Jäähdyttämisen ja kosteuden riskeistä

Monen sattuman summana meille tulee lähinnä rakennusalan ammattilaisille suunnattu Rakennuslehti kotiin. Aikakauslehdet tuppaavat jäämään aina hetkeksi pinoon odottamaan sopivaa vapaahetkeä, joka tarjoutui tänään, kauniin aurinkoisena syyssunnuntaina.

5.9.2014 ilmestyneessä Rakennuslehdessä oli useampikin kiinnostava artikkeli, joita en malta olla tässä kommentoimatta.

Kuluneen kesän hellejaksot ovat nostaneet ilmastoinnin, jäähdytyksen ja ilmalämpöpumput kestopuheenaiheiksi työpaikkojen kahvihuoneissa ja huoltoasemien kuppiloissa. Ei se ole mies eikä mikään, jonka olohuoneessa ei tohota uudenkarhea "ilppi".

Artikkeli "Ylenpalttinen jäähdytys on riski talon rakenteille" valottaa jäähdyttämisen riskejä tuoreella tavalla. Vesihöyryn diffuusiovirta suuntautuu yleensä talon ulkoseinärakenteessa sisältä ulospäin - kuten pitääkin. Jos hellejakson aikana jäähdytetään sisätiloja voimakkaasti, diffuusiovirta kääntyy seinärakenteessa ja vesihöyry tunkeutuu tuulensuojamateriaalien ja eristevillojen läpi ulkoa sisäänpäin. Kun vesihöyry kohtaa "ilpin" jäähdyttämän höyrynsulkumuovin, se tiivistyy vedeksi ja luo hyvät olosuhteet homekasvustoille.

Massiivirakenteet ja hengittävällä ilmansululla varustetut rakenteet eivät aiheuta vastaavaa homeriskiä, sillä ne kuivuvat sekä ulos- että sisäänpäin. Aiheesta voi lukea lisää Johannes Ahokaisen opinnäytetyöstä "Asuinrakennuksen jäähdytyksen kosteustekniset vaikutukset ulkoseinärakenteisiin ja asumisterveyteen".

Toinen Rakennuslehden kiinnostava artikkeli "Virheelliset kosteusmittaukset ovat aiheuttaneet paljon harmia" puolestaan kyseenalaistaa yleisen hokeman "betoni kuivuu sentin per viikko".

Kuinka ollakaan, tällä viikolla sattui silmään Helsingin Sanomien artikkeli, joka kertoi vuonna 2006 valmistuneen Kartanonkosken koulun sisäilmaongelmista: "Koulun E-siiven sisäilmatutkimuksissa on havaittu ylimääräistä kosteutta ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka kielivät muovimattoliiman hajoamisesta. Liima alkaa hajota, jos rakenteet sen alla ovat liian kosteita." Ja edelleen: "Kesän aikana tehdyissä tutkimuksessa on myös todettu, että koulun ulkoseinissä on ilmavuotokohtia. Niiden kautta sisäilmaan on voinut päästä kuituja, pölyä, mikrobeja tai nokea, jotka aiheuttavat oireilua ihmisissä."

Kompostoiva alipaine-WC tositoimissa

Haimme alun perin perinteistä kompostoivaa vessaa sisätiloihin, mutta kellarin puuttuminen talon alta ja kallioinen rakennuspaikka ohjasivat lopulta alipaineratkaisun suuntaan. Nyt käymäläjäte imaistaan WC-istuimista alipainepumpun kautta autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön.

Järjestelmän käyttö on vaatinut totuttelua, mutta silti mikään tilanne ei vielä ole haastanut alipainepumpun suorituskykyä. Meistä varmasti jokainen on kokenut perinteisen vesiklosetin kanssa tilanteet, joissa ranteen vahvuinen ja kyynärän mittainen vastustaja saa WC-järjestelmän polvilleen. Toistaiseksi alipainejärjestelmä on selvinnyt ylivoimaisistakin haasteista.

Seuraavassa kuvasarjassa on havainnollistettu käymäläjätteen matkaa kohti lopullista leposijaa.

Jets-alipainejärjestelmän seinäkiinnitteinen WC-istuin

Käymäläjäte saapuu vasemmalta alipainepumpulle, joka puskee sen 50 metrin päähän kompostiin

Isännän silmäterä, Mullis 2000/145 -kompostori käymäläjätteelle 

Jäte saapuu 32-millisessä putkessa vasemmalta; tuuletusputki nousee autotallin katolle

Konepellin alla on lähinnä puuhaketta ja alati uusiutuvia sienikasvustoja

Nämä tuskin lukeutuvat kauppasienten joukkoon ainakaan kasvupaikkansa perusteella

Keittiön biojätteen kompostoinnista vastaa lämpökompostori, joka käy tässä 60-asteisena

Mielenkiintoisia tietoja ilmanvaihtokoneelta

Ilmanvaihtokoneemme Enervent Pelican eco MDE otettiin käyttöön huhtikuussa. Se ottaa tuloilman sisään taloon Rehau Awadukt Thermo -lämmöntasaajan kautta.

Ilmanvaihtokone on ollut sen verran vaivaton ja huomaamaton, että hoksasimme aivan hiljattain, miten mielenkiintoisia mittaustuloksia sen ohjauspaneelin kautta voi seurata.

Ilmanvaihtokoneelle saapuvan ilman lämpötila sahaa yötä päivää hyvin pienessä, muutaman asteen haarukassa, koska ilma kulkee maan alla lämmöntasaajaputkistossa, ennen kuin se saapuu ilmanvaihtokoneelle. Kyseessä näyttää todella olevan "lämmöntasaaja", sillä vuorokauden aikana tapahtuvat lämpötilan vaihtelut näkyvät maaputkistosta saapuvassa ilmassa hyvin pieninä.

Esimerkkinä voidaan mainita, että läheisellä sääasemalla tämän päivän korkein lämpötila oli iltapäivällä 17,9 astetta. Samaan aikaan maaputkistossa viilennyt ilma saapui ilmanvaihtokoneelle noin 14-asteisena. Sääasemalla viime yön alin lämpötila oli 10,4 astetta ja vastaavasti ilmanvaihtokoneella tuloilma oli yöllä noin 11-asteista. Noin seitsemän asteen haarukka typistyi lämmöntasaajan vaikutuksesta kolmeen.

Lämmöntasaajan viileään putkistoon kondensoituu myös ilmankosteutta. Sääasemalla ulkoilman kosteus on tällä hetkellä 77 % ja ilmanvaihtokoneen poistoilman anturi antaa juuri nyt lukeman 40 %.

Awadukt Thermo -ilmanottotorni, josta tuloilma päätyy maaputkistoon

Ilmanvaihtokoneen ohjauspaneeli, jossa tuloilman lämpötila on säädetty 20 asteeseen

Lämmön talteenotto lämmittää 12,9-asteisen ilman 20-asteiseksi; jäteilman lämpö 16,1 astetta

Maaputkistosta saapuvan ilman lämpötila on viikon ajan sahannut 10 ja 14 asteen välimaastossa

Ilmankosteusanturi paljastaa, että isäntä on käynyt klo 6:30 suihkussa

Huomaamaton antenniratkaisu

Valtavan antennin sijoittaminen vesikatolle on pitkään tuntunut mahdottomalta idealta. Onneksi 3G / 4G -modeemia tukemaan löytyi siro ja suuntaava monitaajuusantenni. Antennille löytyi luonteva paikka teknisen tilan ovisyvennyksen katosta.

Monitaajuusantenni ovisyvennyksen kattoon asennettuna

Porakaivon vesi hyvälaatuista

Porakaivomme porattiin ennen rakennustöiden aloittamista noin kaksi vuotta sitten. Se on palvellut rakennusaikaisena vesipisteenä, mutta pienenä huolena on ollut kaiken aikaa veden haju - tymäkkä rikkiyhdisteiden löyhkä.

Vettä on käytetty viime kuukausina enemmän ja haju on tyystin hävinnyt. Makukin on ihan kohdallaan. Lievä mineraalisuus on tuonut joillekin koemaistajille mieleen jopa Pellegrinon hienon kivennäisveden.

Nyt vesi on perusteellisesti tutkittu. Sekä löyhkä että veden laatuun liittyvät huolet ovat tiessään. Bakteeripitoisuus oli nollassa ja radonkin varsin maltillisella tasolla.

Laboratorioanalyysin tulokset porakaivon vesinäytteistä

Laajakaista haja-asutusalueelle

Blogitekstejä on ilmestynyt viime aikoina harvakseltaan ja syynä on ollut mm. se, että meillä on päästy nauttimaan jo valmistuneista tiloista, eikä huomiota ole enää entisessä määrin riittänyt vielä keskeneräisille asioille. Yhtenä haasteena on ollut myös internet-yhteyden puuttuminen.

