30.6.2012

Puukuitueristeistä

Puukuitueristelevyjä pystyrungon yläosassa
Puukuitueristettä eli lähinnä silputtua sanomalehtipaperia
Autotallin tuulensuojalevytyksen yhteydessä huomattiin, että muutamat ahtaat kohdat pystyrungossa on vaikea eristää ruiskuttamalla puukuitueristettä. Ne päätettiin eristää ennakkoon levymäisellä puukuitueristeellä.

Vaikeasti saavutettavia kohtia oli autotallirakennuksen nurkissa ja seinärakenteen yläosassa. Nämä saatiin kätevästi eristettyä 50-millisellä puukuitueristelevyllä.

Puukuitueristeet valmistetaan yleensä kierrätetystä sanomalehtipaperista, johon lisätään haihtumattomia palonestoaineita. Yleisimmät tuotteet Suomessa edustavat järjestäen parasta M1-päästöluokkaa. Lisäksi puukuitueristeillä on puun tavoin negatiivinen hiilijalanjälki: ne sitovat itseensä selvästi enemmän ilmakehän hiilidioksidia kuin niiden valmistamisessa syntyy.

Mikä parasta, puukuitueristeillä voidaan toteuttaa ilmanpitävä - mutta hengittävä - ulkovaipan rakenne, jossa vesihöyry pääsee liikkumaan ja tasapainottamaan sisäilman kosteutta. Hengittävä rakenne vaikuttaa suotuisasti myös sisäilman hiilidioksidipitoisuuteen.

Tuulensuojalevyjen saumoista

Tuulensuojalevyjen pystysaumat on tiivistetty koolauslaudoilla
Tukilauta tuulensuojalevyjen vaakasauman sisäpuolella
Kävin tänään työmaalla katsomassa uudemman kerran tuulensuojalevytystä. Autotallin korkean takaseinän levytys on valmistunut ja pystysaumat on tiivistetty ulkoverhouksen koolauksella.

Ulkoverhouksen koolaus tehdään meillä tuttuun tapaan vajaasärmäisellä 22x100-laudalla. Olen kuullut huhuja, että 25-millisellä tuuletusraolla on orastavaa kannatusta tutkijapiireissä. Päätin kuitenkin seurata perinteisempää linjaa, sillä en usko, että ylimääräisellä kolmella millillä on juurikaan vaikutusta ilmavirtaukseen julkisivulaudoituksen takana.

Tuulensuojalevyjen vaakasauma on tuettu sisäpuolelta laudalla ja julkisivuverhousta tehtäessä on tarkoitus kiinnittää sauman ulkopuolelle 3 mm:n kovalevykaistale, jolla sauma puristetaan tiiviisti taustalla olevaan lautaan. Kovalevyn kohdalla ulkoverhouksen tuuletusrako kaventuu muutamalla millillä, mutta se tuskin vaikuttaa tuulettumiseen.

Tuulensuojalevyt ja tiiveys

Autotallin tuulensuojalevytyksen asennus on alkanut
Autotallin tuulensuojalevyinä käytetään 25-millisiä, huokoisia Runkoleijona-puukuitulevyjä. Runkoleijona on uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettu, puhdas ja parasta M1-päästöluokkaa edustava tuote. Haaveilin puukuitulevyjen käytöstä myös ekologisena sisäverhouksena, mutta tämä ajatus kariutui rakennusmääräyksiin (ks. 4.1.2012 Puukuitulevyt sisäverhouksessa - ei onnistukaan).

Levyjen asennus käynnistyi toissapäivänä, enkä ole sen jälkeen ehtinyt työmaalle dokumentoimaan tämän hetken tilannetta. Jo asennuksen käynnistyttyä huomio kiinnittyi levyjen vaakasaumaan, joka syntyy vääjäämättä korkeaan rakennukseen.

Pystysaumat on helpompi tiivistää, sillä ne puristetaan ulkoverhouksen koolauksella runkotolppiin. Vaakasaumat sen sijaan jäävät monesti vähälle huomiolle. Ei kuitenkaan meillä.

Tarkastin Suomen Kuitulevy Oy:n ohjeistuksen ja siinä todetaan: "Tuulensuojalevysaumat tiivistetään pystysaumoista koolausrimalla. Vaakasaumoihin voidaan käyttää esim. rakentajan kovalevyä (3 mm) tai tarkoitukseen soveltuvaa teippiä esim. Tescon nro 1 (www.tiivistalo.fi) . On tärkeää, että levy kiinnitetään kauttaaltaan runkoon, jotta saumat saadaan tiiviiksi."

Runkoleijonan karheaan ja huokoiseen pintaan ei oikein mikään meinaa tarttua ja suhtaudun siksi hyvin skeptisesti tuulessa lepattaviin teipinriekaleisiin. Kovalevy tuntuu hyvältä idealta, sillä se jättää ulkoverhouksen alle mukavasti tuuletusrakoa.

Asennamme tuulensuojalevytyksen sisäpuolelle, runkotolppien väliin, laudanpätkät vaakatasoon. Ulkopuolelle tullaan myöhemmin kiinnittämään kovalevysuikaleet, joilla vaakasauma saadaan puristettua tiiviisti takana olevaan lautaan.

Tuulensuojalevytyksen tiiveys on ensimmäinen toimenpide, jolla voidaan vaikuttaa ulkovaipan ilmanpitävyyteen. Autotallia käytetään vielä harjoittelukappaleena, mutta passiivitalokriteerit täyttävässä päärakennuksessa ei ole varaa virheisiin. Jos kovalevyratkaisu vaikuttaa hyvältä, käytämme sitä myös päärakennuksessa.

28.6.2012

Autotallin kattovasat paikoillaan

Autotallin kattovasat on asennettu paikoilleen
90x360-kattovasat ja 2x75x450-palkki oviaukon päällä
Autotallin pystyrunko saatiin valmiiksi eilen ja kattovasat nostettiin paikoilleen tänään. Nostamiseen tarvittiin kuorma-auton nosturia, sillä vasat ovat järeää 90x360-liimapuupalkkia. Pituutta niillä on yli seitsemän metriä.

Alkukesä on ollut sateinen ja palkkeihin jätettiin vielä suojamuovit päälle. Ne voidaan poistaa, kun runkoa levytetään. Tuulensuojalevytyksen jälkeen katto voidaan peittää väliaikaisesti pressulla.

Alkuperäisessä suunnitelmassa tuulensuojalevytys oli tarkoitus tehdä kaistaleina kattovasojen väliin. Tällöin eristevahvuudeksi olisi tullut noin 250 mm ja palkin yläosa olisi muodostanut noin 100 mm:n tuuletustilan raakaponttilaudoituksen alle. Päätimme kuitenkin, että tuulensuojalevytys tehdään yhtenäisenä kerroksena vasojen päälle, jolloin puukuitueristettä saadaan yläpohjaan 360 mm. Tuuletuskoolaus tehdään sitten erikseen tuulensuojalevytyksen päälle.

Viherkaton rakenne täytyy vielä miettiä lopulliselle mallille. Ajatuksena on pitää kasvukerros ohuena ja kasvillisuus maksaruohovoittoisena. Kasvukerroksen alle asennetaan todennäköisesti patolevyt ja kaksinkertainen bitumikermi. Sen alla on raakaponttilaudoitus ja yli 100 mm:n tuuletustila ennen tuulensuojalevytystä.

26.6.2012

Saunan runko alkaa hahmottua

Hirsikehikon länsiseinä, oviaukon alaosa ja eteläpääty (kuva: Hakahirsi)
Saunan itäseinä näyttää jo nyt komealta (kuva: Hakahirsi)
Hirsikehikon itäseinä ja pohjoispääty (kuva: Hakahirsi)
Salvoksia pitkissä seinäpinnoissa (kuva: Hakahirsi)
Olin alun perin suunnitellut tälle päivälle vierailua Leppävirralla sijaitsevalle hirsiveistämölle, mutta jouduin peruuttamaan matkan. Onneksi Hakahirren kaverit lähettivät kuitenkin tuoreita kuvia saunakehikosta.

Saunasta tulee suorakaiteen mallinen ja pitkien sivujen hirret ulottuvat päätyseiniä pidemmälle. Rakennusta ympäröi joka puolella terassi. Terassin korkeus vaihtelee maaston mukaan ja siksi esimerkiksi saunan oviaukko on 700 mm:n korkeudella hirsikehikon alareunasta.

Saunan katto tulee olemaan maksaruohoa kasvava viherkatto, joka peittää myös osan terassista. Tämä terassin kattaminen muodostui isoksi haasteeksi rakennuslupaprosessissa, mutta pienillä muutoksilla lupa heltisi viimein.

Hirsien pinta piilutetaan perinteiseen tapaan. Aaltoveistetty pinta näyttää jo nyt upealta. Saunaa ei todennäköisesti maalata, vaan ulkopuolella pintakäsittelyksi riittänee rautavihtrilli. Se nopeuttaa hirsipinnan harmaantumista hopeiseksi.

Saunaan tulee ovi ja kolme pientä ikkunaa. Virolainen puuseppä teki ne jo keväällä. Lisäksi järeästä puusta tehtyä ovea koristavat sepän takomat saranat. Ovi ja ikkunat odottavat kehikon saapumista Raaseporissa.

Sauna pystytetään kesän aikana lopulliselle paikalleen, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Kiuas tullaan muuraamaan vasta alkusyksystä, joten saunomaan päästään vasta sen jälkeen.

Työmaalla Raaseporissa saunan perustukset ovat jo valmiina, mutta kiukaan alle valettava laatta puuttuu vielä. Saa nähdä, ehditäänkö se valaa ennen lomakauden alkua, kun kaikki huomio on nyt autotallissa.

Kesälomaohjelmaan täytyy vielä sisällyttää vierailu Leppävirralla, jotta saunan veistotyön etenemistä pääsisi seuraamaan paikan päällä. Hirsikehikon valmistumista voi seurata myös Hakahirren blogissa.

Autotallin pystyrunko valmistuu

Pystyrungon viimeisiä osuuksia asennetaan
Oviaukon päällä on järeä 450-millinen kertopuupalkki
Eilisen sateen jälkeen työmaalla oli tänään taas poutaista. Autotallin pystyrunko saatiin hyvän sään siivittämänä täysin valmiiksi. Huomisaamuna päästään nostamaan kattovasat paikoilleen.

