Routaeristeet alennustilassa

TM Rakennusmaailma testasi EPS- ja XPS-eristeitä numerossa 8/11. Olen aina suhtautunut laimean välinpitämättömästi erilaisiin tuotemerkkeihin, kun on kysymys tällaisesta verrattain tasalaatuisesta tavarasta. Artikkeli kuitenkin ravisteli hereille: eroja löytyy ja ne ovat merkittäviä.

EPS-eristeet tuntuivat imevän vettä kuin sienet paria poikkeusta lukuun ottamatta. Maalaisjärkikin sanoo, että lämmöneristävyys ei enää ole ihan samaa luokkaa, kun levy on vettynyt.

XPS-eristeet maksavat noin kaksinkertaisen summan EPS-levyihin nähden, mutta laskettuani lehden kädestä päätös oli syntynyt. En lähde kokeilemaan tarjouslaarin tuotteita, kun tuulettuva alapohja on molemmista päistä avoin ja eristyksellä on oikeasti merkitystä. Meillä routaeristys tehdään XPS:stä.

Lähtökohtia LVIS-suunnittelulle

Passiivitalo asettaa erityisvaatimuksia mm. lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuille. Olemme pohtineet näitä teemoja jo ennen varsinaisen LVIS-suunnittelun alkamista.

Lämmitys

Passiivitalo ei tarvitse järeää lämmitysjärjestelmää, mutta talven kovimpien pakkaskausien aikana lisälämpö on tarpeen. Ajatuksemme lämmöntuotannosta ja lämmönjaosta ovat alkaneet hahmottua. Kummassakin tapauksessa on kysymys eräänlaisesta hybridiratkaisusta.

Lämmöntuotannossa hyödynnetään passiivisia lämpökuormia. Talvella matalalta paistava aurinko lämmittää sisätiloja ja lämpö varautuu rakenteisiin. Sähkölaitteet ja ihmiset tuottavat myös lämpöä, joka jää riittävän eristepaksuuden, ulkovaipan ilmanpitävyyden ja tehokkaan lämmöntalteenoton ansiosta rakennuksen sisään. Näiden passiivisten keinojen lisäksi lämpöenergiaa tuotetaan aurinkokeräimillä ja polttamalla puuta vesitakassa. Tuotettu energia varastoidaan lämminvesivaraajaan.

Koska lämpöenergiaa varastoidaan veteen, on luontevaa käyttää vesikiertoista lämmönjakoa. Lämmin vesi kiertää päärakennuksen lattiapinnan alla putkistossa ja myös tuloilman lämmittämisessä käytetään ilmanvaihtokoneen yhteydessä vesikiertoista patteria.

Olemme lisäksi harkinneet monissa passiivitaloissa käytettäviä, keraamisiin vastuksiin perustuvia ja huonekohtaisesti säädettäviä ilmanvaihdon päätelaitteita. Tällainen suoraan sähköön perustuva lämmitysmuoto ei kuitenkaan tunnu yhtä mielekkäältä kuin vesikiertoinen ratkaisumme.

Tulisija saattaa lämmittää passiivitalon sisätiloja liikaa ja aiheuttaa jäähdytystarvetta.

Tätä riskiä voidaan pienentää esimerkiksi toteuttamalla olohuoneen tulisija

vesitakkana, jossa valtaosa lämpöenergiasta johdetaan lämmenneen veden

mukana lämminvesivaraajaan. Takka voidaan tehdä esimerkiksi Normathermin

vesitakkasydämestä, joka on laajalti käytetty ratkaisu passiivitaloissa. Takkasydän

ympäröidään joko muuratulla kuorella tai metallirunkoon kiinnitetyllä Luja-levyverhouksella, joka vaikkapa rapataan tai maalataan. Takkasydän vaatii vesijohdot sekä kylmälle että takassa lämminneelle vedelle, joka johdetaan lämminvesivaraajaan. Takkasydän vaatii huoltoluukun ja myös nuohoamisen vaatimukset on huomioitava.

Savuhormin paloturvallisuus on äärimmäisen tärkeä asia, sillä takassa saattaa

palaa useampikin pesällinen illassa. Viime aikoina on uutisoitu kevythormien

aiheuttamasta paloturvallisuusriskistä: hormi kuumenee liikaa läpiviennin kohdalla,

koska yläpohjan eristepaksuudet ovat nykyisin niin suuria. Tällaiset tiedot ovat

laimentaneet kiinnostustamme kevythormeihin. Varteenotettava ratkaisu voisi olla

perinteinen muurattu savuhormi.

Vesi ja viemäri

Rakennus on kunnallistekniikan ulottumattomissa ja vettä varten tarvitaan

porakaivo.

Tavoitteena on, että jätevesinä syntyy ainoastaan harmaita vesiä. Rakennus on

haja-asutusalueella ja harmaat vedet on tarkoitus imeyttää maaperään. Imeyttämisen täytyy tapahtua riittävän etäällä porakaivosta.

Mustien vesien syntyminen ehkäistään käyttämällä kompostoivia kuivakäymälöitä. Yleensä sisätiloihin sijoittuvat suuren kapasiteetin kuivakäymälät edellyttävät kellarikerrokseen sijoitettua kompostisäiliötä. Päärakennukseen ei kuitenkaan tule kellaria, joten säiliötä ei voida sijoittaa WC-tilojen alapuolelle. Tämän vuoksi harkitsemme alipaineella toimivia WC-ratkaisuja, joissa jätökset voidaan kuljettaa samassa tasossa sijaitsevaan kompostointisäiliöön. Markkinoilla olevia ratkaisuja tähän tarpeeseen ovat esimerkiksi Envirolet FlushSmart VF ja Jets.

Ilmanvaihto

Rakennukseen tulee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jotka on varustettu

tehokkaalla poistoilman lämmöntalteenotolla. Tuloilmaa voidaan lämmittää kylmällä kaudella vesikiertoisen patterin avulla.

Tuloilman esilämmittämisessä mm. Keski-Euroopassa käytetty maaputkisto saattaa olla hankalasti huollettava ja se edellyttää viemäröintiä kondensoituvan veden vuoksi. Siksi

harkitsemme vielä, toteutetaanko sellainen meille.

Ilmanvaihtokanavat asennetaan alaslaskettujen sisäkattojen yläpuolelle. Niiden

äänenvaimennus on erittäin tärkeää, jotta oleskelutiloihin ja makuuhuoneisiin ei

kantaudu häiritsevää kohinaa. Kanavissa vältetään yli 45 asteen kulmia, jotta

puhdistaminen on helppoa.

Olohuoneen vesitakka tarvitsee tuloilmaa takkaa poltettaessa. Hyvän vedon

takaamiseksi ilmanvaihdon kokonaisuus tulee suunnitella myös takan polttamista

ajatellen.

Sähkö ja valaistus

Päärakennuksen sisällä sähkövedot pyritään toteuttamaan ilmansulun sisäpuolelle, jotta läpivientejä tulee mahdollisimman vähän. Valaistuksen osalta ohjaava periaate on täyden spektrin päivänvalovalaistuksen (värilämpötila noin 5 500 K) hyödyntäminen. Suuri osa

valaistuksesta tulee olemaan epäsuoraa. Suoraa valaistusta käytettäessä täytyy varmistua siitä, etteivät valaisimet häikäise.

Valaisimia varten voidaan tehdä huomaamattomia valohyllyjä, joiden yläpinnalle

asennetut LED-valaisimet tai loisteputket valaisevat katon kautta epäsuorasti. Halogeeneja, hehkulamppuja ja häikäiseviä alasvaloja ei käytetä.

Lähtökohtia rakennesuunnittelulle

Hankkeemme tärkeitä lähtökohtia ovat ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus, jonka osalta tavoitteeksi otetaan passiivitaloille asetetut vaatimukset. Tämä asettaa vaatimuksia rakennesuunnittelulle. Lisäksi rakennusmateriaalit tulevat olemaan luonnonmukaisia, terveydelle vaarattomia ja niiden päästöt sisäilmaan ovat mahdollisimman pieniä.

Perustus

Päärakennuksen perustus toteutetaan siten, että alapohja on hyvin tuulettuva. Perustus voidaan tehdä joko harkoista tai paikalla valaen. Päärakennukseen tulee takka ja saunarakennukseen kookas kiuas, jotka tulee huomioida perustussuunnitelmassa.

Runkorakenteet

Kaikki rakennukset tulevat olemaan puurakenteisia. Runkorakenne on hengittävä - eli ilmanpitävä mutta vesihöyryä läpäisevä. Ulkovaippa toteutetaan kokonaan puuperäisistä materiaaleista: puukuitulevyistä, sahatavarasta, puukuitueristeestä ja ilmansulkupaperista. Kokonaiseristevahvuudeksi muodostunee seinissä 400 - 450 mm sekä ala- ja yläpohjissa noin 600 mm.