Päätin ratkaista tämän asian ja marssin Karjaan Puhelimen myymälään. He rakentavat näkyvästi Länsi-Uusimaalla valokuituverkkoa, jolla päästään teoreettisesti jopa 1000 Mbps -nopeuksiin. Nopein liittymätyyppi on kuitenkin nimetty maltillisesti 200 M -tunnisteella. Karjaan Puhelimelta tiedettiin kertoa, että naapurustostamme ei ole tullut kiinnostuneita kyselyitä kuituverkkoon liittyen ja rakentamisinvestoinnille ei vielä ole riittäviä perusteita. Verkko kulkee lähimmillään neljän kilometrin päässä, joten luovuin raskain mielin valokuituhaaveista.

Tilasin Soneralta mobiililaajakaistaliittymän ja reitittimen sekä 3G-antenneilta monitaajuusantennin. Soneran paketti saapui ensin ja päätin tänään koekäyttää reititintä ilman talon ulkopuolelle sijoitettavaa antennia. Reitittimen välkkyvät valot antoivat ymmärtää, että laite tavoitti hetkellisesti myös 4G-verkon, vaikka useimmiten näytössä näkyi 3G-verkon yhden tai kahden palkin maltillinen kuuluvuus.

Verkkoyhteys tuntui kuitenkin mukavan nopealta ja netin nopeustestit kertoivat liittymän lataavan yli 10 Mbps -nopeudella. Tästä on hyvä parantaa, kun ulkoinen antenni saapuu lähipäivinä. Näin ollen myös blogipäivityksiä on luvassa totuttua tiheämmin.

Keittiö ilman lastulevyä

Keittiötä valittaessa käytiin läpi markkinatarjonta, mutta lopulta päädyttiin itse rakennettuihin kalusteisiin.

Kalusterungot on valmistettu massiivipuusta, 18-millisestä liimapuulevystä. Rungot maalattiin Uulan Into-kalustemaalilla valkoisiksi. Saranat ja laatikkomekanismit ovat Blumin valmistamia. Keittiön kaksi tiskitasoa ovat Franken QUATRO-G-mallia, johon päädyttiin mm. kookkaan altaan ansiosta. Hanat ovat Oras Optima -valikoimasta.

Myös keittiön laitteet ovat saapuneet työmaalle. Pääosa on Siemensin valikoimasta ja astianpesukone Mieleltä. Niitä voidaan esitellä tarkemmin, kun pakkausmateriaalit on purettu.

Keittiönurkkaus vielä ilman saareketta ja ikkunaseinämän yläkaappeja

Kalusterunkoja toisesta suunnasta. Saareke sijoitetaan lattiasta nousevien sähköputkien päälle.

Kylmäkalusteet asennetaan rinnakkain oviaukon viereen

Erään tammen tarina

Vuonna 2011 kaadettiin Fiskarsin ruukkialueella elinkaarensa päähän tullut tammi. Se on sittemmin tuppeensahattu 65-millisiksi lankuiksi ja kuivattu huolellisesti.

Nyt tammi saa uuden elämän, sillä ostimme lankkuja parinkymmenen kilometrin päästä Fiskarsin Laatupuulta. Tällaisia laadukkaita puulajeja myydään tilavuusmitoissa. Litra laadukasta tammipuuta maksaa suunnilleen saman verran kuin maitotölkki.

Lankut särmättiin Laatupuun vannesahalla toiselta sivulta, jotta niitä on helpompi sahata omalla pyörösahalla. Työstämisen jälkeen tammi muuntuu kalusteiksi ja työtasoiksi taloomme.

Tammilankkua särmätään Laatupuun vannesahalla

Ilmanvaihto on käynnissä ja säädetty

Ilmanvaihtokoneesta ja tuloilman maaputkistosta on kirjoitettu blogissa useaan otteeseen. Huhtikuun alussa tehtiin työmaalla perusteellinen siivous ja ilmanvaihto käynnistettiin viimein.

Odotimme aiemmista asumuksista tuttua huminaa, mutta talossa vallitsikin täysi hiljaisuus. Oli pakko käydä teknisessä tilassa kurkkaamassa, onko ilmanvaihtokone oikeasti käynnissä. Olihan se ja meteli teknisessä tilassa oli huomattava. Kanavien äänenvaimennus onnistui kuitenkin erinomaisesti.