Autotallin ja varaston ikkunat osoittautuivat olevan piirustuksissa liian korkealla. Lyhyimmät näkisivät niistä vain kaistaleen taivasta. Siksi päätimme laskea ikkunat katseen tasolle ja saimme kehystettyä hienosti ympäröivää maisemaa. Kiitin jälleen itseäni siitä, että päätimme rakennuttaa pitkästä tavarasta, joka mahdollistaa tällaisen joustavuuden. Hukkapaloja on kertynyt yllättävän vähän ja niitä on koottu vesitakkaa varten sateensuojaan.

Päärakennuksen tapaan myös autotallin ulkovaippa on hengittävä. Pystyrungon valmistuttua ulkopintaan tullaan asentamaan 25-millinen Runkoleijona-tuulensuojalevytys. Tämän jälkeen tehdään rungon sisään tarvittavat sähkö- ja LVI-asennukset. Puukuitueriste ruiskutetaan ja puhalletaan Suomen Selluvilla-Eriste Oy:n toimesta kesälomakauden aikana. Sisäverhouksen alle asennetaan Ilmari-ilmansulkupaperi, joka tiivistetään huolellisesti. Ilmansulun tiiveydestä on alan lehdissä kirjoiteltu viime aikoina vilkkaasti ja aiemmin suositellun teippauksen lisäksi kehoitetaan nykyisin puristamaan ilmansulkupaperin limitykset runkopalkin ja puuriman väliin tiheällä ruuvikiinnityksellä.

Autotallin pulpettikatto viettää oviaukon suuntaan, mikä saattaa aiheuttaa lumien kertymistä oven eteen.  Vesikatoksi tulee meillä maksaruohoviherkatto, jonka uskomme jarruttavan lumia tehokkaasti.

22.6.2012

Autotallin runko nousee

Autotallin takaseinän runko on pystyssä
Käynti kellariin autotallin itäpäädystä
Autotallin runko pystytetään vielä ennen kesälomia. Nyt juhannuksen kieppeillä takaseinä on noussut lopulliseen korkeuteensa ja työtä riittää vielä ensi viikoksi. 

Runko tehdään 48x148-puutavarasta. Kartoitin aluksi precut-vaihtoehtoja, mutta rakennus tehdään kuitenkin pitkästä tavarasta. Se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, sillä alkuperäisiin suunnitelmiin on työn edistyessä tehty pieniä muutoksia. Ne eivät olisi olleet mahdollisia lukkoon lyödyssä precut-mallissa.

Päätimme vastaavan työnjohtajan ja rakennusurakoitsijan kanssa mm. seuraavista viilauksista alkuperäisiin suunnitelmiin nähden:
  • Reunimmaiset kattovasat eivät tule päätyseinien päälle, vaan niiden sisäpuolelle. Näin toimimalla kattovasan ja päätyseinän väliin saadaan kunnon puukuitueristekerros.
  • Tuulensuojalevyt eivät tule kaistaleina kattovasojen väliin, vaan yhtenäisenä kerroksena kattovasojen päälle. Tämä kasvattaa yläpohjan eristepaksuuden noin 250 mm:stä 360 mm:iin ja vähentää olennaisesti saumojen määrää tuulensuojalevytyksessä. 
  • Autotallin ja varaston väliseinärunko tehdään 48x123 mm:n puutavarasta 48x98-tavaran sijaan. Näin seinärakenteen sisällä saadaan vietyä 110-millinen harmaiden vesien ja kompostin tuuletusputki katolle.
  • Sisäverhouslevynä käytetään kipsilevyä vanerin sijaan. Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki kasvaa näin ollen hieman, mutta toisaalta saadaan helposti tasoitettava ja maalattava pinta myös autotalliin.
Tavoitteena on saada heinäkuun alkuun mennessä runko pystyyn ja tuulensuojalevytys asennettua sen pintaan. Tämän jälkeen voidaan tehdä seinien sisään jäävät sähkö- ja LVI-asennukset. Kun putket ovat paikallaan, seinät eristetään ruiskuttamalla kosteaa puukuitueristettä sisäpuolelta seinän rakenteisiin. Kattovasojen väliset ontelot puolestaan puhalletaan ontelopuhalluksella täyteen puukuitueristettä. Eristäminen voidaan toivottavasti tehdä kesälomien aikana heinäkuussa.

20.6.2012

Saunan hirsikehikko kolmannessa varvissa

Varausta veistetään hirren alapintaan (Kuva: Hakahirsi)
Kaksi hirsikertaa on veistetty ja piilutettu valmiiksi (Kuva: Hakahirsi)
Hirret ovat upeaa tavaraa ja sydänpuuta riittää (Kuva: Hakahirsi)
Leppävirran suunnalta kuului jälleen hyviä uutisia: saunan hirsikehikkoa veistetään kovaa vauhtia ja kolmas hirsikerros on valmiina. Työtä riittää vielä, sillä kehikon tasakerta tulee asettumaan noin 3,5 metrin korkeuteen.

