Kalkkimaalauksen valmistelua

Perinteiset pintakäsittelyaineet ovat olleet työmaallamme keskeisessä roolissa. Kaikki kolme rakennusta harmaantuvat rautavihtrillikäsittelyn johdosta, ilmassa tuoksuu tuore terva terassin tukirakenteiden käsittelyn jälkeen, sisällä on maalattu muovittomilla luonnonöljymaaleilla ja lankkulattiaan harkitaan luonnollista vaha- tai öljykäsittelyä.

Autotallin kellarin pintakäsittely on aiheuttanut hieman päänvaivaa. Kellarin seinät on rakennettu eristetyistä kevytsoraharkoista, joiden slammattu ulkopinta on asianmukaisesti pinnoitettu patolevyillä. Sisäpuoli on ensin tasoitettu oikaisutasoitteella ja sitten märkätilatasoitteella.

Kosteusrasitusta ei siis pitäisi tulla sisään, mutta silti haluamme pitää rakenteen hengittävänä. Sisäseiniä ei siis haluta maalata maaleilla, jotka muodostavat tiiviin ja vesihöyryä läpäisemättömän kalvon rakenteen sisäpintaan.

Pitkän pohdinnan jälkeen valinta osui perinteikkääseen kalkkimaaliin. Se sopii mainiosti kellarin kivirakenteisiin seiniin, mutta syövyttää mm. lasia ja metallia. Kellarin katto muodostuu liittolevyistä ja on vaikea ennakoida, mitä kalkkiroiskeet tekevät käsittelemättömälle metallipinnalle. Siksi katto pitäisi todennäköisesti pintakäsitellä ensin tai vähintäänkin suojata kalkkimaalauksen ajaksi.

Kalkkimaalia saa toki käyttövalmiina tavarana, mutta meitä kiinnosti valmistaa se kalkkitahnasta, kun kerran tälle tielle lähdettiin. Hankimme parikymmentä litraa kalkkitahnaa Domus Classicalta. Aidot, luonnonharjaksella varustetut kalkkihakkurit maksavat maltaita, joten päädyimme välinepuolella synteettiseen harjakseen.

Kalkkimaalauksesta on olemassa useita erilaisia ohjeita, joissa kuitenkin perusperiaatteet ovat samansuuntaisia. Omassa valmistautumisessa ovat auttaneet mm. Kirjovärit Oy:n ja Helsingin Julkisivurappaus Oy:n ohjeet sekä lukuisat blogit, mm. Hyvä siitä tulee.

Huomenna olisi tarkoitus laittaa kalkkivesi muhimaan ja suojata kellari maalauskuntoon.

Katon panelointi

Eteiseen, kuraeteiseen, vaatehuoneeseen ja yhteen makuuhuoneeseen valitsimme valkoisen paneelikaton vastapainoksi laattalattialle. Paneelit ovat levänneet muovikääreissä runsaan viikon ja niitä ryhdyttiin asentamaan tänään.

Pohdimme aluksi kaikenlaisia vaihtoehtoja maalatusta raakalaudasta aina lämpökäsiteltyyn haapapaneeliin, mutta eräällä rautakauppakäynnillä paneelivalinta ratkesi hyvin nopeasti. Oksaisesta, ilmeisesti harjatusta männystä valmistettu Siparilan Struktuuripaneeli teki vaikutuksen. Siinä oli kaipaamaamme leveyttä (14x145), oikea profiili (STS) ja rouheaa pintaa.

Märkätiloissa paneeliksi tulee todennäköisesti lämpökäsitelty haapa STS-profiililla, mutta tarkempaa valintaa ei ole vielä tehty.

Struktuuripaneeli kiinnitettiin piilonaulauksella urosponttiin, reunoihin tulee vielä listat

Paneelikattoa eteisessä

Struktuuripaneelin pintaa - karheus on ilmeisesti saatu aikaan mäntypintaa harjaamalla

Vesitakka ja alipaine-WC tilattu

Rakennusprojekti nytkähti kesän suvantovaiheen jälkeen eteenpäin, kun pitkään harkinnassa olleet tilaukset tehtiin alkuviikosta. Kuten aiemmista kirjoituksista on voinut päätellä, päädyimme seuraaviin ratkaisuihin.

Vesitakka

Takka tulee sijoittumaan avaraan olohuoneen ja keittiön muodostamaan tilaan. Siksi kaipasimme hieman kookkaampaa takkasydäntä.

Päädyimme pitkän pohdinnan ja monen mutkan kautta Normathermin NK 30 -malliin. Sen teho on 30,8 kW, josta 23,5 kW päätyy veteen. Takkasydän vetää 150 litraa vettä sisäänsä. Takassa lämmennyt vesi pumpataan autotallin kellarissa sijaitsevaan lämminvesivaraajaan.

Pumppuryhmää tai ohjausta ei hankittu vielä, mutta esimerkiksi Laddomatin pumppupaketteja käytetään vastaavissa asennuksissa.

Alipaine-WC

WC-ratkaisumme perustuu siihen, että käymäläjäte kuljetetaan alipaineen avulla autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön. Parhaiten vaatimuksiin soveltui Jets-alipainekäymälä.

Päädyimme pitkän siirtomatkan vuoksi järeämpään Vacuumarator Jets 15 MB -alipainepumppuun. Jetsin seinämalliset WC-istuimet olivat myös hiljattain uudistuneet, joten valitsimme charmikkaat Charm by Jets -WC-istuimet.

Näiden lisäksi myös lattioiden ja märkätilojen laatat on tilattu. Ne on tarkoitus asentaa syyskuussa.

Havaintoja Hyvinkään Asuntomessuilta

Asuntomessutarjonnan analysointi on muodostumassa vuosittaiseksi perinteeksi (ks. 8.7.2012 Havaintoja Lappeenrannan Loma-asuntomessuilta ja 28.7.2012 Havaintoja Tampereen Asuntomessuilta). Tänään nautimme helteisestä kesäpäivästä Hyvinkään Asuntomessuilla.

Olimme ennakkoon tutustuneet tarjontaan useiden blogien ja sisustuslehtien kautta. Subjektiivisten kävijäkokemusten ja kaupallisen hehkutuksen ohella on vuosittain mukava tutustua Työtehoseura TTS:n keittiöarvioihin ja AD-Lux Oy:n valaistusarvioihin. Kumpikin taho on luonut oman kokoelman hyviä käytäntöjä, joihin asuntomessutaloja verrataan (ks. Työtehoseuran ohjeet toimivan keittiön ja ruokailutilan suunnitteluun ja AD-Luxin valaistusartikkelit).

Messukierroksen päätteeksi mielessä pyörivät seuraavat ajatukset:

• olipa paljon valkoiseksi rapattuja kevytsoraharkkotaloja (onko taustalla asemakaava vai suomalainen maku?)
• olipa sokkeloisia pohjia ja pieniä huoneita
• LED-valot ovat lyöneet läpi ja niiden käyttö on vielä hapuilevaa

Viime kuukausien mediahuomio on keskittynyt kohteeseen 25 Lammi-Kivitalo Maja. Sitä ei voi tässäkään kirjoituksessa sivuuttaa, joten suuntasimme siihen heti aamun ensimmäisenä kohteena. Ennakkoon olimme miettineet ankarasti, miksi kukaan rakentaa kevytsoraharkkotalon ja naamioi sen kattoa myöten puutaloksi. Paikan päällä kohde kuitenkin vaikutti järkevältä ja toi virkistävää vaihtelua monotoniseen, valkoiseksi rapattujen kevytsoraharkkotalojen riviin.

Majan ulkoverhouksen tuppeensahatut lehtikuusilankut olivat upean näköisiä. Osa niistä oli kuljetuksessa tai työmaalla hieman likaantunut, mutta orastavan harmaantumisen pystyi jo aistimaan ja talosta tulee vuosien saatossa vielä entistä paremman näköinen. Mediahuomio on ollut ansaittua, sillä Maja on ainutlaatuinen ja upea rakennus.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Kattoa myöten tuppeensahatulla lehtikuusilankulla verhoiltu kevytsoraharkkotalo on kadun suuntaan hyvin sulkeutuneen näköinen.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Läpivientejä ei juuri näy vesikatolla, vaan ne on tehty seinän läpi varsin näyttävästi. 

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: tätä ilmiötä ihmettelin jo viime vuoden Loma-asuntomessujen kohteessa Lootos. Lehtikuusiverhous on viety aivan maanpinnan tasoon ja lankunpäät ovat silmin nähden imeneet kosteutta. Luotetaanko lehtikuusen luontaiseen lahonkestävyyteen jo hieman liikaakin?

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lehtikuusilankut ovat alkaneet harmaantua paikoitellen, mutta nykyiset värierot johtuvat lähinnä likaantumisesta. Väri tullee tasoittumaan luontaisen harmaantumisen myötä.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Tuppeensahattujen lehtikuusilankkujen raoista pilkottaa alla oleva koolaus ja EPS-eristepinta, jota luulimme ensin slammaamattomiksi kevytsoraharkoiksi (kuva lisätty jälkikäteen lukijakommentin johdosta)

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Piharakennuskin noudattaa päärakennuksen niukkaa muotokieltä ja on samaan tapaan lehtikuusilankuilla verhoiltu.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lukuisissa lehtikuvissa nähty näkymä Majan sisältä. Nurkan ja katonrajan LED-nauhat sekä ruokapöydän valaisimet tuntuvat tuottavan mustan katon alla hyvin niukan määrän valovirtaa.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lähikuva nurkan ja katonrajan LED-nauhoista. Ajatus valaisimien sijoituksesta on hyvä, mutta olemme ehkä konservatiivisia valaistusasioissa, sillä valopistejonoina näyttäytyvät, esillä olevat LED-nauhat eivät oikein istu omaan esteettiseen makuun. Lisäksi valovirtaa irtoaa näistä hyvin vähän.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Sauna on erotettu pesutiloista hyvin aineettomasti Lasina-lasiseinämällä. Tiivis puurakenne arveluttaa hieman. Pääseeköhän sauna kuivumaan yhtä tehokkaasti kuin ilmavampi lauderakenne?

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Valokatkaisija (?). Kommentoimme taloautomaatiotoimittajien katkaisijoita jo viime vuonna: ainakaan tässä tapauksessa mikään ei ilmaise, mihin tätä katkaisijaa käytetään ja onko jokin valaisin (tai muu sähkölaite) kytketty päälle vai ei. 

Kohde 19 Omatalo Maisema: Messuesimerkki kauniista ja havainnollisesta valokatkaisijasta - ylin kaksoiskatkaisija on selvästi kytketty päälle, keskellä kaksi himmennintä ja alla oleva katkaisija ei ole päällä. Ylempänä  oleva taloautomaatiokatkaisija saattaa sisältää aivan samat toiminnallisuudet, mutta sitä ei silmämääräisesti voi päätellä.

Näillä messuilla valaistus oli muuttunut selvästi edellisvuodesta. Vaikuttaa siltä, että LED-teknologia on tullut jäädäkseen. Valaisimia sivuttiin jo Majan LED-nauhojen yhteydessä, mutta tässä on täydentäviä havaintoja.

Kohde 23 Rock-kivitalo Cliff: Hyvin samantyyppiset LED-paneelit kuin meillekin on tulossa. Paneelit on kuitenkin asennettu irti kattopinnasta. Olisiko syynä se, että muuntajaa ei ole saatu upotettua rakenteeseen? Seinän lähellä olevissa valaisimissa on tyystin erilainen värilämpötila kuin paneeleissa.

Kohde 23 Rock-kivitalo Cliff: Kookkaampia LED-paneeleita, joiden värilämpötila sopii mukavasti ikkunoista virtaavaan päivänvaloon. Seinällä myös LED-valoa peitelevyn takana.

Kohde 21 Kivenherra: LED-teknologia mahdollistaa esimerkiksi hyllyjen valaisun kuten tässä. Valo kuitenkin heijastuu harmillisesti lasipintaisista kehyksistä.

Kohde 21 Kivenherra: Erinomainen esimerkki epäsuorasta LED-valaistuksesta. Johdot saisi pienellä vaivalla siististi esimerkiksi alumiiniprofiilin sisään.

Kohde 21 Kivenherra: LED-valaistu keittiö. Valovirtaa voisi olla työtasoilla enemmänkin, mutta jo nyt heijastumat ovat kiiltävillä pinnoilla häiritseviä: LED-nauhat paistavat lasi- ja kivipintojen kautta silmiin.

Kohde 21 Kivenherra: Ylläolevan keittiön LED-nauhaheijastumia kivilattiassa. Valo heijastuu vastaavasti kivipintaisten työtasojen kautta.

Kohde 21 Kivenherra: Hyvin onnistunut LED-valaistus pesutiloissa. Valo tulvii tilaan hieman lasketun katon reunoilta ilman, että huomio kiinnittyy LED-nauhoihin.

Kohde 17 Villa Isover: Pesutilojen LED-valaistus aiheuttaa suihkun kautta odottamattoman heijastuman kattoon. LED-valaisimien kanssa heijastumat tuntuvat olevan uusi ilmiö, jota on todella vaikea suunnitteluvaiheessa ennakoida.

LED-valaisimien lisäksi myös muut energiaa säästävät ratkaisut alkavat yleistyä ja arkipäiväistyä. Monissa kohteissa oli vesitakkoja sekä aurinkokeräimiä ja -paneeleita. Aurinkokeräimissä tyhjiöputket ja tasokeräimet tuntuvat elävän rinta rinnan, joskin tasokeräimiä tuntui näkyvän enemmän.

Kohde 20 Durofix Kototalo: Pystyyn asennetut tyhjiöputket ovat melko massiiviset, mutta istuvat kuitenkin muun talotekniikan kanssa katolle.

Savosolarin maineikas tasokeräin löytyi ainakin yleisestä näyttelyhallista ja mahdollisesti myös messukohteista, joiden katoilla oli lappeen suuntaisesti asennettuja tasokeräimiä.

Puutaloa rakentaville puumateriaalit ovat tärkeitä ja messuilla tuli tehtyä myös niihin liittyviä havaintoja.
 

Kohde 27 Lammi-Kivitalo Validus Motus: Bolefloorin tammilattia näytti varsin mielenkiintoiselta tasalevyisten lankkujen jälkeen.

Kohde 24 Bassotalo Villa Avanti: Sisäkattomateriaali on kirjavaa, mutta ei yllättäen näyttänyt yhtään hassummalta. Meillä käytettiin vastaavaa levyä työmaan väliaikaisena lattiana.

Kohde 31 Honka Lumi: Hirsitalo yllätti positiivisesti. Emme tästä huolimatta ole lämmenneet lamellihirrelle, vaikka sillä on kiistattomia etujakin.

Kohde 31 Honka Lumi: Massiivihirsi näyttää samassa kohteessa niin paljon paremmalta. Hirsissä ei näytä olevan minkäänlaista varausta, vaan ne on todennäköisesti vain tapitettu paikoilleen.

Kohde 31 Honka Lumi: Massiivihirsiä WC:n ja saunan välisessä seinässä. Sauna oli tilana hieno ja sitä pääsi hyvin katsomaan, kun lopullista ovea ei oltu vielä asennettu.

Kohde 21 Kivenherra: Puumateriaalit ovat toki sydäntä lähellä, mutta myös kohteen Kivenherra kupariverhoukselle täytyy antaa täysi tunnustus. Hienon näköistä!

Kutsumattomia vieraita työmaalla

Tasoitin kaikessa rauhassa makuuhuoneen seiniä, kun ikkunaan ilmestyi karvainen naamataulu. Lähempi tarkastelu osoitti, että valkohäntäkauriit olivat tulleet joukolla tutkimaan työmaata.

Kauriit ymmärsivät ensin pysytellä terassin alueella ja pihan kulkuväylillä, mutta myöhemmin ne maleksivat pihaa ympäröiville kallioille. Sinne oli timpureiltakin ankarasti pääsy kielletty. Loppuillan kauriit talloivat ja potkivat neitseellisiä jäkälämattoja, jotka oli saatu säilymään koko projektin ajan.

Valkohäntäkauris tallomassa jäkälää

Lisää jäkäläntallojia

Rautavihtrilli ja epäsiistit suolot

Päärakennuksemme ulkoverhous käsiteltiin rautavihtrillillä toukokuun puolivälissä, vajaa kaksi kuukautta sitten. Alkukesästä puupintaan alkoi ilmestyä vaaleita suolojäämiä, jotka saivat seinän näyttämään kirjavalta ja epäsiistiltä.

Ilmiö oli tuttu saunan käsittelyn jäljiltä ja päätin huuhtoa seinäpinnat kevyesti puutarhaletkulla. Se tepsi erinomaisesti ja suolot ovat nyt tiessään.

Seinäpinta on saavuttanut kesän aikana tasaisen ja kauniin sävyn. Ainoana kauneuspilkkuna näkyy eräs  pohjoisseinän kohta, johon oli nojannut vanerilevy pidemmän aikaa ennen vihtrillikäsittelyä. Vaikka levy poistettiin ennen ruiskutusta, varjossa ollut alue erottuu selvästi muuta seinää rusehtavampana. Eiköhän se ajan myötä tasaannu.

Huuhdeltu seinäpinta näyttää tyylikkään harmaalta

Kuumasinkityt naulat kestivät vihtrillikäsittelyn kohtalaisen hyvin

Jatkoa lattialankkupohdinnalle

Lattialankkujen valintaa on pyöritelty mielessä jo kuukausien ajan. Muutama viikko sitten päästiin konkretiaan muutamien mallipalojen muodossa (ks. 2.6.2013 Lattialankkuja katsomassa). Hyvistä vaihtoehdoista huolimatta kiinnostus tammea kohtaan on kuitenkin kasvanut entisestään.

Kävin tutustumassa Fiskarsin Laatupuun valikoimaan ennen sahan kesälomakautta. Tarjolla oli saksalaista tammilankkua, jota saa hyvin erilaisina dimensioina: 145 - 185 mm:n levyisinä ja 16 - 26 mm:n paksuisina.

16 ja 22 mm:n paksuiset lankut tuotetaan 26 mm:n raakalaudasta ja ne ovat siksi edullisempia kuin esimerkiksi 35 mm:n raakalaudasta tuotettava 26 mm:n lankku.

Meillä oli alun perin ajatuksena käyttää 30 mm:n paksuista lattialankkua, jotta lattiapinta asettuu samaan tasoon laatoitettujen tilojen kanssa. Nyt ryhdyin kuitenkin miettimään koolauksen korottamista ja 22 mm:n vahvuista lankkua. Siinäkin on kulutuspintaa muutamalle sukupolvelle.

145 mm:n levyinen, saksalainen tammilattialankku

Tällä tammilankulla on paksuutta 22 mm ja hinta on järeämpää lankkua edullisempi

Pohjamaalaus alkaa

Tasoitustyöt ovat edenneet verkkaisesti, mutta muutama huone alkaa olla jo maalauskunnossa. Seinärakenne on hengittävä ja siksi seiniin ei sovi lateksimaalien muodostama muovikalvo. Maalivalinnassa päädyttiinkin Uulan Into-sisustusmaaliin, joka on hengittävä, muoviton ja M1-päästöluokan maali.

Into-maalia on kuulemma saatavilla erityisenä sisäpohjamaalina, mutta sellaista ei lähirautakaupassa ollut lainkaan. Otin edullisempaa himmeää maalia pohjamaalauskäyttöön ja ohensin sen sopivaksi.

Ensimmäisinä tiloina maalattiin vaatehuone ja kuraeteinen. Seuraavaksi ovat vuorossa eteinen ja yksi makuuhuoneista.

Lopullisena pintana tullaan käyttämään sisäkatoissa himmeää ja sisäseinissä puolihimmeää Intoa.

Uulan Into-sisustusmaali himmeänä versiona

Vaatehuoneen tummat ek-kipsilevyt kuultavat ohennetun pohjamaalin läpi

Kuraeteinen pohjamaalattuna. Ovia ei ole vielä asennettu, jotta ne eivät kolhiintuisi

Lattialankkuja katsomassa

Passiivipuutaloomme tulee noin 125 neliömetriä lankkulattiaa. Lankkujen paksuuden tulisi olla noin 30 mm, jotta lattia asettuisi samaan tasoon laatoitettujen tilojen kanssa. Mitään muuta lankkujen osalta ei ole vielä lyöty lukkoon.

Lankkulattioiden premium-tarjontaa edustaa mm. tanskalainen Dinesen. Heidän tammilankkulattiansa näyttävät niin äärimmäisen hyviltä monissa Kööpenhaminan ravintoloissa ja hotelleissa, että olemme tutustuneet valikoimaan myös paikan päällä Tanskassa. Dinesen Oak -lankut ovat esimerkki siitä, miltä lankkulattia upeimmillaan voi näyttää. Edullisimmillaankin kolminumeroiset neliöhinnat ovat kuitenkin pakottaneet etsimään vaihtoehtoja.

Kotimaisista puulajeista lankkulattiassa käytetään useimmiten mäntyä tai kuusta. Meillä on mäntylattia mökillä ja kyseisessä puulajissa vaivaavat sydänpuun ja muun puuaineksen välinen kontrasti sekä suuret ja selvästi erottuvat oksat. Mänty on myös aika pehmeää.

Kuusi on periaatteessa ihan mahdollinen vaihtoehto, jota löytyy leveinä lankkuina siedettävään hintaan. Havupuille tyyppillisen kellastumisen ehkäiseminen olisi huomioitava pintakäsittelyssä.

Koivu on myös kotimainen vaihtoehto, joka soveltuu lattioihin. Puuaines on kaunista ja kovaa. Lankkuja vain ei saa yhtä leveinä kuin esimerkiksi kuusta.

