Rautavihtrillin varjopuolista

Kannatan vahvasti perinteisten ja hengittävien puunkäsittelyaineiden käyttämistä. Erityisen lämpimästi suhtaudun puun harmaantumista edistävään rautavihtrilliin eli rauta(II)sulfaattiin. Sitä käytetään harmaannuttamisen lisäksi keittomaalien, esimerkiksi punamullan, homeenestoaineena.

Käytimme aiemmin syksyllä rautavihtrilliä hirsisaunan harmaannuttamiseen. Lopputulos oli varsin hyvä; paikoitellen jopa erinomainen. Mutta rautavihtrillillä on myös omat varjopuolensa, joista meillä on nyt omakohtaisiakin kokemuksia. Seuraavan käsiteltävän rakennuksen kohdalla osaamme jo välttää monet sudenkuopat.

Saunan julkisivuun ruiskutettiin noin kolme viikkoa sitten rautavihtrilliliuosta. Sekoitussuhteena käytettiin 2 kg rautavihtrilliä kymmeneen litraan lämmintä vettä. Jotkut sanovat, että tällaisessa vesimäärässä pitäisi olla 3-4 kg vihtrilliä, toiset puhuvat vain joistain sadoista grammoista. Oma näppituntumani on, että liuos voisi hyvin olla laimeampaa kuin nyt käytetty 2 kg / 10 l. Taidan kokeilla seuraavalla kerralla suhdetta 1 kg / 10 l.

Rautavihtrilli levitettiin huokealla paineruiskulla, jota käytetään yleensä kasvinsuojeluaineiden ruiskuttamiseen. Säiliöön pumpataan paine käsin ja suuttimesta säädetään ruisku halutunlaiseksi. Rakennuksen alimmat osat käsiteltiin hienojakoisella sumulla ja räystäslautoihin ruiskutettiin etäämpää karkeampi suihku. Pyrin kastelemaan käsiteltävän pinnan kattavasti ja siksi vihtrilliä ja vettä kului paljon enemmän kuin ohjeellinen riittoisuus neliölle antoi ymmärtää.

Tällaisia perinneaineita pidetään monesti harmittomina ja terveydelle vaarattomina. Pakkauksessa kuitenkin lukee "haitallinen" ja sitä se kyllä on. Ruiskutushommissa oikea varustus on: silmäsuojaimet, hengityssuojain, kumihanskat ja suojavaatteet. Hieman vajaammalla varustuksella huomasin, että aine ärsyttää silmiä ja limakalvoja sekä värjää ihoa.

Nyt kolme viikkoa myöhemmin sauna on kauempaa katsoen tasaisen harmaa. Lähempää tarkastelua kestävät ne seinät, jotka ovat altistuneet auringolle ja sateelle. Ne ovat kauniin harmaat ja hirsien syykuviot ovat korostuneet upeasti. Ei uskoisi, että sauna on vasta rakennettu.

Säälle altistunut saunan itäseinä näyttää erittäin hyvältä: rautavihtrilli on korostanut syykuvioita

Suojaisimmat seinät eivät vielä kuitenkaan vastaa odotuksia, sillä niissä on ruskeita ja rikinkeltaisia alueita. Sadevesi ei pääse huuhtelemaan näitä seiniä oikeastaan ollenkaan. Uskon, että vesihuuhtelu parantaa tilannetta ja poistaa ylimääräisiä suoloja seinäpinnasta.

Kiusallisin ilmiö on slammatun sokkelin värjäytyminen ruosteenruskeaksi. Sokkelin värjäytyminen on ollut voimakasta varmaankin siksi, että käytin vihtrilliä niin runsaasti, että liuos valui seinäpinnalta. Onneksi slammaus ei ole lopullinen ja pinta tullaan vielä käsittelemään uudelleen.

Vaikka pyrin kastelemaan seinäpinnat kokonaisuudessaan rautavihtrillillä, tiettyihin kohtiin liuosta ei ole osunut ja nämä alueet erottuvat nyt selvärajaisen vaaleina harmaantuneesta pinnasta. Täytyy kokeilla, onnistuuko paikallinen käsittely jälkeenpäin.

Vihtrilli värjää tehokkaasti myös sellaista puuta, joka altistuu aineelle vahingossa. Meillä saunan ympärillä oli jonkin verran puupalikoita ja lankkuja, jotka ovat kirjavina harmaista roiskeista.

Ruskeita ja rikinkeltaisia värejä suojaisessa pohjoisseinässä

Rikinkeltaista väriä suojaisessa länsiseinässä

Rautavihtrilli on värjännyt slammauksen ruosteenväriseksi

Rautavihtrillin aiheuttamia ruostenoroja sokkelin slammauksessa

Käsittelemättä jäänyt, vaalea alue terassin tukipilarissa

Värjäytyneitä puupalikoita saunan ympäristössä

Autotallin ulkoverhous

Työt ovat viime viikkoina keskittyneet päärakennukseen ja autotalli on odottanut vuoroaan. Nyt ajankohta on kuitenkin sopiva autotallin ulkoverhoustöiden aloittamiseen.

Ulkoverhous asennetaan ensin autotallin itä- ja pohjoisseinämille, jotka edellyttävät jyrkän rinteen vuoksi korkeita telineitä. Seinät verhoillaan leveällä vaakalaudoituksella, jonka tippanokalla varustettu profiili on sama kuin päärakennuksessakin eli 28x170 UTW.

Verhous käsitellään mitä todennäköisimmin rautavihtrillillä luonnollisen harmaan sävyn aikaansaamiseksi.

Ulkoverhoustyöt aloitettiin autotallin pohjoisseinästä

Ulkoverhouslaudan profiili on sama kuin päärakennuksessakin: 28x170 UTW

Ikkunat on asennettu

Eilen tehtiin työmaalla pitkä päivä, jonka päätteeksi kaikki päärakennuksen ja autotallin ikkunat oli asennettu. Pienimmät ikkunat saatiin kannettua paikoilleen miesvoimin, mutta suurimmat elementit painoivat satoja kiloja ja ne piti asentaa nosturia hyödyntäen.

Kaikista suurimmat ikkunat - ja nelimetrinen liukuovi - sijaitsevat rakennuksen sillä puolella, johon ei ole ajotietä. Näin ollen nosturiauto ajettiin sananmukaisesti metsään. Oli mykistävää nähdä, että nelivetoinen kuorma-auto kulki sellaisessa louhikossa ja maastossa, jonne moni isäntä ei olisi uskaltautunut mönkijälläkään. Nosturiautoa piti tasapainottaa useita tunteja ja lavalle nostettiin muun muassa toista tonnia kiuaskiviä vastapainoksi. Viimein auto oli tukevasti paikoillaan ja valtava liukuovi saatiin nostettua rungon aukkoon.

Noston jälkeen ovi saatiin nopeasti vaateriin ja päästiin kokeilemaan, kuinka parisataakiloinen ovilehti liukui. Lepokitkan voitti helposti yhdellä kädellä ja sen jälkeen ovi liukui lähes aineettomasti. Kokemus oli fantastinen.

Ikkunat toimitti järvenpääläinen Glasier-ikkunat, joka hyödyntää saksalaisen Schücon komposiitti-ikkunaprofiileja. Kaikissa ikkunoissamme lasituksen U-arvo on 0,5. Komposiittikarmeissa on teräsrunko ytimenä ja sen ympärillä kennomainen muovirakenne. Lämpökatko on toteutettu ilmakammiotekniikalla ja suurimmissa ikkunoissamme koko ikkunan (lasitus + karmi) U-arvo asettuu 0,64:ään. Karmit on tarkoitus upottaa osittain rakenteisiin, jolloin niiden lämmönpitävyyttä saadaan vielä hiukan parannettua.

Ikkunoiden tiivistämisessä käytettiin Tremco-Illbruckin Trio-asennusnauhaa, joka paisuu tiiviiksi - mutta vesihöyryä läpäiseväksi - kerrokseksi ikkunakarmin ja rakennuksen rungon väliin. Ainakin ikkunoiden osalta rakennuksemme tiiveys ja lämmönpitävyys on hyvällä mallilla.

Myös Fennodoorsin ulko-ovet ovat olleet jo jonkin aikaa työmaalla. Päätimme kuitenkin lykätä niiden asennusta sellaiseen ajankohtaan, että kolhiintumisen riski on pienempi.

Nosturiautoa ajetaan kallioiden yli nostopaikalle

Makuuhuoneen yläkippimekanismilla varustettu ikkuna juuri asennettuna

Alapohjan LVI-asennukset

Päärakennuksen alapohjan LVI-asennukset käynnistyivät tällä viikolla, kun väliaikainen lattia purettiin. Alapohjan sisään tehdään viemäreiden lisäksi mm. käyttöveden ja lattialämmityksen edellyttämiä asennuksia, ennen kuin alapohja puhalletaan täyteen selluvillaa.

Asennukset ovat edenneet hyvin ja alipaine-WC:n putket ovat toistaiseksi ainoat, jotka ovat aiheuttaneet hieman päänvaivaa. Jets-alipainekäymälässä kompostoitavaksi päätyvä käymäläjäte johdetaan WC-istuimilta 50-millisissä putkissa teknisessä tilassa sijaitsevalle alipainepumpulle. Olisin halunnut, että asennus tehdään ilman ylimääräisiä liitoksia taipuisalla 50 mm:n vesiputkella. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä näin järeä "taipuisa" putki on kuitenkin niin jäykkää, että sillä ei saada ns. "mutapusseja" toteutettua ilman liitoskappaleita.

Mietimme LVI-urakoitsijan kanssa toisena vaihtoehtona liimattavia PVC-putkia, joita käytetään mm. uima-altaiden ratkaisuissa. Ne kestävät tunnetusti alipainetta. Ideoinnin lomassa luimme myös Jets- asennusohjetta ja huomasimme, että siinä putket näyttävät olevan aivan tavallisia viemäriputkia. Urakoitsija tarkisti asian vielä maahantuojalta, joka vahvisti, että tavallisia putkia voidaan käyttää.

Näin ollen alipainekäymälöiden putket tehtiin jäykillä 50 mm:n viemäriputkilla. Alla näkyy kuvassa kantavan väliseinän sisään nouseva harmaa putkenpää. Sille kohdalle asennetaan seinään kiinnitettävä WC-istuin, josta alipaine kuljettaa käymäläjätteen autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön. Kuvassa näkyy myös yksi liitoskappaleilla toteutettu "mutapussi", joita täytyy tehdä WC-istuimen ja alipainepumpun välille, mikäli ne ovat etäällä toisistaan.

Alkuviikosta tehdään vielä mm. vesitakan putkiasennukset. Takassa kiertävä vesi tulee kulkemaan eristettävissä rosteriputkissa, sillä kupariputkissa on aina olemassa tietty korroosion mahdollisuus.

Alipaine-WC:n putki toteutettiin normaaleilla, 50-millisillä viemäriputkilla (harmaa putki)

Alapohjan tuulensuojalevytys ja LVI-asennukset

Päärakennuksen tuulensuojalevytys on jo pitkän aikaa ollut muuten valmis, mutta rossipohjasta levyt ovat puuttuneet. Nyt niiden asennus on loppusuoralla.

Alapohjan kertopuupalkkien jako suunniteltiin siten, että alapohjassakin voidaan käyttää mahdollisimman paljon kokonaisia tuulensuojalevyjä. Levyt kiinnitetään kantavien palkkien alapintaan ja tuetaan vajaasärmälaudoituksella.

Yläpohjan eristysten jälkeen väliaikaiselle lattialle ei ole enää ollut käyttöä ja sen purkaminen aloitettiin eilen. Tänään työmaalle saapui LVI-asentaja tekemään harmaiden vesien, alipainekäymälöiden, lattialämmityksen ja vesitakan edellyttämiä putkiasennuksia, jotka jäävät lattiarakenteiden sisään.

Putkiasennusten jälkeen myös alapohja voidaan eristää selluvillalla. Eristevahvuus on melkoinen, sillä suuressa osassa taloa 625 mm:n kertopuupalkkien päällä on vielä 48x98-lankut. Tällöin eristekerros tulee olemaan 673 mm.

Eriste asennetaan 40 %:n ylitäyttönä eli alapohjaan puhalletaan lähes metrin kerros selluvillaa, joka sitten painellaan tiiviiksi lopulliseen eristevahvuuteen.

Laudoituksella tuettua alapohjan tuulensuojalevytystä ryömintätilassa

Väliaikaista lattiaa puretaan LVI-asennusten tieltä

 

Kertopuupalkit on suuressa osassa rakennusta jäykistetty poikittaisilla 48x98-lankuilla

Yläpohjan selluvillaeristys ja ilmansulkupaperi

Päärakennuksen yläpohja eristettiin kokonaisuudessaan toissapäivänä. Selluvilla puhallettiin ilmansulkupaperilla tehtyihin onteloihin 600 mm:n vahvuiseksi kerrokseksi. Työmaalle saapui kaksi Suomen Selluvilla-Eriste Oy:n asennusrekkaa samanaikaisesti, sillä yhteen kuormaan ei mahtunut koko yläpohjan vaatimaa eristemäärää.

Runkotöiden aikana aiemmin syksyllä kattoristikoiden päälle asennettiin kokonaiset Runkoleijona-tuulensuojalevyt. Levyjen saumat osuivat osittain ristikoiden päälle, mutta "tyhjän päälle" jääneet saumat puristettiin ylä- ja alapuolelta vajaasärmälaudoilla tiiviiksi. Myös kattoristikot jäykistettiin poikittaisilla vajaasärmälaudoilla.

Selluvillan ontelopuhallus edellyttää, että ristikkorakenteet jaetaan paperilla tai levyillä erillisiksi onteloiksi. Meillä jako tehtiin kiinnittämällä kunkin ristikon toiselle sivulle ilmansulkupaperi. Tämän jälkeen ristikoiden alapintaan asennettiin yhtenäinen yläpohjan ilmansulku samalla paperilla. Paperikaistaleiden saumat tiivistettiin riittävällä lomituksella ja teippauksilla. Ilmansulku ja sen päälle tuleva eristekerros tuetaan harvalaudoituksella tai -rimoituksella.

Ontelopuhalluksen aikana ilmansulkupaperiin leikataan reikiä, joiden kautta eriste puhalletaan tiiviiksi kerrokseksi kuhunkin onteloon. Eristyksen jälkeen asennusreiät teipataan umpeen.

Kattoristikot on jäykistetty ja rajattu ilmansulkupaperilla onteloiksi

Ilmansulkupaperi on asennettu kattoristikoiden alapintaan ja tuettu harvalaudoituksella

Rautavihtrilliä hirsipintaan

Saunan hirsirunko on ollut pystyssä heinäkuun lopulta asti ja sen yläpohja toteutettiin syyskuussa. Vesikatto on suojannut rakennusta runsaan kuukauden ajan.

Rakennus harmaantuisi vuosien saatossa itsekseen, mutta prosessia päätettiin nopeuttaa rautavihtrillillä. Käsittely tehtiin toissapäivänä kevyessä pakkaskelissä. Massiiviset hirret eivät vielä olleet viilenneet ja vihtrillin levitys saatiin tehtyä helposti puutarhakäyttöön tarkoitetulla paineruiskulla. Muutamassa tunnissa tapahtui jonkinasteista tummenemista, mutta tänään, kaksi vuorokautta käsittelyn jälkeen, sävy oli jo varsin harmaa.

Oli mielenkiintoista huomata, että mäntyhirret reagoivat rautavihtrilliin melko voimakkaasti, mutta kuusilaudat räystäillä ja ikkunoiden pielissä erottuvat selvästi vaaleampina. Syynä saattaa olla puulajien erilainen solurakenne: männyn rakenne on kuusta avoimempi ja imee helpommin käsittelyaineita.

Käsittelemätön sauna syyskuun puolivälissä

Sauna lokakuun lopulla, kaksi päivää rautavihtrillikäsittelyn jälkeen

Piilutettua hirsiseinää kaksi päivää rautavihtrillikäsittelyn jälkeen

Ulkoseinien eristys on valmis

Päärakennuksen ulkoseinät on toteutettu kaksoisrunkona, jossa kylmäsiltojen muodostuminen on vähäistä. Seinärakenteen 350 mm:n selluvillaeristys tehtiin kahdella eri viikolla ja kahdessa eri erässä, jotta paksu eristekerros saatiin siististi toteutettua. 