Koska peseytyminen voidaan hoitaa päärakennuksen kylpyhuoneessa, hirsisaunassa on keskitytty vain olennaiseen. Kehikko sisältää pelkän löylyhuoneen, jolla on tilavuutta yli 40 kuutiometriä. Näin ollen kiukaan täytyy olla massiivinen.

Tämän hetken tiedon mukaan kiuas ja savuhormi tullaan muuraamaan muurausalan opiskelijoiden läsnäollessa, eräänlaisena mestarin työnäytteenä. Tulen varmasti itsekin liittymään tuohon hartaaseen ja hiljaiseen joukkoon, joka seuraa tiilien asettumista paikoilleen saunan tunnelmallisessa hämärässä.

Hirsiksi valittiin järeät 200-milliset mäntypelkkahirret, jotka piilutetaan ulko- ja sisäpuolelta. Saimme veistämölle aivan ensiluokkaisia hirsiä, jotka vetävät hiljaiseksi ja saavat ahavoituneenkin silmäkulman kostumaan. Onneksi nämä metsän arvokkaat vanhukset sijoittuvat elinkaarensa päätteeksi arvoisilleen paikoille saunamme seinärakenteissa.

Hoksasin hiljattain, että myös haapa on oivallinen ja pihkaton materiaali saunahirsiksi. Se on myös heikon kysynnän vuoksi erittäin edullista. Ehkäpä teetän vielä joskus sen savusaunan - haavasta.

Saunaa on käsitelty blogissa aiemminkin:


Lisäksi saunasta löytyy enemmän kuvia Hakahirren blogista.

Autotallin alajuoksut

Autotallin alajuoksut on asennettu sokkelin päälle
Alajuoksut on tehty tavallisesta 48x148-puutavarasta
Autotallin alajuoksut ja pystyrunko toteutetaan yksinkertaisella rakenteella 48x148-puutavarasta. Runko pyritään saamaan pystyyn ennen kesälomia ja työ alkoi tänään alajuoksujen asennuksella.

Nimenomaisesta vaatimuksestani - ja monen lukijan kauhuksi - alajuoksut on toteutettu aivan tavallisesta puutavarasta. Sokkeli jää sopivan korkuiseksi ja kapillaarinen kosteuden nousu on estetty bitumikermillä. Sen vuoksi ei ole mitään tarvetta käyttää painekyllästettyä puuta.

Kyllästeissä on siirrytty onneksi viime vuosina lähinnä kupariyhdisteiden käyttöön (C-kyllästeet). Silti vielä 2000-luvun alkuvuosinakin käytettiin mm. kromia ja arseenia sisältäviä CCA-kyllästeitä.

Wikipedia tietää kertoa kyllästeistä seuraavaa: "CCA-kyllästetystä puusta liukenee maaperään ja veteen käytön aikana arseenia, kromia ja kuparia, C-kyllästetystä kestopuusta kuparia. Nämä alkuaineet ovat ympäristöön jouduttuaan monille eliöille erittäin myrkyllisiä. Ne eivät hajoa vaan kertyvät ympäristöön ja eliöihin. Kestopuun käyttäjä voi altistua kyllästetyn puun sisältämille terveydelle vaarallisille aineille käsitellessään ja työstäessään etenkin tuoretta kyllästettyä puuta. Lapset voivat altistua kyllästetystä puusta rakennetuilla leikkipaikoilla mahdollisen ihokosketuksen ja toisaalta hiekkaan huuhtoutuneiden aineiden välityksellä." (Wikipedia: Painekyllästäminen)

Henkilökohtainen tavoitteeni on selviytyä rakennushankkeesta täysin ilman painekyllästettyä puutavaraa.

19.6.2012

Routaeristykset etenevät

100 mm Styrofoamia suojahiekan alla
Päärakennuksen routaeristykset ovat edenneet sitä mukaa, kun harkkomuuria on valmistunut. Tällä juhannusviikolla muurari lomailee Ruotsissa ja viimeiset harkkomuurit ovat vielä kesken. Tästä huolimatta routaeristyksiä on saatu eteenpäin jo valmistuneilla alueilla.

Routaeristys toteutetaan rakennusten ja terassin alueella 100 mm:n XPS-kerroksella. Eristeenä käytetään ruotsalaista Styrofoamia, josta on kirjoitettu blogissa aiemminkin (ks. 3.6.2012 Ruotsalaiset routaeristeet). Eristeiden eduksi luettakoon se, että levyt eivät ime vettä samaan tapaan kuin perinteinen styroksi.

Harkkomuurit tullaan slammaamaan kauttaaltaan, jotta kosteus ei pääse tunkeutumaan kevytsoraharkkoihin. Näiltäkin osin työ on vielä kesken.

17.6.2012

Passiivipuutalon lämmitysjärjestelmä, versio 2.0

LVI-suunnittelu saatiin päätökseen viimein kesäkuun alussa, mutta lopputulos ei lämmityksen osalta ollut vielä tyydyttävä. Ratkaisua on kuvattu tässä blogissa 3.6.2012 kirjoituksessa Energiavaraaja vesitakalle ja aurinkokeräimille.