Ulkovaipan ilmanpitävyys varmistetaan huolellisesti asennetun ilmansulkupaperin avulla. Muovikalvoja ei käytetä. Sähkövedot tehdään mahdollisuuksien mukaan ilmansulun sisäpuolelle, rakennuspaperin ja sisäverhouksen väliin. Läpivientien tiivistämisessä käytetään mielellään luonnonmateriaaleja, kuten selluvillaa ja pellavaa, mielummin kuin polyuretaania.

Vesikatto

Katon kaltevuuskulma ei ole suuri, joten katemateriaalina käytetään loivaan kattoon sopivaa ja pitkäikäistä terästä. Se on myös kierrätettävissä elinkaaren päättyessä. Katon äänieristyksestä huolehtiminen on tärkeää.

Julkisivu

Päärakennuksen ja autotallin ulkoverhouksessa käytetään leveää vaakalaudoitusta. Verhouksen tulee olla mahdollisimman huoltovapaa, joten laudoituksen annetaan todennäköisesti harmaantua ilman pintakäsittelyä. Leveät räystäät suojaavat rakennusta säärasitukselta ja erityisesti eteläistä julkisivua UV-valon vaikutukselta. Saunarakennuksen julkisivu on hirsirakenteinen ja voi harmaantua samalla tavalla kuin päärakennus ja autotallikin.

Ikkunat

Päärakennuksessa on melko paljon ikkunoita eteläisiin ilmansuuntiin. Suurta ikkunapinta-alaa pitää kompensoida käyttämällä erittäin energiataloudellisia ikkunoita. Parhaan U-arvon tarjoavat karmittomat, kiinteät ikkunaelementit, jotka voidaan kiinnittää suoraan rakennuksen runkoon. Tästä huolimatta makuuhuoneissa tulee olla myös avattavat tuuletusikkunat. Eteläseinustan pitkä räystäs estää kesäisen auringonpaisteen ikkunoihin ja suojaa näin päärakennusta ylikuumenemiselta.

Lisää pintavaaitusta ja maastomerkintöjä

Päärakennuksen kaakkoisnurkka tulee kuvan keskivaiheille

Rakennusten toiset luonnokset valmistuivat marraskuussa ja päätimme tarkistaa, miten suunnitelmat istuvat maastoon. Saunan suunnittelua jouduttiin tekemään osin "sokkona", sillä pintavaaitetun kartan rajat tulivat juuri saunan kohdalla vastaan.

Maanmittaaja merkitsi maastoon rakennusten nurkkapisteet tarkalla satelliittipaikannuslaitteella. Samalla hän jatkoi pintavaaitusta laajemmalla alueella, jotta myös saunan maastomuodot saataisiin suunnitteluohjelmiin.

Nurkkapisteitä ei kaikilta osin saatu merkittyä, sillä kepit kolahtivat lumen alla kallioon. Näin ollen päätettiin siirtää autotallia ja saunaa etäämmäs ympäröivistä kallioista, jotta louhinnoilta vältyttäisiin.

Näiden muutosten myötä rakennukset istuvat nyt todistetusti ja hyvin kallioiden väliin. Nurkkapisteiden merkintä maastoon suunnittelun puolivälissä oli erittäin hyvä ja suositeltava toimenpide.

Saunan suunnittelu käynnistyy

Päärakennuksen suunnittelu on syksyn mittaan saatu niin hyvin alulle, että päätimme keskittyä jo pihapiiriin sijoitettavaan, erilliseen saunarakennukseen. Sauna tulee päärakennuksen länsipuolelle ja se kytkeytyy puuterassin välityksellä asuintiloihin.

Saunaperinteen syntysijoilla

Olen matkustanut ja valokuvannut runsaasti Vienan, Aunuksen ja Äänisen Karjalassa, ja saunonut paikallisten kanssa perinteikkäissä hirsisaunoissa. Parhaat saunomiskokemukseni sijoittuvat Vienan Karjalaan, vuolaiden ja viileiden jokien varsilla sijaitseviin karjalaiskyliin, joiden kylyt (kertalämmitteiset ulossavuavat saunat) ja mustat kylyt (kertalämmitteiset sisäänsavuavat saunat) edustavat vuosisatojen aikana hiotunutta saunomisperinnettä puhtaimmillaan.