Tulo- ja poistoilmaventtiilit valittiin Climeconin valikoimasta.

Climeconin tulo- ja poistoilmaventtiilit

Muutoksia vesitakan asennukseen

Vesitakan asennusta käsiteltiin aiemmin kirjoituksessa 22.2.2014 Vesitakan asennus. Asennuksessa tukeuduttiin tuolloin saatavilla olleeseen versioon suomenkielisestä asennusohjeesta, joka löytyi Tulituote Oy:n sivustolta. Siinä kiehunnanesto- ja varoventtiiliputket oli yhdistetty ja johdettu samassa putkessa viemäriin.

Tämän jälkeen alkoi kuulua kummia Saksanmaalta. Asiaan oli kiinnitetty huomiota ja asennusta pidettiin riskipitoisena. Jos paine nousisi takassa yli 2,5 barin ja varoventtiili aukeaisi, niin paine ei pääsisi vapaasti purkautumaan, sillä kiehunnanestoputkessa juoksisi jo vettä. Tätä havaintoa höystettiin vielä muutamilla valokuvilla, joissa räjähtänyt vesitakka oli pyyhkäissyt suuren osan taloa mukanaan.

Päätimme LVI-urakoitsijan kanssa, että asennusta muutetaan. Kiehunnanestojärjestelmän poistoputki purkautuu edelleen teknisen tilan lattialle ja lattiakaivoon, mutta varoventtiilin lauetessa paine purkautuu erillistä putkea pitkin läpi alapohjan, talon alla olevaan ryömintätilaan.

Sittemmin myös Tulituote Oy:n asennusohje on päivittynyt vastaavasti.

Alkuperäinen asennus: kiehumisenestojärjestelmä ja varoventtiili ovat yhteydessä samaan putkeen

Lopullinen asennus: purkautuva paine johdetaan omassa putkessaan alapohjan läpi ryömintätilaan

Lankkulattia ja öljyvaha

Lattiamateriaaliksi valittiin pitkän pohdinnan päätteeksi leveää, 25-senttistä kuusilankkua. Lankkulattia asennettiin pääosin joulukuussa ja se on odottanut muiden työvaiheiden valmistumista suojapapereiden alla.

Laatoitustöiden valmistuttua lattia hiottiin ja käsiteltiin tällä viikolla kolmeen kertaan Osmocolorin Värillisellä Öljyvahalla. Värisävy oli 3040 Kuultava valkoinen, jossa on valkoista pigmenttiä mukana. Meillä on ollut aikaisemmin sekä öljyttyjä että lakattuja puulattioita, mutta öljyvahaa on käytetty vain huonekaluissa. Siksi oli mielenkiintoista kävellä ensimmäisen kerran öljyvahatulla pinnalla. Puun tuntu ei ollut aivan yhtä välitön kuin öljytyssä lattiassa, vaan kolminkertaisen käsittelyn jälkeen lattian pinnassa oli vahamainen kalvo. Tämä tuntui kuitenkin likaa ja vettä hylkivältä, joten se varmasti suojaa lattiaa paremmin kuin pelkkä öljy.

Olohuoneen lattia on käsitelty kolmeen kertaan valkoista pigmenttiä sisältävällä öljyvahalla

Vesitakan hormiliitos on vielä asentamatta. Sen valmistuttua takka koteloidaan.

Keittiön saarekeen sähköputket nousevat lankkulattiasta

Näkymä olohuoneen suunnalta ruokailutilaan ja keittiöön

Öljyvahattua kuusilankkulattiaa liukuoven edustalla

Oleskelutilan keittiöpääty ja taustalla näkyy saunarakennuksen hirsiseinää

Lattiapintaa takan edustalla

Miltä meillä näyttää nykyisin?

Maaliskuun alussa päivätty valmiusastetodistus asettui jo 90 prosentin tuntumaan. Työmaalla riittää vielä paljon tekemistä, mutta kuvat kertovat parhaiten, missä mennään.

Tällä hetkellä on käynnissä laatoitustöiden viimeistely, lähinnä parin tilan saumaus. Lisäksi on aloitettu lankkulattian hiominen ja öljyvahaus.

Sekä laatoitus että lattiahionta ovat pakottaneet tyhjentämään tiloja ja nyt näkee selkeämmin, mitkä tilat alkavat valmistua ja missä vielä riittää tekemistä.