Erinomaiseksi osoittautuneen LVI-urakoitsijamme toimitusjohtaja vietti unettoman yön piirustusten äärellä ja aamun sarastaessa ruutupaperille oli syntynyt yksinkertaisuudessaan nerokas ehdotus. LVI-suunnittelijan alkuperäinen esitys kolmesta kookkaasta lämminvesivaraajasta oli kutistunut nyt yhteen suureen varaajaan. Lisäksi autotallin kellarin ja teknisen tilan työnjakoa oli selkeytetty: energia varastoidaan kellarissa ja jaetaan käyttöön päärakennuksen teknisessä tilassa.

Lämpöenergian tuotanto

Passiivitaloissa ei välttämättä tarvita varsinaista lämmitysjärjestelmää, sillä lämmitysenergian tarve on hyvin pieni. Lämmitystä tarvitaan monesti vain muutaman talvikuukauden aikana.

Lämmin käyttövesi täytyy kuitenkin tuottaa jotenkin ja meillä tuotettua lämpöenergiaa käytetään sekä käyttöveden että lämmityksen tarpeisiin.

Passiivipuutalomme lämpöenergia tuotetaan hybridiratkaisulla, johon kuuluu seuraavia osa-alueita:

  • Vesitakka: Perinteinen tulisija saattaa tuottaa passiivitalossa liian suuren ja hallitsemattoman lämpökuorman sisäilmaan. Siksi meillä tullaan käyttämään vesitakkaa, jossa valtaosa lämpöenergiasta siirtyy takkasydämessä kiertävään veteen ja varastoituu lämminvesivaraajaan. Ratkaisu tulee perustumaan Normathermin vesitakkaan, mutta tarkkaa mallia ei vielä ole valittu.
  • Aurinkokeräimet: Lämpöenergiaa tuotetaan myös aurinkokeräimillä, jotka asennetaan pystyasentoon autotallin eteläseinään. Kerroin Savosolarin keräimistä kirjoituksessa 3.4.2012 Aurinkoenergiainnovaatioita Suomen Savosta, mutta olen sittemmin harkinnut myös muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi Roth Heliostar -aurinkokeräin vetoaa minuun polykarbonaattirakenteensa vuoksi. Sen valmistamiseen on vaadittu vain murto-osa Savosolarin alumiinikeräimen vaatimasta energiasta.
  • Ilmavesilämpöpumppu: Alkuperäisessä LVI-suunnitelmassa ehdotettiin ilmanvaihtokoneeseen integroitua poistoilmalämpöpumppua päärakennukseen. Päädyimme kuitenkin autotallin seinään asennettavaan ilmavesilämpöpumppuun, joka lämmittää autotallin kellarin suurta energiavaraajaa silloin, kun aurinko ei paista tai takkaa ei polteta. Niben ilmavesilämpöpumput saattaisivat olla ruotsalaisen alkuperänsä johdosta Suomenkin ilmastoon sopivia laitteita.
  • Tuloilman esilämmitys: Raitis tuloilma voidaan talvikaudella ottaa sisään maaputkiston kautta. Maaperään varastoitunut lämpöenergia esilämmittää pakkasilmaa, jolloin se saapuu ilmanvaihtokoneelle passiivisesti esilämmitettynä. Ratkaisumme perustuu Rehaun AWADUKT Thermo -ratkaisuun, jonka asennusta on kuvattu blogissa aiemmin (ks. 22.4.2012 Tuloilman maaputkistoa asennetaan).
  • Lämmön talteenotto: Koneellinen ilmanvaihto varustetaan tehokkaalla lämmön talteenotolla, joka siirtää poistoilman lämpöenergiaa tuloilmaan. Ilmanvaihtolaitetta ei ole vielä valittu, mutta Enerventin ilmanvaihtokoneet ovat tällä hetkellä varteenotettavin vaihtoehto.
  • Passiiviset lämpökuormat: Ihmiset ja sähkölaitteet tuottavat lämpöenergiaa, joka jää ilmanpitävän ja hyvin eristetyn ulkovaipan ansiosta rakennuksen sisään. Lisäksi matalalta paistava talviaurinko on huomioitu lämmönlähteenä jo arkkitehtisuunnittelussa.

Lämpöenergian varastointi

Lämpöenergiaa varastoidaan autotallin kellarissa sijaitsevaan suureen lämminvesivaraajaan. Se saattaa olla Akvatermin 2400-litrainen AKVANTTI-ovaalivaraaja. Varaajaa lämmittävät päärakennuksen vesitakka, autotallin eteläseinän aurinkokeräimet ja autotallin kellarin seinän ilmavesilämpöpumppu.

Varastoitua lämpöenergiaa käytetään sekä lämpimän käyttöveden että lämmityksen tarpeisiin. Lämpimälle käyttövedelle saatetaan vielä tarvita päärakennuksen tekniseen tilaan pieni varaaja, jolla lämpötila nostetaan tarvittaessa sähkövastuksilla riittävälle tasolle, jos iso varaaja ei ole tarpeeksi lämmin.

Lämmönjako

Vaikka passiivitalon lämmitysenergian tarve on pieni, päätimme asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen sekä laatta- että lankkulattioiden alle. Autotallin kellariin varastoitu lämpöenergia pumpataan eristetyissä putkissa päärakennukselle, jossa se jaetaan lattiapintojen kautta huonetiloihin. Myös ilmanvaihtokoneen yhteydessä on vesikiertoinen patteri, jolla tuloilmaa voidaan tarvittaessa lämmittää.