Paananjärven 800-vuotiasta kylää elvytetään mm. sahaliiketoiminnalla. Tämän myötä Suomeen tuodaan Vienassa veistettyjä saunarakennuksia, joita voidaan kiuasvalinnasta riippuen käyttää joko savusaunoina tai ulossavuavina saunoina.

Kyseisissä saunoissa on paljon hyvää: mm. karjalaisesta, tiheäsyisestä hirrestä perinteitä kunnioittaen salvottu hirsirunko, lautakatto, lankkulattia, erillinen pukeutumistila ja 30-kuutioinen löylyhuone, mahtavat löylyt tarjoava kiuas, paljon tilaa peseytymiseen, perinteikkäät pylväslauteet ja pienet ikkunat, jotka tuovat tunnelmallista luonnonvaloa tilaan.

Tällaisen saunan saisi tilattua helposti omaan pihaan, mutta en ole tehnyt tilausta seuraavista syistä:

• pyöreästä hirrestä tehty runko sopii Paanajärven jokivarsimaisemaan, mutta ei moderniin pihapiiriin
• hirsisalvos on perinteikäs, mutta omaan makuuni liian robusti
• pukeutumishuone on liian pieni ja epäkäytännöllinen
• löylyhuoneen tila on historiallisista ja ymmärrettävistä syistä (sauna on ainoa tila peseytymiselle ja pyykinpesulle) varattu lähinnä peseytymiseen
• I-laudetyyppi ei tarjoa mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen seurusteluun

Paanajärveläinen sauna tarjoaa erinomaisen ja perinteikkään lähtökohdan, jota kuitenkin pitää hienosäätää seuraavaksi esitettävillä tavoilla.

Suunnittelun lähtökohdat

Savusaunan suunnittelu olisi kiehtovaa, mutta se täytyy sijoittaa yli 20 metrin päähän muista rakennuksista. Tämä ei tunnu mielekkäältä ja siksi taivumme savuhormilla varustettuun ratkaisuun.

Suunnittelun kohteena oleva sauna:

• on hirsirakenteinen
• sisältää kookkaan muuratun (ei metallisen), ulossavuavan ja kertalämmitteisen kiukaan
• sisältää pukeutumistilan ja löylyhuoneen
• mahdollistaa suurenkin seurueen yhteisen saunomisen
• ei sisällä lainkaan sähkö- tai vesiliittymiä
• sopii modernin puurakennuksen pihapiiriin

Saunan toiminnot ja mitoitus

Suunniteltavaan saunaan tulee paanajärveläiseen tapaan kaksi erillistä tilaa: toinen pukeutumiseen ja vilvoitteluun, ja toinen saunomiseen. Varsinainen peseytyminen tulee tapahtumaan pääasiassa sisätiloissa, päärakennuksen kylpyhuoneessa.

Pukeutumistila tulee mitoittaa tilavammaksi kuin Paanajärven esimerkkisaunassa. Tilan tulee mahdollistaa useamman henkilön yhtäaikainen oleskelu. Pukeutumistilaan tarvitaan ikkuna.

Löylyhuone voisi olla paanajärveläistä kokoluokkaa aavistuksen isompi; tilavuudeksi muodostuu esimerkiksi 30 - 50 kuutiometriä. Huonekorkeus tulisi olla > 2 400 mm. Ylälauteen etäisyys katosta on 1 100 - 1 200 mm, joten porrasaskelmia lattiatasosta vaaditaan 3 - 4 kappaletta. Löylyhuoneeseen tarvitaan yksi tai kaksi pientä ikkunaa, jotka sijoitetaan hämyisän tunnelman luomiseksi ja perinteikkääseen tapaan melko alas.

Lauteiden tulee mahdollistaa useiden ihmisten väljä, yhtäaikainen saunominen ja seurustelu. Tällöin paanajärveläinen I-laude ei riitä, vaan lauteiden tulee olla vähintään kulma- eli L-mallia. Mieluisin vaihtoehto olisi joko vastakkais- eli II-lauteet tai kehä- eli U-lauteet, jotka mahdollistavat sujuvan vuorovaikutuksen saunojien kesken.

Saunassa on muurattu, puilla lämpiävä ja kertalämmitteinen kiuas, joka on varustettu savuhormilla. Kiukaan metalliosien käyttö pyritään minimoimaan, jotta saunottaessa ilmassa on enimmäkseen negatiivisia ioneja, eikä rautaoksideja ja positiivisia ioneja. Olen aina pitänyt näitä ioneja henkimaailman asioina, mutta saunapiireissä tuntuu olevan tutkittua tietoa negatiivisten ionien positiivisista vaikutuksista.

Aiheesta muualla

http://www.paanajarvi.fi/ - Vienan Karjalassa veistettyjä hirsisaunoja ja puuveneitä

http://www.sauna.fi/ - Suomen Saunaseura ry

Eroon mustista vesistä

Talomme tulee sijaitsemaan kunnallistekniikan ulottumattomissa, joten jätevesien käsittely pitää ratkaista itse. Vesiklosettia ja mustia vesiä emme jää kaipaamaan, joten ratkaisu tulee löytymään kompostoivien kuivakäymälöiden joukosta.

Ensisijainen vaatimuksemme kuivakäymälälle on suuri kapasiteetti ja pitkä tyhjennysväli. Tällaiset periaatteet toteutuvat parhaiten ratkaisuissa, joissa suuri säiliö sijaitsee kellarikerroksessa WC-istuimen alapuolella.

Mitä jos emme voi rakentaa kellaria, kun kallio on niin lähellä maanpintaa? Miten sama säiliö voi olla kahdessa eri vessassa sijaitsevien WC-istuinten alla? Näiden kysymysten parissa pähkäilimme pitkään.

Sopivalta tuntuva kompromissi saattaisi löytyä alipainekäymälöistä. Niissä tuotokset siirtyvät alipaineen voimalla ja pienen vesimäärän saattelemina joko umpi- tai kompostisäiliöön. Säiliö voi tietyissä tapauksissa olla jopa WC-istuimen yläpuolella tai hyvin kaukana siitä.

Ryhdyimme ideoimaan ratkaisua, jossa kompostisäiliö sijaitsisi matalassa tilassa päärakennuksen alapohjassa ja jätökset kuljetettaisiin sinne alipainepumpulla. Mitään erinomaista sijoituspaikkaa säiliölle ei kuitenkaan keksitty ja huoltotoimet taitaisivat edellyttää epäergonomista kumartelua.

Alipaineratkaisu tuntuu hyvältä, mutta säiliölle täytyy keksiä järkevä paikka.

Aiheesta muualla

• http://www.tuli-sahko.fi/jets-alipainekaymalat - maahantuojan tietoa Jets-alipainekäymälästä
• http://www.tuli-sahko.fi/alipainekaymalat-0-2-l-/ - maahantuojan tietoa Envirolet-alipainekäymälästä
• http://www.huussi.net/ - Käymäläseura Huussi ry

Pohjatutkimus ja pintavaaitus

Arkkitehtimme piirsi elokuussa ensimmäiset luonnokset käsin, mutta ennen tarkempaa suunnittelua tilattiin pohjatutkimus ja pintavaaitus. Pohjatutkimusyritys teki meille tutkimukset 1.9.2010.

Pohjatutkimus

Pohjatutkimuksella selvitetään rakennusten perustamisolosuhteet. Meidän tapauksessamme tehtiin maalajimäärityksiä ja 12 painokairausta. Kairauksilla ei päästy kovinkaan syvälle, sillä rakennuspaikalla on avokallio monessa kohtaa esillä. Kairaukset päättyivät 0,0 - 2,2 metriin.

Maalajimääritysten mukaan paikalla on pintahumuskerroksen alla ensin löyhempää ja sitten tiiviimpää moreenia. Se on kuulemma silttimoreenia, joka saattaa kaivuutöiden aikana häiriintyä veden ja tärinän vaikutuksesta - tällöin kantavuus heikkenee. Maalaji luokitellaan routivaksi.

Pintavaaitus

Pintavaaitus tehtiin satelliittipaikannuslaitteella rakennuspaikan ja tulevan tien alueilla. Tutkittu alue oli noin 45 - 51 metrin korkeudella merenpinnasta. Pintavaaituksen lopputuloksena saatiin kolmiulotteinen kartta, jossa pinnanmuodot, puut, siirtolohkareet ja avokalliot olivat tarkasti omilla paikoillaan.

Satelliittikaluston tarkkuus osuu muutaman sentin virhemarginaalin sisään, joten kartta antaa hyvin tarkan kuvan maastosta. Arkkitehdin on hyvä jatkaa siitä suunnittelua.

Pintavaaitus osoitti, että talon paikalla rinne viettää etelään päin runsaan metrin verran. Rinteeseen olisi luontevaa porrastaa rakennus osin eri tasoihin, mutta tästäkin huolimatta meitä kiinnostaa eniten yhteen tasoon tehty, esteetön pohjaratkaisu.

Ei leivinuunia eikä avotakkaa!

Listasimme arkkitehdille erilaisia toiveita ja tarpeita suunnittelun käynnistyessä. Listalla oli muun muassa puulämmitteinen leivinuuni ja tulisijoja. Meillä nimittäin leivotaan paljon ja puuta saadaan omasta metsästä.

Tulisija luovuttaa liikaa lämpöenergiaa sisätiloihin

Ensimmäisessä suunnittelupalaverissa pullantuoksuiset haaveemme romuttuivat ja jauhot menivät niin sanotusti kurkkuun. Arkkitehti valisti meitä tulisijojen lämpökuormista. Tiiviissä ja hyvin eristetyssä talossa takan tai leivinuunin valtava lämpökuorma jää ulkovaipan sisään. Sisälämpötila nousee liian korkeaksi pitkäksi aikaa ja synnyttää jäähdytys- ja tuuletustarpeen, jolloin tuotettu lämpöenergia menetetään taivaan tuuliin.

Arkkitehti piti ajatusta passiivitalosta ja tulisijasta haastavana yhtälönä, joka täytyy suunnitella huolellisesti.

Vesitakka passiivitalon tulisijana

Otimme haasteen vastaan ja ryhdyimme tutkimaan asiaa. Saksassa ja hiljattain myös Suomessa on käytetty passiivitalojen tulisijaratkaisuina ns. vesitakkoja. Niissä vesi kiertää takkasydämessä ja lämpiää. Lämmennyt vesi johtaa suuren osan syntyneestä lämpöenergiasta lämminvesivaraajaan ja näin ollen tulisijan lämpösäteily jää varsin pieneksi. Tällä saavutetaan kaksi kiistatonta etua: passiivitalo ei ylikuumene ja lämpöenergia saadaan talteen myöhempää käyttöä varten.

Aiheesta muualla

• http://www.passiv.fi/?page=31&subpage=34&lang=fi - tietoa Raaheen valmistuneesta passiivitalosta ja sen Normatherm-vesitakasta
• http://www.passiivi.fi/sivu/energiaratkaisut - tietoa Lietoon valmistuneesta passiivitalosta ja sen Normatherm-vesitakasta
• http://www.vesitakka.fi/ - Normathermin suomenkielinen esittelysivu
• http://www.normatherm-heiztechnik.de/ - Normathermin kansainvälinen sivusto

Suunnitelmat tarkentuvat

Tarkka rakennuspaikka on viimein löytynyt maastossa liikkumisen myötä. Rakennus tulee sijoittumaan kiinteistöllä sijaitsevan kallioharjanteen etelärinteeseen. Näin ollen ikkunoista avautuu näkymä etelään ja lounaaseen laskeutuvaan rinteeseen sekä harjanteen yli myös itäisiin ilmansuuntiin. Pohjoisen puolella rakennuksia suojaa tiivis metsä.

Tärkeitä suunnittelun lähtökohtia ovat ekologisuus, energiatehokkuus, muotojen selkeys sekä tilojen esteettömyys ja avaruus. Rakennus on yksitasoinen ja muodoltaan pelkistetty, suorakaiteen muotoinen – ylimääräisiä erkkereitä ja ulokkeita vältetään. Oleskelutiloista avautuu paljon ikkunapinta-alaa ulos, mutta riittävät räystäät varmistavat, etteivät sisätilat pääse kuumenemaan. Oleskelutiloista on myös käynti ulkoterassille, jonka olisi hyvä olla samassa tasossa oleskelutilan kanssa.

Tiivis vaippa rakennetaan kokonaisuudessaan puumateriaaleista. Eristeenä käytetään riittävän paksua selluvillakerrosta ja ilmansulku toteutetaan rakennuspaperilla. Julkisivuissa kiinnostavin ratkaisu olisi leveä vaakalaudoitus, joka harmaantuu joko ajan myötä tai rautavihtrillin myötävaikutuksella. Kattomallin osalta kiinnostavia mahdollisuuksia olisivat joko pulpettikatto tai harjakatto, jossa lappeet eivät olisi aivan symmetrisiä. Katto katetaan todennäköisesti tiilillä.

Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, jossa on tehokas lämmön talteenotto ja äänenvaimennus. Asuintilojen kuumenemista ehkäistään rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten riittävän leveillä räystäillä.

Puhdas sisäilma ja pölyttömyys ovat tärkeitä, mikä täytyy huomioida rakennusmateriaalien ja kalusteiden valinnassa. Vaikka nykyisissä lastulevyissä ja vanereissa on aiempaa vähemmän formaldehydiä yms., pyritään tällaiset materiaalit korvaamaan massiivipuisilla ratkaisuilla.

Vierailu Karin Widnäsin ateljeessa

Jos pitää mainita yksi rakennus, joka on inspiroinut meitä suunnittelun aikana kaikkein eniten, se on Karin Widnäsin ateljeekoti Fiskarsissa. Rakennus on ollut paljon esillä arkkitehtuurijulkaisuissa ja se esiintyy säännöllisesti myös muunlaisissa lehdissä, ainakin mainosten kuvauspaikkana.

Ilahduimme suuresti, kun huomasimme, että rakennus on kesäaikaan avoinna yleisölle. Lähdimme eräänä hellepäivänä retkelle Fiskarsiin ja löysimme rakennuksen ruukkialueen laitamilta. Karin otti meidät ystävällisesti vastaan ja esitteli laajasti ateljeekotiaan sekä vierailevien keraamikkojen töitä. Rakennus oli fantastinen kokonaistaideteos.

Helteinen sää pakotti meidät takaisin ruukkialueelle, huurteisen ääreen analysoimaan vierailun antia. Positiivisia asioita rakennuksessa olivat mm. luonnollisesti harmaantunut puujulkisivu, rinteensuuntainen pulpettikatto, riittävä räystäspituus (ainakin joillain seinustoilla), suuri ikkunapinta-ala, avara, valoisa ja puumateriaaleja hyödyntävä oleskelutila sekä saman katon alle toteutetut erilliset rakennukset (koti ja ateljee), joiden väliin jää suojaisia oleskelutiloja. Erillinen hirsisaunarakennus on myös erityisen kiinnostava.

http://www.karinwidnas.fi/

Arkkitehti ja pääsuunnittelija

Maaliskuussa tuli kolme vuotta täyteen siitä, kun hankimme kiinteistön ja ryhdyimme hahmottelemaan tulevaisuutta Raaseporissa. Olemme aika ajoin käyneet keskusteluita suunnittelualan ammattilaisten kanssa mahdollisesta yhteistyöstä.

Keskustelut erään arkkitehdin kanssa olivat erityisen kiinnostavia ja mieleenpainuvia. Niinpä päätimme tänään palkata kyseisen Matti Kuittisen KOMBI Arkkitehdit Oy:stä hankkeemme arkkitehdiksi ja pääsuunnittelijaksi. Matin osaaminen yhdisti juuri sopivassa suhteessa puurakentamisen syvää asiantuntemusta, esteetöntä elinkaarisuunnittelua ja rakennusalan tutkimustietoa.

Alustavaa suunnittelua

Hankimme lähes kolme vuotta sitten Raaseporin Karjaalta rakentamattoman kiinteistön, joka koostuu mäntymetsän peittämästä kallioharjanteesta sekä sitä ympäröivistä niityistä ja pelloista. Ajatuksena on ollut jo pitkään rakentaa sinne ekologinen matalaenergiatalo - ehkä jopa passiivitalo.

Suunnitteluun on tarkoitus ottaa tänä vuonna ammattilainen mukaan, sillä omat ajatuksemme ovat kypsyneet kolmessa vuodessa sopivalle tasolle.

Puurakenteista energiatehokkuutta

On selvää, että rakennamme puurakenteisen, luonnonmukaisista materiaaleista toteutetun matalaenergiatalon. Se voi myös täyttää passiivitalon määritelmän, mutta tämä ei ole meille itseisarvo. Tärkeää on kuitenkin hyödyntää ja varastoida passiivista energiaa - ja käyttää ostoenergiaa säästeliäästi.

Talo tulisi toimimaan kaupunkiasunnon rinnalla perheemme ensisijaisena kotina, joka mahdollistaisi luonnonläheisen elämän, etätyöskentelyn ja vieraiden helpon majoittamisen.