Näkymä keittiöstä olohuoneeseen, lankkulattian hiominen on keskeytynyt viikonlopun ajaksi

Näkymä eteisestä olohuoneeseen, vesitakkaa ei ole vielä koteloitu

Näkymä eteisestä kahden makuuhuoneen oviaukoille

Vanhempien makuuhuone

Näkymä työhuoneesta hirsisaunan suuntaan

Varastoitua tavaraa juuri laatoitetussa kylpyhuoneessa, kattopaneeli puuttuu vielä

Pieni ikkuna kylpyhuoneessa

Kontrastia valkoisen ja mustanruskean laatan välillä

Toisen kylpyhuoneen suihkunurkkaus

Upotetut shampoohyllyt suihkun vierellä

Kurasyöppö kuraeteisessä

LED-paneeleita kodinhoitohuoneessa ja kuraeteisessä

Vielä saumaamatonta laattalattiaa eteisessä ja vierashuoneessa

Rautavihtrillikatsaus

Blogissa oli alun perin tarkoitus seurata rakennusprojektia ja dokumentoida mm. puurakenteisiin ja talotekniikkaan liittyviä valintoja. Hieman yllättäen ylivoimaisesti suosituin ja luetuin aihe on kuitenkin ollut rautavihtrilli.

Meille virtaa näin talvikaudellakin yhteydenottoja ja kysymyksiä vihtrilliasioihin liittyen. Siksi otimme eilen muutamia tuoreita kuvia, joiden kautta voimme vastata ainakin osaan niistä.

Vihtrillikäsittelyn etenemistä on seurattu useassakin kirjoituksessa, mutta tiivistäen se on mennyt näin:

• Hirsirakenteinen sauna käsiteltiin rautavihtrillillä lokakuussa 2012
• Päärakennus ja autotalli käsiteltiin alkukesällä 2013
• Päärakennuksen ja autotallin vuorilaudat käsiteltiin marraskuussa 2013

Lopputulos on ollut yleisesti ottaen hyvä. Auringolle ja sateelle altistuminen parantaa olennaisesti lopputulosta. Katveeseen jäävät alueet jäävät helposti hieman vihertäviksi, mitä emme juuri arvosta, sillä assosiaatiot liittyvät helposti painekyllästettyyn puuhun. Onneksi nämäkin alueet kehittyvät edelleen kohti puhtaamman harmaata.

Viimeisimmät käsitellyt laudat, päärakennuksen ja autotallin vuorilaudat, eivät juuri ole saaneet aurinkoa pimeinä talvikuukausina. Niiden värin muuttuminen on ollut selkeästi hitaampaa kuin aiemmin käsitellyillä laudoilla. Maaliskuun aurinko on kuitenkin tehnyt hyvää ja paikotellen vihertävyys on edennyt viime viikkoina kohti harmaampaa. Prosessi on pitkä, mutta lopputulos tulee varmasti olemaan hyvä.

Alla on kuvia, joissa näkyy, kuinka itäseinän vuorilaudat ovat värjäytyneet nopeammin kuin pohjoisseinämän varjossa olevat alueet. Lisäksi viimeinen kuva on varoitus siitä, että UV-valolta suojassa olleet alueet tuntuvat korostuvan vihtrillikäsittelyn jälkeen. Vanerilevyjen varjot näkyvät vielä lähes vuodenkin jälkeen pohjoisseinässä.

Itäseinän ulkoverhous on käsitelty loppukeväällä ja vuorilaudat marraskuussa 2013

Pohjoisseinän marraskuussa käsitellyt vuori- ja kattolaudat ovat vaaleanvihertäviä

Seinään nojasi viime keväänä vanerilevyjä ennen käsittelyä, mutta varjokuvat näkyvät edelleen

Ilmanvaihtojärjestelmä valmistuu

IV-järjestelmä on talven aikana valmistunut pala palalta. Viimeisenä osana pystytettiin takatalven valkaisemaan maisemaan AWADUKT Thermo -lämmöntasaajan maanpäällinen osa.

Imutornin kautta imetään raikas tuloilma päärakennukseen. Ilma kulkee maan sisässä kolmihaaraisessa ja antibakteerisessa putkistossa, josta se nousee päärakennuksen teknisessä tilassa sijaitsevalle ilmanvaihtokoneelle.

