Ei leivinuunia eikä avotakkaa!

Listasimme arkkitehdille erilaisia toiveita ja tarpeita suunnittelun käynnistyessä. Listalla oli muun muassa puulämmitteinen leivinuuni ja tulisijoja. Meillä nimittäin leivotaan paljon ja puuta saadaan omasta metsästä.

Tulisija luovuttaa liikaa lämpöenergiaa sisätiloihin

Ensimmäisessä suunnittelupalaverissa pullantuoksuiset haaveemme romuttuivat ja jauhot menivät niin sanotusti kurkkuun. Arkkitehti valisti meitä tulisijojen lämpökuormista. Tiiviissä ja hyvin eristetyssä talossa takan tai leivinuunin valtava lämpökuorma jää ulkovaipan sisään. Sisälämpötila nousee liian korkeaksi pitkäksi aikaa ja synnyttää jäähdytys- ja tuuletustarpeen, jolloin tuotettu lämpöenergia menetetään taivaan tuuliin.

Arkkitehti piti ajatusta passiivitalosta ja tulisijasta haastavana yhtälönä, joka täytyy suunnitella huolellisesti.

Vesitakka passiivitalon tulisijana

Otimme haasteen vastaan ja ryhdyimme tutkimaan asiaa. Saksassa ja hiljattain myös Suomessa on käytetty passiivitalojen tulisijaratkaisuina ns. vesitakkoja. Niissä vesi kiertää takkasydämessä ja lämpiää. Lämmennyt vesi johtaa suuren osan syntyneestä lämpöenergiasta lämminvesivaraajaan ja näin ollen tulisijan lämpösäteily jää varsin pieneksi. Tällä saavutetaan kaksi kiistatonta etua: passiivitalo ei ylikuumene ja lämpöenergia saadaan talteen myöhempää käyttöä varten.

Aiheesta muualla

• http://www.passiv.fi/?page=31&subpage=34&lang=fi - tietoa Raaheen valmistuneesta passiivitalosta ja sen Normatherm-vesitakasta
• http://www.passiivi.fi/sivu/energiaratkaisut - tietoa Lietoon valmistuneesta passiivitalosta ja sen Normatherm-vesitakasta
• http://www.vesitakka.fi/ - Normathermin suomenkielinen esittelysivu
• http://www.normatherm-heiztechnik.de/ - Normathermin kansainvälinen sivusto

Suunnitelmat tarkentuvat

Tarkka rakennuspaikka on viimein löytynyt maastossa liikkumisen myötä. Rakennus tulee sijoittumaan kiinteistöllä sijaitsevan kallioharjanteen etelärinteeseen. Näin ollen ikkunoista avautuu näkymä etelään ja lounaaseen laskeutuvaan rinteeseen sekä harjanteen yli myös itäisiin ilmansuuntiin. Pohjoisen puolella rakennuksia suojaa tiivis metsä.

Tärkeitä suunnittelun lähtökohtia ovat ekologisuus, energiatehokkuus, muotojen selkeys sekä tilojen esteettömyys ja avaruus. Rakennus on yksitasoinen ja muodoltaan pelkistetty, suorakaiteen muotoinen – ylimääräisiä erkkereitä ja ulokkeita vältetään. Oleskelutiloista avautuu paljon ikkunapinta-alaa ulos, mutta riittävät räystäät varmistavat, etteivät sisätilat pääse kuumenemaan. Oleskelutiloista on myös käynti ulkoterassille, jonka olisi hyvä olla samassa tasossa oleskelutilan kanssa.

Tiivis vaippa rakennetaan kokonaisuudessaan puumateriaaleista. Eristeenä käytetään riittävän paksua selluvillakerrosta ja ilmansulku toteutetaan rakennuspaperilla. Julkisivuissa kiinnostavin ratkaisu olisi leveä vaakalaudoitus, joka harmaantuu joko ajan myötä tai rautavihtrillin myötävaikutuksella. Kattomallin osalta kiinnostavia mahdollisuuksia olisivat joko pulpettikatto tai harjakatto, jossa lappeet eivät olisi aivan symmetrisiä. Katto katetaan todennäköisesti tiilillä.

Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, jossa on tehokas lämmön talteenotto ja äänenvaimennus. Asuintilojen kuumenemista ehkäistään rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten riittävän leveillä räystäillä.

Puhdas sisäilma ja pölyttömyys ovat tärkeitä, mikä täytyy huomioida rakennusmateriaalien ja kalusteiden valinnassa. Vaikka nykyisissä lastulevyissä ja vanereissa on aiempaa vähemmän formaldehydiä yms., pyritään tällaiset materiaalit korvaamaan massiivipuisilla ratkaisuilla.

Vierailu Karin Widnäsin ateljeessa

Jos pitää mainita yksi rakennus, joka on inspiroinut meitä suunnittelun aikana kaikkein eniten, se on Karin Widnäsin ateljeekoti Fiskarsissa. Rakennus on ollut paljon esillä arkkitehtuurijulkaisuissa ja se esiintyy säännöllisesti myös muunlaisissa lehdissä, ainakin mainosten kuvauspaikkana.

Ilahduimme suuresti, kun huomasimme, että rakennus on kesäaikaan avoinna yleisölle. Lähdimme eräänä hellepäivänä retkelle Fiskarsiin ja löysimme rakennuksen ruukkialueen laitamilta. Karin otti meidät ystävällisesti vastaan ja esitteli laajasti ateljeekotiaan sekä vierailevien keraamikkojen töitä. Rakennus oli fantastinen kokonaistaideteos.

Helteinen sää pakotti meidät takaisin ruukkialueelle, huurteisen ääreen analysoimaan vierailun antia. Positiivisia asioita rakennuksessa olivat mm. luonnollisesti harmaantunut puujulkisivu, rinteensuuntainen pulpettikatto, riittävä räystäspituus (ainakin joillain seinustoilla), suuri ikkunapinta-ala, avara, valoisa ja puumateriaaleja hyödyntävä oleskelutila sekä saman katon alle toteutetut erilliset rakennukset (koti ja ateljee), joiden väliin jää suojaisia oleskelutiloja. Erillinen hirsisaunarakennus on myös erityisen kiinnostava.

http://www.karinwidnas.fi/

Arkkitehti ja pääsuunnittelija

Maaliskuussa tuli kolme vuotta täyteen siitä, kun hankimme kiinteistön ja ryhdyimme hahmottelemaan tulevaisuutta Raaseporissa. Olemme aika ajoin käyneet keskusteluita suunnittelualan ammattilaisten kanssa mahdollisesta yhteistyöstä.

Keskustelut erään arkkitehdin kanssa olivat erityisen kiinnostavia ja mieleenpainuvia. Niinpä päätimme tänään palkata kyseisen Matti Kuittisen KOMBI Arkkitehdit Oy:stä hankkeemme arkkitehdiksi ja pääsuunnittelijaksi. Matin osaaminen yhdisti juuri sopivassa suhteessa puurakentamisen syvää asiantuntemusta, esteetöntä elinkaarisuunnittelua ja rakennusalan tutkimustietoa.

Alustavaa suunnittelua

Hankimme lähes kolme vuotta sitten Raaseporin Karjaalta rakentamattoman kiinteistön, joka koostuu mäntymetsän peittämästä kallioharjanteesta sekä sitä ympäröivistä niityistä ja pelloista. Ajatuksena on ollut jo pitkään rakentaa sinne ekologinen matalaenergiatalo - ehkä jopa passiivitalo.

Suunnitteluun on tarkoitus ottaa tänä vuonna ammattilainen mukaan, sillä omat ajatuksemme ovat kypsyneet kolmessa vuodessa sopivalle tasolle.

Puurakenteista energiatehokkuutta

On selvää, että rakennamme puurakenteisen, luonnonmukaisista materiaaleista toteutetun matalaenergiatalon. Se voi myös täyttää passiivitalon määritelmän, mutta tämä ei ole meille itseisarvo. Tärkeää on kuitenkin hyödyntää ja varastoida passiivista energiaa - ja käyttää ostoenergiaa säästeliäästi.

Talo tulisi toimimaan kaupunkiasunnon rinnalla perheemme ensisijaisena kotina, joka mahdollistaisi luonnonläheisen elämän, etätyöskentelyn ja vieraiden helpon majoittamisen.

Pellon reunaan vai ylös rinteeseen

Tarkan rakennuspaikan osalta olemme kahden vaiheilla: Toisaalta olisi houkuttelevaa rakentaa ylös kallioharjanteen rinteeseen, mikä mahdollistaisi perustusten toteuttamisen esimerkiksi avokallion päälle ja ympäröiviin laaksoihin avautuvat maisemat olisivat upeita. Toisaalta voisi olla kiinnostavaa rakentaa pellon reunaan ja perustaa taloa ympäröivä rehevä puutarha, johon voisi siirtyä helposti sisätiloista.

Tilatarpeet

Asuintilojen suhteen meillä on melko selkeä kuva tarpeista. Arvostamme yhdessä tasossa sijaitsevaa, esteetöntä, väljää ja yhtenäistä asuintilaa, jossa on mahdollisimman vähän väliseiniä ja ovia. Pidämme minimalistisesta, pelkistetystä ja avarasta arkkitehtuurista. Omissa luonnoksissamme toistuu monesti yksinkertainen, suorakaiteen mallinen pohja, jossa etelänpuoleinen pitkä sivu olisi runsaalla ikkunapinta-alalla varustettua, yhtenäistä oleskelutilaa.

Rakennusta voisi pituussuunnassa halkoa esimerkiksi sydänmuuri, jonka pohjoispuolelle jäisivät makuutilat, kylpy- ja kodinhoitohuone sekä tekninen tila yms. Sauna voisi sijaita omassa piharakennuksessaan – samoin ehkä puuverstas- ja varastotilat, maakellari, kasvihuone sekä autokatos.

Talotekniikka

Rakennus tulee sijaitsemaan kunnallistekniikan ulottumattomissa, joten vettä varten tarvitaan porakaivo. Kuivakäymälöiden avulla estettäisiin mustien jätevesien syntyminen ja harmaita vesiä varten toteutetaan jonkinlainen imeytysratkaisu. Lämmitysenergian suhteen voitaisiin hyödyntää hybridiratkaisua, jossa yhdistyvät passiivinen aurinkoenergia, sen tukena puulämmitys sekä passiivitaloissa käytetty koneellinen ilmanvaihtolämmitys. Veden lämmittämiseen voisi ainakin kesäkaudella käyttää aurinkokerääjiä.

Hengittävät, terveet rakenteet

Tavoitteenamme on hyvä ja puhdas sisäilma, joten haluamme suosia "hengittäviä" rakenteita ja puhtaita rakennusmateriaaleja. Puurakenteinen runko, ekologiset eristemateriaalit ja paperiset ilmansulut sopivat ajattelutapaamme. Talosta olisi hyvä tehdä tiivis ja energiatehokas. Hyvää sisäilmaa edistetään myös rakennus- ja sisustusmateriaalien tarkalla valinnalla.

Rakennuspaikka löytyy

Olemme pitkään katselleet tonttitarjontaa pääkaupunkiseudun länsireunamilla. Järkyttävä hintataso ja sulkapallokentän kokoiset tontit pakottavat etsimään koko ajan lännempää.

Sopivaa paikkaa ei vain tuntunut löytyvän, ennen kuin Karjaalla oli myynnissä "jylhäksi" ja "näkemisen arvoiseksi" mainostettu kiinteistö. Lähdimme eräänä viikonloppuna paikan päälle ja yllätyimme positiivisesti.

Kiinteistöllä oli kokoa yli kahdeksan hehtaaria ja siihen kuului useampi rakennusoikeus sekä vesioikeus kuudelle eri järvelle. Metsää ja peltoa oli kumpaakin kolmisen hehtaaria. Maisemassa vuorottelivat jyrkät, mäntyjen peittämät kalliot sekä syviin laaksoihin aikojen saatossa muodostuneet pellot ja niityt. Iäkkäät pylväskatajat sekä vanhat hirsi- ja puurakennukset täydensivät kaunista kulttuurimaisemaa. Pähkinäpensas oli juuri puhjennut kukkaan.

Tänne olisi hienoa ryhtyä rakentamaan todeksi unelmaa ekologisesta ja omavaraisesta elämästä.

Yhtälöä paransi vielä se, että kiinteistön hintapyyntö oli tuntuvasti alempi kuin tonteilla, joita olimme käyneet katsomassa Espoossa. Olimme aina kaivanneet raideliikennettä tulevan kodin läheisyyteen. Siksi oli hienoa huomata, että muutaman kilometrin päässä sijaisee Karjaan asema, jolla myös Pendolino- ja Intercity-vuorot pysähtyvät.

Asiaankuuluvan tinkaamisen jälkeen kiinteistö vaihtoi omistajaa.