Pellon reunaan vai ylös rinteeseen

Tarkan rakennuspaikan osalta olemme kahden vaiheilla: Toisaalta olisi houkuttelevaa rakentaa ylös kallioharjanteen rinteeseen, mikä mahdollistaisi perustusten toteuttamisen esimerkiksi avokallion päälle ja ympäröiviin laaksoihin avautuvat maisemat olisivat upeita. Toisaalta voisi olla kiinnostavaa rakentaa pellon reunaan ja perustaa taloa ympäröivä rehevä puutarha, johon voisi siirtyä helposti sisätiloista.

Tilatarpeet

Asuintilojen suhteen meillä on melko selkeä kuva tarpeista. Arvostamme yhdessä tasossa sijaitsevaa, esteetöntä, väljää ja yhtenäistä asuintilaa, jossa on mahdollisimman vähän väliseiniä ja ovia. Pidämme minimalistisesta, pelkistetystä ja avarasta arkkitehtuurista. Omissa luonnoksissamme toistuu monesti yksinkertainen, suorakaiteen mallinen pohja, jossa etelänpuoleinen pitkä sivu olisi runsaalla ikkunapinta-alalla varustettua, yhtenäistä oleskelutilaa.

Rakennusta voisi pituussuunnassa halkoa esimerkiksi sydänmuuri, jonka pohjoispuolelle jäisivät makuutilat, kylpy- ja kodinhoitohuone sekä tekninen tila yms. Sauna voisi sijaita omassa piharakennuksessaan – samoin ehkä puuverstas- ja varastotilat, maakellari, kasvihuone sekä autokatos.

Talotekniikka

Rakennus tulee sijaitsemaan kunnallistekniikan ulottumattomissa, joten vettä varten tarvitaan porakaivo. Kuivakäymälöiden avulla estettäisiin mustien jätevesien syntyminen ja harmaita vesiä varten toteutetaan jonkinlainen imeytysratkaisu. Lämmitysenergian suhteen voitaisiin hyödyntää hybridiratkaisua, jossa yhdistyvät passiivinen aurinkoenergia, sen tukena puulämmitys sekä passiivitaloissa käytetty koneellinen ilmanvaihtolämmitys. Veden lämmittämiseen voisi ainakin kesäkaudella käyttää aurinkokerääjiä.

Hengittävät, terveet rakenteet

Tavoitteenamme on hyvä ja puhdas sisäilma, joten haluamme suosia "hengittäviä" rakenteita ja puhtaita rakennusmateriaaleja. Puurakenteinen runko, ekologiset eristemateriaalit ja paperiset ilmansulut sopivat ajattelutapaamme. Talosta olisi hyvä tehdä tiivis ja energiatehokas. Hyvää sisäilmaa edistetään myös rakennus- ja sisustusmateriaalien tarkalla valinnalla.

Rakennuspaikka löytyy

Olemme pitkään katselleet tonttitarjontaa pääkaupunkiseudun länsireunamilla. Järkyttävä hintataso ja sulkapallokentän kokoiset tontit pakottavat etsimään koko ajan lännempää.

Sopivaa paikkaa ei vain tuntunut löytyvän, ennen kuin Karjaalla oli myynnissä "jylhäksi" ja "näkemisen arvoiseksi" mainostettu kiinteistö. Lähdimme eräänä viikonloppuna paikan päälle ja yllätyimme positiivisesti.

Kiinteistöllä oli kokoa yli kahdeksan hehtaaria ja siihen kuului useampi rakennusoikeus sekä vesioikeus kuudelle eri järvelle. Metsää ja peltoa oli kumpaakin kolmisen hehtaaria. Maisemassa vuorottelivat jyrkät, mäntyjen peittämät kalliot sekä syviin laaksoihin aikojen saatossa muodostuneet pellot ja niityt. Iäkkäät pylväskatajat sekä vanhat hirsi- ja puurakennukset täydensivät kaunista kulttuurimaisemaa. Pähkinäpensas oli juuri puhjennut kukkaan.

Tänne olisi hienoa ryhtyä rakentamaan todeksi unelmaa ekologisesta ja omavaraisesta elämästä.

Yhtälöä paransi vielä se, että kiinteistön hintapyyntö oli tuntuvasti alempi kuin tonteilla, joita olimme käyneet katsomassa Espoossa. Olimme aina kaivanneet raideliikennettä tulevan kodin läheisyyteen. Siksi oli hienoa huomata, että muutaman kilometrin päässä sijaisee Karjaan asema, jolla myös Pendolino- ja Intercity-vuorot pysähtyvät.

Asiaankuuluvan tinkaamisen jälkeen kiinteistö vaihtoi omistajaa.