Lämmönjakojärjestelmäksi valittiin Uponorin lattialämmitysratkaisu.

Veteen perustuva energian varastointi ja kuljettaminen mahdollistaa irtaantumisen sähkölämmityksestä. Sähköä tarvitaan vain pienessä määrin kiertovesipumppujen pyörittämiseen, mutta lämpöenergia on tuotettu paikallisesti ja ekologisesti. Vesitakka ja aurinkokeräimet muodostavat ensisijaiset lämmönlähteet, joita tuetaan tarvittaessa muilla yllämainituilla ratkaisuilla.

15.6.2012

Autotalli sai lattiansa

Muoveilla peitetty lattiavalu
Autotallin lattia valettiin eilen kauniissa kesäsäässä. Lämpötila oli ehkä jopa liian korkea, sillä lattia voitiin hiertää tasaiseksi hyvin pian valun jälkeen. Päivän päätteeksi valu peitettiin muoveilla, jotta kuivuminen ei ole liian nopeaa.

Autotallin kellarin lattiaa ei voitu valaa samalla kertaa, sillä liittolevyjen valun aikainen tuenta on tehty kellarista käsin. Luimme tänään työmaalla Formexin Express-liittolevyjen asennusohjetta ja sen mukaan väliaikainen tuenta pitää olla paikallaan 1-4 viikkoa valun jälkeen. Jos tyytyisimme kahteen viikkoon, kellari saataisiin silloin tyhjennettyä puutavarasta ja lattia ehdittäisiin valaa ennen lomia.

Kellarin lattia vesieristetään ja laatoitetaan kuivumisen jälkeen, koska tilassa on lämminvesivaraaj(i)a ja jakotukkeja. Siksi mahdollisimman aikainen valuajankohta olisi hyvä, koska betonin kuivuminen tunnetusti kestää.

13.6.2012

Autotallin lattia valetaan huomenna

Raudoitus ja putkiasennukset valmiina
Sähkö- ja LVI-asennukset autotallin varaston lattiassa
Autotallin alapohja sai vielä viimeisen silauksen, kun sähköputkitukset ja LVI-putket asennettiin raudoitukseen kiinni. Asennukset tehtiin tänään kauniissa kesäsäässä. Huomenna saisi tosin olla koleampaa, jotta betonilaatta ei kuivu liian äkkiä valun jälkeen.

Autotallissa on useita passiivisia lämmönlähteitä, kuten lämminvesivaraajat ja suuri kompostori. Tämän vuoksi alun perin kylmäksi suunniteltuun rakennukseen päätettiin tehdä puukuitueristys ja lattialämmitys. Myöhemmin lämmityksen puuttuminen olisi kuitenkin harmittanut.

Alapohja on nyt valmiina betonivalua varten. Valu tehdään huomenna aamulla ja samalla valetaan myös terassin antura päärakennuksen eteläpuolelle.

Autotallin kellarissa on liittolevyjen valun aikaiset tukirakenteet ja kellarin lattiaa ei näin ollen voida vielä valaa. Voi olla, että se tehdään vasta kesälomien jälkeen.

12.6.2012

Autotallin lattiaeristykset

Lattian eristäminen ja liittolevyjen asentaminen meneillään

Enää viimeinen kaistale liittolevyä puuttuu
Autotallin lattia valetaan tämän viikon lopulla. Tänään tehtiin työmaalla lattian Styrofoam-eristyksiä ja Formex-liittolevyjen asennuksia.

Autotallin maanvarainen laatta eristetään XPS-levyillä ja kellarin päälle tuleva välipohja toteutetaan liittolevyjen avulla. Liittolevyt tuetaan valun ajaksi alapuolelta, mutta betonin kuivuttua ne muodostavat yhdessä betonilaatan kanssa kestävän ja kantavan rakenteen.

Myös autotallin kellarin lattia sekä päärakennuksesta ulkonevan terassin antura valetaan samaan aikaan kuin autotallin lattia. Aiemmin kelirikosta kärsinyt ajotie on nyt paremmassa kunnossa ja kestää myös betoniautot edelliskertaa paremmin.

Seuraavien parin päivän aikana asennetaan raudoitusten lisäksi tarvittavat sähkö- ja LVI-putket tulevaan lattiavaluun. Betoni tilataan vielä tämän viikon aikana.

Valun pitkä kuivuminen ei estä runkotöiden aloittamista. Ensimmäinen puukuorma saapui työmaalle tänään ja se sisältää saunan sekä autotallin saha- ja puutavaran.

11.6.2012

Ajatuksia saunan kiukaasta

Alustavia luonnoksia kiukaasta ja suojamuurista
Saunan ja terassin perustus on loppusuoralla
Hirsisaunan ja sitä ympäröivän terassin harkkomuurit ovat jo loppusuoralla. Seuraavaksi tehdään kiukaalle perustus.

Savusauna olisi toki ollut mielenkiintoinen projekti, mutta se ei saa sijaita alle 20 metrin etäisyydellä muista rakennuksista. Meillä on saunalta vain kahdeksan metriä päärakennukselle.

Näin ollen saunaan vaaditaan ehdottomasti savuhormi. Lähtökohtana suunnittelulle on kertalämmitteinen ja ulossavuava kiuas. Kiuas toteutetaan siten, että savukaasut kiertävät kiuaskivien lomassa samaan tapaan kuin savusaunoissa ja esimerkiksi klassisessa Aito-kiukaassa.

Meillä on nykyisin Aito-kiuas, johon olemme oikein tyytyväisiä. Narvin mallistossa olisi tulevaan saunaammekin tarpeeksi järeä AK-110, joka vetää 110-senttiseen ja pari metriä korkeaan kuoreensa 650 kiloa kiuaskiviä.

Haluamme kuitenkin välttää metalliosia saunassa, jotta ilmassa ei olisi positiivisia ioneja ja rautaoksideja. Näiden väitetään huonontavan saunakokemusta ja yleistä vointia. Suuri, muurattu kiuas on saunanautinnon ja negatiivisesti varautuneiden ionien kannalta parempi vaihtoehto.

Olen ideoinut anturan asettamissa rajoissa tulevaa kiuasta. Yhden rajoitteen asettavat myös kattovasat, jotka osuvat kiukaan kohdalle niin, että savuhormin pitäisi olla kiukaan keskivaiheilla. En tiedä, miten tämä vaikuttaa nuohottavuuteen.

Alustavat ideani ovat nyt muurarin pohdittavina ja kiukaan ideointi jatkuu. Kompromisseja tullaan varmasti tekemään, mutta ainakin tässä vaiheessa tavoitellaan anturan antamissa rajoissa massiivista kiuasta, joka vetäisi sisäänsä noin tonnin löylykiviä. Kiuas pyritään tekemään mahdollisimman pitkälti tiilistä ja turhia metalliosia vältetään.

Sauna-asioita on käsitelty aiemmin mm. seuraavissa tämän blogin kirjoituksissa:


8.6.2012

Hirret ovat saapuneet

Järeät pelkkahirret saapuivat yötä vasten (kuva: Hakahirsi)
Leppävirralta kuului hyviä uutisia, sillä hirret ovat viimein saapuneet yön pimeydessä veistämölle. Niiden kuljetus metsästä viivästyi jo keväällä kelirikon vuoksi.

Kartoitimme talven aikana erilaisia mahdollisuuksia rakentaa saunan hirsikehikko. Teolliset lamelli- ja höylähirret eivät istu yhteen esteettisten tavoitteidemme kanssa. Siksi ne putosivat pois vaihtoehtojen listalta jo alkumetreillä.

Päädyimme lopulta käsinveistettävään ja piilutettavaan kehikkoon, jonka Hakahirsi toimittaa. Hirsiksi valittiin järeät, 200-milliset mäntypelkkahirret. Niiden luonnollinen kuivuminen kestäisi vuosia, mutta prosessia nopeutettiin koneellisella kuivatuksella.

Kehikon veistäminen alkaa tällä viikolla ja sitä päästään pystyttämään Raaseporiin heinäkuussa.

7.6.2012

Päärakennuksen sokkeli edistyy

Päärakennuksen, saunan ja terassin alueella on yhtenäinen perustus
Harkkomuuria ja peitettyjä routaeristeitä terassin eteläreunalla
Puurakenteisen passiivitalomme alapohja tulee olemaan hyvin tuulettuva rossipohja. Talon alle jää 800 mm:n korkuinen ryömintätila, joka on rakennuksen päädyistä avonainen.

Alapohjan paksuus on muhkeat 770 mm (U-arvo 0,06). Näin ollen 200 mm:n sokkeli, metrin korkuinen harkkomuuri ja alapohja hätyyttelevät jo kahden metrin eroa perustus- ja lattiatasojen välillä.

Moni suosii maanvaraista laattaa perustusratkaisuna, mutta meille rossipohja oli itsestään selvä lähtökohta. Rossipohja on perinteinen ja hyväksi havaittu rakenneratkaisu. Talon alle pitää päästä tarvittaessa. Myös kosteuden ja radonin on hyvä tuulettua luonnollisesti.

Murskepatja, anturat ja harkkomuurit levittäytyvät laajalle alueelle, sillä saunalla, terasseilla ja päärakennuksella on yhtenäinen perustus.

Terassin harkkomuurit alkavat valmistua ja ne nousevat paikotellen todella korkealle, sillä terassi nostetaan rakennusten vierellä lähelle lattiatasoa.

Autotallin lattiavalu lähestyy

Autotalli odottaa putkiasennuksia ja betonivalua
Formexin Express-liittolevyt asennetaan autotallin kellarin välipohjaan
Työmaan keskeisimmät työt ovat viimeisen viikon ajan pyörineet päärakennuksen ja saunan sokkeleiden ympärillä. Autotallia ei silti ole unohdettu.

Aiemmin valmistuneen harkkomuurin päälle tehtiin vielä kaksi kerrosta 150-millisillä harkoilla. Niiden väleistä nousevat tartuntaharjateräkset, jotka odottavat jo runkotöiden alkua. Sitä ennen on kuitenkin vuorossa autotallin ja sen kellarin lattioiden valu.

Ennen kuin betonia tilataan, lattiaan pitää vielä asentaa lattialämmitys-, viemäri- ja kaapelisuojaputkia, jotta asennustyöt autotallin kahden kerroksen välillä sujuisivat tulevaisuudessa mahdollisimman helposti.

Kellarin ja autotallikerroksen välisessä välipohjassa hyödynnetään Formexin Express-liittolevyjä, jotka toimivat samalla sekä paikalleen jäävänä muottina että osana betonilaatan raudoitusta. Levyt ovat kevyitä ja ne tuotiin kätevästi peräkärryllä Lohjan suunnalla sijaitsevalta Formexilta.

Autotallin runko päätettiin tehdä pitkästä tavarasta, jota saapuu työmaalle heti ensi viikon alussa.

3.6.2012

Energiavaraaja vesitakalle ja aurinkokeräimille

Paikka lämpöenergiavaraajalle autotallin kellarissa
Sain tällä viikolla viimein lämminvesivaraajien kytkentäkaavioita LVI-suunnittelijalta. Samaan aikaan alkoi työmaalla myös hahmottua autotallin kellari, johon lämpöenergian varastointia on tarkoitus keskittää.

Suunnitelmissa oli esitetty kaiken kaikkiaan kolme (!) lämminvesivaraajaa, joille oli kullekin määritelty oma tehtävänsä:


  • Autotallin kellariin sijoitettu 1500-litrainen AKVA SOLAR, jossa lämpötila on 10-70 astetta
  • Autotallin kellariin sijoitettu 1500-litrainen AKVA SOLAR, jossa lämpötila on 30-90 astetta
  • Päärakennuksen tekniseen tilaan sijoitettu 500-litrainen AKVAir Smart, jossa lämpötila on 60-100 astetta


Ajatuksena on, että ensimmäinen varaaja varastoi autotallin seinään asennettujen aurinkokeräinten tuottamaa energiaa. Se voi ottaa vastaan hyvinkin alhaisia lämpötiloja, jolloin aurinkoenergiasta saadaan maksimaalinen hyöty. Toinen varaaja varastoi päärakennuksessa sijaitsevan vesitakan tuottamaa lämpöenergiaa, joka tuodaan autotallille eristetyssä kaukolämpöputkessa. Kumpikin näistä varaajista esilämmittää vettä lämpimän käyttöveden ja vesikiertoisen lämmönjaon tarpeisiin.

Päärakennuksen varaaja kuumentaa käyttöveden vaadittuihin lämpötiloihin. Vesitakka ja poistoilmalämpöpumppu lämmittävät varaajaa, joten sähkövastuksia ei välttämättä tarvita jatkuvasti.

Suunnitelmat luettuani ryhdyin miettimään kahta erillistä varaajaa autotallin kellarissa. Mitä jos ne yhdistäisi yhdeksi kookkaammaksi?

Akvatermin suuremmissa malleissa varaajien korkeus muodostuu haasteeksi. Ne mahtuisivat pystyssä kellariin, mutta oviaukon kohdalla varaajia pitää kallistaa. Pelkään, että ne kiilautuvat tämän jälkeen lattian ja katon väliin.

Mallistossa on yksi vaihtoehto, joka saattaisi ratkaista ongelman. 2400-litrainen AKVANTTI-ovaalivaraaja on vain 2160 mm korkea ja ovaalimaisen muodon ansiosta sen saisi oviaukostakin helpommin sisään. Sekään ei ole täydellinen, sillä kierukkapaikkoja on liian vähän.

Ehkäpä täytyy ottaa suoraan yhteyttä Akvatermiin, jotta asia saadaan ratkaistua.


Autotallin kellaria ja sinne sijoittuvia toimintoja on aiemmin käsitelty tämän blogin kirjoituksissa:



Ruotsalaiset routaeristeet

Ruotsalaisia routaeristeitä suomalaisessa metsämaisemassa
Kirjoitin routaeristeistä TM Rakennusmaailman vertailun jälkeen jo viime syksynä (ks. 23.9.2011 Routaeristeet alennustilassa). Vertailu paljasti huomattavia laatupoikkeamia yleisesti käytetyissä EPS-eristeissä, jotka tunnetaan arkikielessä styroksina (ks. Wikipedia: Polystyreeni).

Vertailu osoitti, että suulakepuristetut polystyreenilevyt eli XPS-eristeet ovat laadultaan järjestäen parempia. Ne ovat myös EPS-eristeitä kalliimpia.

Hintaerosta huolimatta päätin jo vertailun luettuani käyttää XPS-eristeitä. Harkitsin pitkään testin voittanutta Finnfoamia, mutta sain täpärästi kakkossijalle tulleesta Styrofoamista niin hyvän tarjouksen, että valinta osui siihen. Lukijat ovat jo aiemmin kiinnittäneet huomiota kuvissa näkyviin taivaansinisiin eristeisiin. Ne ovat siis Styrofoamia.

Eristelevyjä on jo ehditty käyttää tuloilman maaputkiston sekä autotallin perustusten ja alapohjan eristämisessä. Seuraavaksi niitä tarvitaan satoja neliömetrejä routaeristyksiin.