Lehtikuusilankku (48x148) |
Lämpökäsittelyllä on monia suotuisia vaikutuksia esimerkiksi puun lahonkestävyyteen ja kosteuselämiseen (esim. Wikipedia: Lämpöpuu). Ongelmana käsittelyssä on kuitenkin puun heikentyvä lujuus. Jotkut vertaavat puun ominaisuuksien muutosta pullataikinaan: Kuumentamaton puu taipuu, venyy ja palautuu kuin pullataikina. Lämpökäsittelyn jälkeen puu kuitenkin murtuu taitettaessa kuin paistettu pullapitko. Tämän vuoksi lämpökäsiteltyä puuta on tarjolla lähinnä terassin kansilaudoiksi - ei kantaviksi palkeiksi.
Uulan puutervaa |
Vaikka lehtikuusen väitetään kestävän säärasitusta sellaisenaan, päätimme käyttää alajuoksujen suojaamiseen perinteikästä keinoa - tervaa (ks. Wikipedia: Terva).
Tervaa on tarjolla erilaisissa muodoissa ja monesti joukkoon on lisätty esimerkiksi puutärpättiä tai muita liuottimia. Myös tuotenimiä on paljon: hautaterva, puuterva, veneterva, jne.
Hankimme puhdasta Uulan Puutervaa, johon ei ole lisätty liuottimia. Se on valmistettu moderniin tapaan uunissa, eikä tervahaudassa, kuten saman valmistajan Hautaterva.
Terva levitetään puupinnalle perinteisesti kuumennettuna. Kuumentaminen muuttaa tervan hyvin juoksevaksi ja sen väitetään imeytyvän puuhun paremmin kuin kylmänä.
Kokeilemme valmistaa tervasta myös Roslangin mahonkia. Se on perinteikäs ja hengittävä puunsuoja, johon tulee yksi osa tervaa, yksi osa keitettyä pellavaöljyä (vernissaa) ja yksi osa puutärpättiä. Roslangin mahonkia voisi käyttää esimerkiksi saunaa ympäröivän rimoituksen ja terassien kansilaudoituksen suojaamiseen. Täytyy hieman testailla ennakkoon, millaiseksi värisävy muodostuu, jos ei lisätä mitään pigmenttejä.
Lehtikuusi ja terva ratkaisivat näin ollen terassien alajuoksukysymyksen ja projekti etenee edelleen ilman painekyllästettyä puutavaraa. Lehtikuusen käytöstä painekyllästetyn puun korvaajana on muuten tehty myös opinnäytetyö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti