne myös vapaalla kierrolla niin että voitte käyttää sitä myös sähkökatkon aikana?
Hei!
PoistaPitää paikkansa, olemme maaseudulla muutaman kilometrin päässä urbaanista asutuksesta. Sähkökatkoja on ollut melko paljon: loppukesän ukkosissa sähköt menivät usein poikki ja samoin on käynyt myös tämän talven myrskyissä. Tästä johtuen vesitakka+sähkökatko-problematiikkaa on pohdittu meillä paljonkin.
Meillä vesitakka sijaitsee olohuoneessa ja iso energiavaraaja autotallissa. Välimatka on niin pitkä, että vapaakierto ei valitettavasti onnistu. Vesitakassa on kiehunnanestojärjestelmä, joka laskee kylmää vettä takkarunkoon, jos se ylikuumenee. Tässäkin on se huono puoli, että vettä ei kovin pitkään tule, jos ei ole sähköä pyörittämässä porakaivon pumppua.
Sähkökatko lamauttaa talon sen verran tehokkaasti (ei vettä, ei lämmitystä, vessat eivät toimi, jne.), että suunnitelmissa on nostettu aggregaatti varajärjestelmäksi. Sille on paikkakin varattuna, mutta laitetta ei vielä ole hankittu. Aggregaatin myötä vesitakan polttamisesta myös myrskyn aikana tulee hieman nykyistä huolettomampaa.
Jos vesitakka ja varaaja voidaan sijoittaa lähekkäin, tuo vapaakierto kyllä saadaan toimimaan ja muutenkin energiahäviöt ovat pienempiä.
Tsemppiä kiehtovaan projektiinne!
Oi, että olen onnellinen löytäessäni tämän blogin! Olen tässä viimeiset kaksi vuorokautta miettinyt kuumeisesti tulevan hirsitalomme käsittelyä niin ulko-, kuin sisäpinnoiltakin. Luonnollisuus vetää puoleensa ja isojen tehtaiden kuultavat valtit kyllä tuntuvat aika huonolta vaihtoehdolta, kun mietitään hirren hengittävyyttä ja käsitelyn kestävyyttä. Rautavihtrillikäsittely saattaisi olla meillekin varteenotettava vaihtoehto ulkopinnoille. Saako blogiisi linkata jos innostun tästä vielä enemmän? Meidän projektin alkutaivalta pääse seuraamaan täältä
VastaaPoistaKiitos mukavasta palautteesta! Toki saa linkata. Tsemppiä projektiinne!
Poista