Ilmanvaihtoa ei vielä ole käynnistetty, jotta rakennusaikainen pöly ehditään ensin siivota huolellisesti pois.

Maaputkistoa ja ilmanvaihtoa on käsitelty aiemmin mm. seuraavissa kirjoituksissa:

• 21.10.2013 Tuloilman esilämmitysratkaisu
• 12.10.2013 Energiavaraaja ja ilmanvaihtokone tilattu

AWADUKT Thermo -lämmöntasaajan torni pystytettiin huoltokaivon päälle

Vesitakan asennus

[Toim. huom: Vesitakka-asennukseen on tehty tärkeä päivitys 31.3.2014 Muutoksia vesitakan asennukseen]

Vesitakka tulee muodostamaan talossamme pääasiallisen lämpöenergian lähteen. Malli on Normathermin tai tässä tapauksessa gz-brandservicesin kautta hankittu SKE 30 ja savuhormina toimii Schiedel Rondo Plus 200-millisellä sisämitalla. Takan teho on 30,8 kW, josta 23,5 kW päätyy veteen. Takassa lämmennyt vesi pumpataan autotallin kellarissa sijaitsevaan lämminvesivaraajaan.

Raaseporin seudulla pohjavesi ja kupariputket eivät oikein sovi yhteen. Varmaa syytä en ole saanut selville, mutta esimerkiksi silikaattiin on viitattu. Tämän vuoksi lämmitysjärjestelmässä on käytetty lähinnä sinkittyjä ja haponkestäviä teräsputkia sekä vähemmän kuumissa olosuhteissa muovi- ja komposiittiputkia. Vain vesitakan kiehunnanestojärjestelmä on tehty kupariputkilla, sillä siihen päätyy vettä vain poikkeusolosuhteissa.

Takkarunko on nyt paikallaan oman perustuksensa päällä. Tämä on mahdollistanut myös lankkulattian viimeisen osuuden asentamisen. Kuvissa lattia on rakennuspaperin alla suojassa.

Normathermin vesitakkarunko Shiedelin savuhormin rinnalla

Raaseporin pohjavesi ja kupari eivät sovi yhteen - niinpä vain kiehumisenestoputket ovat kuparia

Pääovi on paikoillaan

Rakennuksemme ovet tilattiin jo hyvän aikaa sitten Fennodoorsin valikoimasta. Päädyimme valkoisiin, sileisiin laakaoviin, joiden tiiveys- ja U-arvot ovat erinomaiset.

Muut ovet on asennettu paikoilleen jo aiemmin, mutta pääovi on odottanut autotallissa vuoroaan. Eteisen lattian laatoitus on seuraavana vuorossa ja sitä valmisteltaessa myös pääovi ja sitä ympäröivät  ikkunat asennettiin.

Fennodoorsin laakaovi ikkunoiden ympäröivänä. Lattia laatoitetaan alkavalla viikolla.

Energiavaraajaa asennetaan

Vesitakan ja aurinkokeräinten tuottama lämpöenergia varastoidaan autotallin kellarin suureen lämminvesivaraajaan, josta sitä voidaan hyödyntää sekä lämmityksen että lämpimän käyttöveden tarpeisiin.

Varaaja on odottanut keskellä kellarin lattiaa lopullista sijoitustaan jo jonkin aikaa. Tällä viikolla lähes kaksi metriä korkea ja 500-kiloinen varaaja siirrettiin yllättävän helposti pumppukärryllä kellarin päätyseinälle.

Omalla paikallaan massiivinen varaaja näyttää pieneltä ja sirolta. En voinut välttyä ajattelemasta, että olisi sittenkin pitänyt ottaa suurempi. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä Akvatermin Akvantti 2000 -varaaja oli tilavuudeltaan suurin malli, joka mahtui kellarin moduulimittaisesta parioviaukosta sisään. Oviaukon korkeutta lisäämällä sisään olisi mahtunut 2400-litrainen Akvantti, mutta 3000-litraiset ja sitä suuremmat varaajat ylittävät kellarin huonekorkeuden jo selvästi. Näihin olosuhteisiin Akvantti 2000 oli siis paras mahdollinen vaihtoehto.

Pian päästään täyttämään varaajaa.

Lokakuinen kuva vielä tyhjästä varaajan paikasta juuri laatoitetussa ja kalkkimaalatussa kellarissa

Varaajan asennus käynnistyi tällä viikolla

Tyylikkään näköisiä putkiasennuksia kellarin seinällä