Kävimme tänään Aulangolla, Hämeenlinnan lähellä, nauttimassa hellepäivästä ja katsomassa Domus Classican lattialankkuvalikoimaa. Esillä oli erilaisia mänty-, kuusi- ja koivuvaihtoehtoja. Kuusi ja koivu ovat hyvin erilaisia, mutta kumpikin näyttää omalla tavallaan hyvältä. Kuusen etuna on jopa 30-senttinen lankkujen leveys, mutta 10-20-senttisen koivun puuaines kovempaa ja kauniimpaa.

Kaupasta lähti mukaan mallipalat koivusta ja kuusesta sekä tarvikkeita hirsisaunaan. Aikaa ei tällä kertaa riittänyt Metsänkylän navetan vanhojen, kierrätettyjen rakennustarvikkeiden kattavaan läpikäyntiin, sillä ajatukset pyörivät niin vahvasti lankkulattiavalintojen ympärillä.

Lattia tullaan näillä näkymin käsittelemään vaaleaksi, esimerkiksi lipeällä tai valkoista pigmenttiä sisältävällä öljyllä / öljyvahalla.

Domus Classica sijaitsee Aulangolla, Hämeenlinnan kupeessa

Leveitä kuusilattialankkuja eri tavoin pintakäsiteltyinä

Käsittelemätöntä kuusilankkupintaa

Mallipalat koivulankusta (vasemmalla) ja leveästä kuusilankusta (oikealla)

Koivulankku (vasemmalla) on kuuseen (oikealla) verrattuna tiivissyistä ja kovaa

Lattialankkuja, piilutettuja parruja, tuohipaneelia ja kirjallisuutta Domus Classicassa

Metsänkylän navetta on täynnä vanhoja rakennustarvikkeita ja -osia

Laattavalintoja

Laattapisteen suunnittelija on pariin otteeseen pohtinut kanssamme laattavalintoja ja nyt meillä oli työmaalla mukana muutama mallilaattakin.

Kiinnostuimme Imola Ceramican Xeno-sarjasta heti sen nähtyämme. Kookasta 50x50-laattaa olisi tarkoitus käyttää eteisen ja yhden asuinhuoneen lattiassa sekä kahden kylpyhuoneen valikoiduissa seinäpinnoissa. Sama laatta sopisi 10x10-koossa kylpyhuoneiden, kuraeteisen ja kodinhoitohuoneen lattioihin.

Vaikeutta on aiheuttanut ainoastaan värin valinta. Tumma ja ruostetahrainen Xeno N tuntuisi jo nyt siltä oikealta, mutta huoli laatan liiallisesta tummuudesta on pakottanut miettimään myös harmaata Xeno G -laattaa toisena vaihtoehtona.

Mustahko laatta on toki tumma, mutta useamman viikon jahkailunkin jälkeen se tuntuu muita paremmalta. Mitä todennäköisimmin siihen päädytään.

Kylpyhuoneiden seinäpinnoissa on tarkoitus käyttää Villeroy & Bochin Silent Wave White 25x70 -laattaa vaakaan asennettuna. Se on myös tuntunut ykkösvalinnalta jo useamman viikon ajan. Kylpyhuoneisiin on siis tulossa vahvaa kontrastia valkoisen ja mustahkon laatan välille.

Imola Ceramican Xeno 50x50 -laatta harmaana (G) ja mustana (N)

Seinää vasten Villeroy & Bochin Silent Wave White 25x70 ja lattialla Xeno G sekä Xeno N

Rännit ja räystäspellit asennettu

Timpurit kävivät tällä viikolla taas työmaalla ja töitä tehtiin hyvässä säässä ulkosalla. Päätyräystäät ja savuhormit pellitettiin, ja kaikkiin kolmeen rakennukseen asennettiin sadevesikourut.

Ränneissä valinta osui Ruukin sadevesijärjestelmään, joka näyttää oikein hyvältä juuri asennettuna. Tummanharmaa väri sopii erinomaisesti katon ja ulkoverhouksen sävyihin - aivan kuin rännit olisivat aina olleet paikoillaan.

Pellitysten lisäksi viimeisteltiin sokkeleiden laastipinnat ja asennettiin patolevyjen listat.

Päätyräystäs on pellitetty ja sadevesikourut asennettu päärakennukseen

Pitkän eteläräystään toinen syöksytorvi ja itäpäädyn räystäspellitys

Päärakennuksen ja saunan syöksytorvet pohjoisräystäillä

Autotallin sadevesikouru ja oviaukon vasta-asennettu peltismyygi