20.8.2010

Ei leivinuunia eikä avotakkaa!

Listasimme arkkitehdille erilaisia toiveita ja tarpeita suunnittelun käynnistyessä. Listalla oli muun muassa puulämmitteinen leivinuuni ja tulisijoja. Meillä nimittäin leivotaan paljon ja puuta saadaan omasta metsästä.

Tulisija luovuttaa liikaa lämpöenergiaa sisätiloihin

Ensimmäisessä suunnittelupalaverissa pullantuoksuiset haaveemme romuttuivat ja jauhot menivät niin sanotusti kurkkuun. Arkkitehti valisti meitä tulisijojen lämpökuormista. Tiiviissä ja hyvin eristetyssä talossa takan tai leivinuunin valtava lämpökuorma jää ulkovaipan sisään. Sisälämpötila nousee liian korkeaksi pitkäksi aikaa ja synnyttää jäähdytys- ja tuuletustarpeen, jolloin tuotettu lämpöenergia menetetään taivaan tuuliin.

Arkkitehti piti ajatusta passiivitalosta ja tulisijasta haastavana yhtälönä, joka täytyy suunnitella huolellisesti.

Vesitakka passiivitalon tulisijana

Otimme haasteen vastaan ja ryhdyimme tutkimaan asiaa. Saksassa ja hiljattain myös Suomessa on käytetty passiivitalojen tulisijaratkaisuina ns. vesitakkoja. Niissä vesi kiertää takkasydämessä ja lämpiää. Lämmennyt vesi johtaa suuren osan syntyneestä lämpöenergiasta lämminvesivaraajaan ja näin ollen tulisijan lämpösäteily jää varsin pieneksi. Tällä saavutetaan kaksi kiistatonta etua: passiivitalo ei ylikuumene ja lämpöenergia saadaan talteen myöhempää käyttöä varten.

Aiheesta muualla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti