Keittiö ilman lastulevyä

Keittiötä valittaessa käytiin läpi markkinatarjonta, mutta lopulta päädyttiin itse rakennettuihin kalusteisiin.

Kalusterungot on valmistettu massiivipuusta, 18-millisestä liimapuulevystä. Rungot maalattiin Uulan Into-kalustemaalilla valkoisiksi. Saranat ja laatikkomekanismit ovat Blumin valmistamia. Keittiön kaksi tiskitasoa ovat Franken QUATRO-G-mallia, johon päädyttiin mm. kookkaan altaan ansiosta. Hanat ovat Oras Optima -valikoimasta.

Myös keittiön laitteet ovat saapuneet työmaalle. Pääosa on Siemensin valikoimasta ja astianpesukone Mieleltä. Niitä voidaan esitellä tarkemmin, kun pakkausmateriaalit on purettu.

Keittiönurkkaus vielä ilman saareketta ja ikkunaseinämän yläkaappeja

Kalusterunkoja toisesta suunnasta. Saareke sijoitetaan lattiasta nousevien sähköputkien päälle.

Kylmäkalusteet asennetaan rinnakkain oviaukon viereen

Erään tammen tarina

Vuonna 2011 kaadettiin Fiskarsin ruukkialueella elinkaarensa päähän tullut tammi. Se on sittemmin tuppeensahattu 65-millisiksi lankuiksi ja kuivattu huolellisesti.

Nyt tammi saa uuden elämän, sillä ostimme lankkuja parinkymmenen kilometrin päästä Fiskarsin Laatupuulta. Tällaisia laadukkaita puulajeja myydään tilavuusmitoissa. Litra laadukasta tammipuuta maksaa suunnilleen saman verran kuin maitotölkki.

Lankut särmättiin Laatupuun vannesahalla toiselta sivulta, jotta niitä on helpompi sahata omalla pyörösahalla. Työstämisen jälkeen tammi muuntuu kalusteiksi ja työtasoiksi taloomme.

Tammilankkua särmätään Laatupuun vannesahalla

Ilmanvaihto on käynnissä ja säädetty

Ilmanvaihtokoneesta ja tuloilman maaputkistosta on kirjoitettu blogissa useaan otteeseen. Huhtikuun alussa tehtiin työmaalla perusteellinen siivous ja ilmanvaihto käynnistettiin viimein.

Odotimme aiemmista asumuksista tuttua huminaa, mutta talossa vallitsikin täysi hiljaisuus. Oli pakko käydä teknisessä tilassa kurkkaamassa, onko ilmanvaihtokone oikeasti käynnissä. Olihan se ja meteli teknisessä tilassa oli huomattava. Kanavien äänenvaimennus onnistui kuitenkin erinomaisesti.

Tulo- ja poistoilmaventtiilit valittiin Climeconin valikoimasta.

Climeconin tulo- ja poistoilmaventtiilit

Muutoksia vesitakan asennukseen

Vesitakan asennusta käsiteltiin aiemmin kirjoituksessa 22.2.2014 Vesitakan asennus. Asennuksessa tukeuduttiin tuolloin saatavilla olleeseen versioon suomenkielisestä asennusohjeesta, joka löytyi Tulituote Oy:n sivustolta. Siinä kiehunnanesto- ja varoventtiiliputket oli yhdistetty ja johdettu samassa putkessa viemäriin.

Tämän jälkeen alkoi kuulua kummia Saksanmaalta. Asiaan oli kiinnitetty huomiota ja asennusta pidettiin riskipitoisena. Jos paine nousisi takassa yli 2,5 barin ja varoventtiili aukeaisi, niin paine ei pääsisi vapaasti purkautumaan, sillä kiehunnanestoputkessa juoksisi jo vettä. Tätä havaintoa höystettiin vielä muutamilla valokuvilla, joissa räjähtänyt vesitakka oli pyyhkäissyt suuren osan taloa mukanaan.

Päätimme LVI-urakoitsijan kanssa, että asennusta muutetaan. Kiehunnanestojärjestelmän poistoputki purkautuu edelleen teknisen tilan lattialle ja lattiakaivoon, mutta varoventtiilin lauetessa paine purkautuu erillistä putkea pitkin läpi alapohjan, talon alla olevaan ryömintätilaan.

Sittemmin myös Tulituote Oy:n asennusohje on päivittynyt vastaavasti.

Alkuperäinen asennus: kiehumisenestojärjestelmä ja varoventtiili ovat yhteydessä samaan putkeen

Lopullinen asennus: purkautuva paine johdetaan omassa putkessaan alapohjan läpi ryömintätilaan

Lankkulattia ja öljyvaha

Lattiamateriaaliksi valittiin pitkän pohdinnan päätteeksi leveää, 25-senttistä kuusilankkua. Lankkulattia asennettiin pääosin joulukuussa ja se on odottanut muiden työvaiheiden valmistumista suojapapereiden alla.

Laatoitustöiden valmistuttua lattia hiottiin ja käsiteltiin tällä viikolla kolmeen kertaan Osmocolorin Värillisellä Öljyvahalla. Värisävy oli 3040 Kuultava valkoinen, jossa on valkoista pigmenttiä mukana. Meillä on ollut aikaisemmin sekä öljyttyjä että lakattuja puulattioita, mutta öljyvahaa on käytetty vain huonekaluissa. Siksi oli mielenkiintoista kävellä ensimmäisen kerran öljyvahatulla pinnalla. Puun tuntu ei ollut aivan yhtä välitön kuin öljytyssä lattiassa, vaan kolminkertaisen käsittelyn jälkeen lattian pinnassa oli vahamainen kalvo. Tämä tuntui kuitenkin likaa ja vettä hylkivältä, joten se varmasti suojaa lattiaa paremmin kuin pelkkä öljy.

Olohuoneen lattia on käsitelty kolmeen kertaan valkoista pigmenttiä sisältävällä öljyvahalla

Vesitakan hormiliitos on vielä asentamatta. Sen valmistuttua takka koteloidaan.

Keittiön saarekeen sähköputket nousevat lankkulattiasta

Näkymä olohuoneen suunnalta ruokailutilaan ja keittiöön

Öljyvahattua kuusilankkulattiaa liukuoven edustalla

Oleskelutilan keittiöpääty ja taustalla näkyy saunarakennuksen hirsiseinää

Lattiapintaa takan edustalla

Miltä meillä näyttää nykyisin?

Maaliskuun alussa päivätty valmiusastetodistus asettui jo 90 prosentin tuntumaan. Työmaalla riittää vielä paljon tekemistä, mutta kuvat kertovat parhaiten, missä mennään.

Tällä hetkellä on käynnissä laatoitustöiden viimeistely, lähinnä parin tilan saumaus. Lisäksi on aloitettu lankkulattian hiominen ja öljyvahaus.

Sekä laatoitus että lattiahionta ovat pakottaneet tyhjentämään tiloja ja nyt näkee selkeämmin, mitkä tilat alkavat valmistua ja missä vielä riittää tekemistä.

Näkymä keittiöstä olohuoneeseen, lankkulattian hiominen on keskeytynyt viikonlopun ajaksi

Näkymä eteisestä olohuoneeseen, vesitakkaa ei ole vielä koteloitu

Näkymä eteisestä kahden makuuhuoneen oviaukoille

Vanhempien makuuhuone

Näkymä työhuoneesta hirsisaunan suuntaan

Varastoitua tavaraa juuri laatoitetussa kylpyhuoneessa, kattopaneeli puuttuu vielä

Pieni ikkuna kylpyhuoneessa

Kontrastia valkoisen ja mustanruskean laatan välillä

Toisen kylpyhuoneen suihkunurkkaus

Upotetut shampoohyllyt suihkun vierellä

Kurasyöppö kuraeteisessä

LED-paneeleita kodinhoitohuoneessa ja kuraeteisessä

Vielä saumaamatonta laattalattiaa eteisessä ja vierashuoneessa

Rautavihtrillikatsaus

Blogissa oli alun perin tarkoitus seurata rakennusprojektia ja dokumentoida mm. puurakenteisiin ja talotekniikkaan liittyviä valintoja. Hieman yllättäen ylivoimaisesti suosituin ja luetuin aihe on kuitenkin ollut rautavihtrilli.

Meille virtaa näin talvikaudellakin yhteydenottoja ja kysymyksiä vihtrilliasioihin liittyen. Siksi otimme eilen muutamia tuoreita kuvia, joiden kautta voimme vastata ainakin osaan niistä.

Vihtrillikäsittelyn etenemistä on seurattu useassakin kirjoituksessa, mutta tiivistäen se on mennyt näin:

• Hirsirakenteinen sauna käsiteltiin rautavihtrillillä lokakuussa 2012
• Päärakennus ja autotalli käsiteltiin alkukesällä 2013
• Päärakennuksen ja autotallin vuorilaudat käsiteltiin marraskuussa 2013

Lopputulos on ollut yleisesti ottaen hyvä. Auringolle ja sateelle altistuminen parantaa olennaisesti lopputulosta. Katveeseen jäävät alueet jäävät helposti hieman vihertäviksi, mitä emme juuri arvosta, sillä assosiaatiot liittyvät helposti painekyllästettyyn puuhun. Onneksi nämäkin alueet kehittyvät edelleen kohti puhtaamman harmaata.

Viimeisimmät käsitellyt laudat, päärakennuksen ja autotallin vuorilaudat, eivät juuri ole saaneet aurinkoa pimeinä talvikuukausina. Niiden värin muuttuminen on ollut selkeästi hitaampaa kuin aiemmin käsitellyillä laudoilla. Maaliskuun aurinko on kuitenkin tehnyt hyvää ja paikotellen vihertävyys on edennyt viime viikkoina kohti harmaampaa. Prosessi on pitkä, mutta lopputulos tulee varmasti olemaan hyvä.

Alla on kuvia, joissa näkyy, kuinka itäseinän vuorilaudat ovat värjäytyneet nopeammin kuin pohjoisseinämän varjossa olevat alueet. Lisäksi viimeinen kuva on varoitus siitä, että UV-valolta suojassa olleet alueet tuntuvat korostuvan vihtrillikäsittelyn jälkeen. Vanerilevyjen varjot näkyvät vielä lähes vuodenkin jälkeen pohjoisseinässä.

Itäseinän ulkoverhous on käsitelty loppukeväällä ja vuorilaudat marraskuussa 2013

Pohjoisseinän marraskuussa käsitellyt vuori- ja kattolaudat ovat vaaleanvihertäviä

Seinään nojasi viime keväänä vanerilevyjä ennen käsittelyä, mutta varjokuvat näkyvät edelleen

Ilmanvaihtojärjestelmä valmistuu

IV-järjestelmä on talven aikana valmistunut pala palalta. Viimeisenä osana pystytettiin takatalven valkaisemaan maisemaan AWADUKT Thermo -lämmöntasaajan maanpäällinen osa.

Imutornin kautta imetään raikas tuloilma päärakennukseen. Ilma kulkee maan sisässä kolmihaaraisessa ja antibakteerisessa putkistossa, josta se nousee päärakennuksen teknisessä tilassa sijaitsevalle ilmanvaihtokoneelle.

Ilmanvaihtoa ei vielä ole käynnistetty, jotta rakennusaikainen pöly ehditään ensin siivota huolellisesti pois.

Maaputkistoa ja ilmanvaihtoa on käsitelty aiemmin mm. seuraavissa kirjoituksissa:

• 21.10.2013 Tuloilman esilämmitysratkaisu
• 12.10.2013 Energiavaraaja ja ilmanvaihtokone tilattu

AWADUKT Thermo -lämmöntasaajan torni pystytettiin huoltokaivon päälle

Vesitakan asennus

[Toim. huom: Vesitakka-asennukseen on tehty tärkeä päivitys 31.3.2014 Muutoksia vesitakan asennukseen]

Vesitakka tulee muodostamaan talossamme pääasiallisen lämpöenergian lähteen. Malli on Normathermin tai tässä tapauksessa gz-brandservicesin kautta hankittu SKE 30 ja savuhormina toimii Schiedel Rondo Plus 200-millisellä sisämitalla. Takan teho on 30,8 kW, josta 23,5 kW päätyy veteen. Takassa lämmennyt vesi pumpataan autotallin kellarissa sijaitsevaan lämminvesivaraajaan.

Raaseporin seudulla pohjavesi ja kupariputket eivät oikein sovi yhteen. Varmaa syytä en ole saanut selville, mutta esimerkiksi silikaattiin on viitattu. Tämän vuoksi lämmitysjärjestelmässä on käytetty lähinnä sinkittyjä ja haponkestäviä teräsputkia sekä vähemmän kuumissa olosuhteissa muovi- ja komposiittiputkia. Vain vesitakan kiehunnanestojärjestelmä on tehty kupariputkilla, sillä siihen päätyy vettä vain poikkeusolosuhteissa.

Takkarunko on nyt paikallaan oman perustuksensa päällä. Tämä on mahdollistanut myös lankkulattian viimeisen osuuden asentamisen. Kuvissa lattia on rakennuspaperin alla suojassa.

Normathermin vesitakkarunko Shiedelin savuhormin rinnalla

Raaseporin pohjavesi ja kupari eivät sovi yhteen - niinpä vain kiehumisenestoputket ovat kuparia

Pääovi on paikoillaan

Rakennuksemme ovet tilattiin jo hyvän aikaa sitten Fennodoorsin valikoimasta. Päädyimme valkoisiin, sileisiin laakaoviin, joiden tiiveys- ja U-arvot ovat erinomaiset.

Muut ovet on asennettu paikoilleen jo aiemmin, mutta pääovi on odottanut autotallissa vuoroaan. Eteisen lattian laatoitus on seuraavana vuorossa ja sitä valmisteltaessa myös pääovi ja sitä ympäröivät  ikkunat asennettiin.

Fennodoorsin laakaovi ikkunoiden ympäröivänä. Lattia laatoitetaan alkavalla viikolla.

Energiavaraajaa asennetaan

Vesitakan ja aurinkokeräinten tuottama lämpöenergia varastoidaan autotallin kellarin suureen lämminvesivaraajaan, josta sitä voidaan hyödyntää sekä lämmityksen että lämpimän käyttöveden tarpeisiin.

Varaaja on odottanut keskellä kellarin lattiaa lopullista sijoitustaan jo jonkin aikaa. Tällä viikolla lähes kaksi metriä korkea ja 500-kiloinen varaaja siirrettiin yllättävän helposti pumppukärryllä kellarin päätyseinälle.

Omalla paikallaan massiivinen varaaja näyttää pieneltä ja sirolta. En voinut välttyä ajattelemasta, että olisi sittenkin pitänyt ottaa suurempi. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä Akvatermin Akvantti 2000 -varaaja oli tilavuudeltaan suurin malli, joka mahtui kellarin moduulimittaisesta parioviaukosta sisään. Oviaukon korkeutta lisäämällä sisään olisi mahtunut 2400-litrainen Akvantti, mutta 3000-litraiset ja sitä suuremmat varaajat ylittävät kellarin huonekorkeuden jo selvästi. Näihin olosuhteisiin Akvantti 2000 oli siis paras mahdollinen vaihtoehto.

Pian päästään täyttämään varaajaa.

Lokakuinen kuva vielä tyhjästä varaajan paikasta juuri laatoitetussa ja kalkkimaalatussa kellarissa

Varaajan asennus käynnistyi tällä viikolla

Tyylikkään näköisiä putkiasennuksia kellarin seinällä

Sähkökalustevalintoja

Sähkökalusteita löytyy nykyisin jos jonkinlaisia. Meillä oli tavoitteena löytää kalusteet, jotka eivät pistä silmään, vaan ovat huomaamattomia ja käytännöllisiä. Valinta osui arkiseen - mutta nykyisessä asunnossa hyväksi havaittuun - ABB:n Jussi-sarjaan.

LED-paneeleiden himmentämiseen ja ulkovalaistuksen ohjaamiseen valittiin merkkivaloilla varustetut painikkeet. Niissä valkoinen LED-valo osoittaa päällä olevat valaisinryhmät.

Ulkovalaistuksen painikkeita terassin oven tuntumassa

Merkkivalo ilmoittaa, että pohjoisseinämän julkisivuvalaistus on päällä

Kaksiosainen pistorasia olohuoneen nurkkauksessa

LED-paneeleja katossa

Ennen muutaman päivän takaista ensilunta talvi on ollut hyvin pimeä. Työmaalle tultaessa on ensin täytynyt haparoivin käsin etsiä työmaavalojen sähköjohtoja, ennen kuin on nähnyt yhtään mitään.

Nyt on kaikki toisin.

Eteisessä voi napsauttaa valokatkaisijasta LED-paneelit päälle ja tilaan tulvii välittömästi muutamia tuhansia lumeneita puhtaanvalkoista päivänvaloa. Viime kuukausina mikään muu edistysaskel työmaalla ei ole tuottanut yhtä suurta helpotusta jokapäiväiseen elämään.

Nämä LED-paneelit tulevat olemaan keskeisin osa rakennuksemme yleisvalaistusta. Eteisen ja kurateisen paneelit ovat jo AD-Luxin valikoimasta poistuneita 300x300 mm:n paneeleita. Muihin huonetiloihin tulee uudemman sukupolven tehokkaampia malleja, koska lähes kaikissa näissä tiloissa paneeleita voi himmentää.

Kuraeteisen LED-paneelivalaistusta; vasemmalla on huoltoluukku alaslasketun katon yläpuolelle

Eteisen LED-paneelit tositoimissa

Saunan ja kylpyhuoneen koolauksia

Laatoitustyöt ovat olleet puolitiessä syyskuusta alkaen ja asioita päätettiin viimein vauhdittaa vaihtamalla firmaa. Uusi laatoittaja aloittaa työnsä tammikuun loppupuolella.

Tätä silmällä pitäen saunaan ja kylpyhuoneeseen on tehty koolauksia ja panelointiakin niiltä osin, kun se on tässä vaiheessa mahdollista. Rakennuksen ulkovaippa on kokonaisuudessaan hengittävä, mutta märkätiloissa laatoituksen alle tulee luonnollisesti vedeneristys ja paneloitaviin osuuksiin höyrynsulku. Tämä höyrynsulku toteutettiin sekä sisäsaunassa että märkätilojen paneloitavissa osissa SPU Sauna-Satu -levyillä.

Sauna-Satujen saumat ja läpiviennit teipattiin alumiiniteipillä. Koolaus tehtiin 22x50-millisestä soirosta, jotta paneelin taakse jää riittävä ilmatila. Paneelin tuulettuminen ja kuivuminen huomioitiin myös lauteita ja lasiseinää kannattavissa puurakenteissa.

Paneeliksi valikoitui 145-millinen lämpökäsitelty haapa STP-profiililla. Sillä syntyi erittäin tyylikäs ja ylellinen pinta, joka tehtiin ilman peitelistoja tarkalla mitoituksella. Alimmassa kuvassa näkyy 3-millinen kovalevysuikale nurkkien rakotulkkina.

Nykyisin on vallalla ylhäältä alaspäin etenevä panelointikäytäntö saunoissa: ensin tehdään katto valmiiksi ja sitten edetään seinien yläreunasta alareunaan piilonaulauksella naarasponttiin. Meillä sauna ei ole irrallinen huonetila, vaan paneeli työntyy ehjänä pintana lasiseinän ohi korkeampaan vilvoittelutilaan. Siksi panelointi aloitettiin saunan ja kylpyhuoneen seinien alareunasta, yhdenmukaiselta tasolta. Alin lauta jätettiin toistaiseksi kiinnittämättä, jotta vedeneristys- ja laatoitustyö saadaan helpommin tehtyä.

Kaiken kaikkiaan haapapaneelipintaa tulee pesutiloihin hieman yli 50 neliömetriä. Paneelia ei kuitenkaan vielä asenneta sellaisille pinnoille, jotka rajautuvat yhä laatoittamattomiin seiniin. Lopputulosta on mukavampi esitellä, kun laatatkin ovat viimein paikoillaan.

Panelointi työntyy yhtenäisenä pintana matalammasta saunatilasta kylpyhuoneen puolelle

Lattian vedeneristeelle on varattu 200 mm:n kaistale seinän alaosassa

Ylälaude jatkuu lyhyen matkaa nurkan taakse muuten suorakaiteen mallisessa saunassa

Lasiseinä tulee erottamaan saunan kylpyhuoneesta ja kiinnityslistoille on tehty puiset tukirakenteet

Kattoon on rakennettu LED-paneelien muuntajia varten kotelot, joihin ne on helppo sijoittaa

Panelointi aloitettiin alareunasta, koska se jatkuu eheänä korkeampaan kylpyhuoneeseen

Käsittelemätön lankkulattia

Blogin päivittämisessä on ollut pientä viivettä, mutta jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin.

Lattialankkuja asennettiin joulukuussa niin pitkälle kuin mahdollista. Valtaosa lattiasta saatiin tehtyä, mutta työ pysähtyi vesitakkarunkoon, joka ei ole vielä lopullisella paikallaan. Työmaalle on tulossa ensi viikolla muutama raavas mies, joiden voimin 300-kiloinen takka pitäisi saada vielä metrin verran eteenpäin, lopullisille sijoilleen.

250-millinen kuusilankku on irrallisena komea ilmestys, mutta vasta-asennetussa lattiapinnassa lankut sulautuvat saumattomasti toisiinsa ja massiivisuus katoaa. Lankkujen eläminen ja tuleva pintakäsittely toivon mukaan palauttavat leveiden lankkujen massiivista ilmettä.

Viimeistelytöiden yhteydessä lattia vielä hiotaan ja käsitellään pigmenttiä sisältävällä öljyvahalla.

Lankkuasennusta olohuoneessa; alle jää vesikiertoinen lattialämmitys lämmönluovutuslevyineen

Keittiön saarekkeen sähköputket nousevat asennetusta lattiapinnasta