Eristeen sisäpintaan asennetaan ilmansulkupaperi ja sen suojaksi 12 mm:n vanerilevy. Tämän jälkeen rakennetta jatketaan 22 + 22 mm:n ristiinkoolauksella, jonka lomaan tehdään sähköasennukset. Sähköasennusten jälkeen ristiinkoolaus ruiskutetaan vielä täyteen selluvillaa. Rakenne viimeistellään pintaverhouksella.

Eristettyä pohjoisseinää

Ikkuna-asennukset tehdään tulevalla viikolla

Julkisivulaudoitus käynnistyy

Julkisivut verhoillaan vaakalaudoituksella ja paneeliksi valittiin hienosahattu 28x170 mm:n UTW-profiili. Kaksi ensimmäistä seinäpintaa saatiin verhoiltua tämän viikon aikana ja lopputulos näyttää puuvalmiinakin erittäin hyvältä.

Puuverhousta piristetään paikoitellen valkoisilla kuitusementtilevyillä. Harkitsimme ensisijaisesti Cembrit Flow -piilokiinnitysjärjestelmää, mutta emme vieläkään ole saaneet ratkaisun hintatietoja. Jos niitä ei saada lainkaan, niin valinta saattaa osua esimerkiksi näkyvillä ruuvikiinnityksillä asennettavaan Cembrit Zenit -kuitusementtilevyyn.

Ulkoverhous saatetaan käsitellä rautavihtrillillä luonnollisen harmaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Julkisivulaudoitus on käynnissä ja ensilumikin on satanut vastavalmistuneelle vesikatolle

28x170 mm:n UTW-ulkoverhouspaneeli

Itäpäädyn ja pohjoiseinän ulkoverhous on edennyt pisimmälle

Sisätilat alkavat hahmottua

Aurinko on paistanut viime päivinä ja valoa tulvii sisään himmeiden rakennusmuovienkin lävitse. Ulkoseinien valmistunut eristys vaikuttaa jo mukavasti sisätilojen ilmeeseen ja akustiikkaan.

Tulevalla viikolla työt etenevät harppauksin, sillä yläpohja viimeistellään ilmansulkupaperilla ja eristetään selluvillalla, ikkunat asennetaan ja väliaikainen lattia poistetaan alapohjan putkiasennusten ja eristyksen tieltä.

Näkymä olohuoneesta keittiöön

Näkymä kuraeteisestä vaatehuoneen läpi kylpyhuoneeseen

Näkymä olohuoneesta makuuhuoneisiin

Päärakennuksen eristysurakka käynnistyy

Seinäeristeiden ensimmäinen kerros on ruiskutettu

Päärakennuksen ala- ja yläpohja sekä seinät eristetään puukuitueristeellä eli silputulla sanomalehtipaperilla. Mittavien eristepaksuuksien vuoksi eristettä kuluu satoja kuutiometrejä. Asennustyö tehdään useassa erässä, sillä asennusrekkaan ei mahdu kerralla koko tarvittavaa eristemäärää.

Päärakennuksen eristäminen aloitettiin tällä viikolla ruiskuttamalla ensimmäinen kerros märkää eristettä seinärakenteisiin. Seinät eristetään kahdessa erässä, jotta päästään lopulliseen 350 mm:n eristevahvuuteen. Tämän lisäksi sähköasennuksille varattu 44 mm:n tila ilmansulun sisäpuolella tullaan myös eristämään, joten lopullinen eristekerros on 394 mm:n ulkoseinissä.

Yläpohja on jaettu ilmansulkupapereilla onteloihin, jotka tullaan täyttämään lokakuun lopulla ontelopuhalluksena. Alapohjan eriste puolestaan puhalletaan yläpuolelta 40 %:n ylitäyttönä.

Päärakennuksen vesikattoasennukset

Katon aluskermi ja seinien tuulensuojalevytys ovat valmistuneet

Alkuviikolla kerrottiin Helsingin Sanomissa, että tänä vuonna on satanut enemmän kuin koskaan 150-vuotisen tilastoinnin aikana. Siltä se on tuntunutkin työmaalla. Jatkuva materiaalien suojaaminen ja vesilammikoissa risteilevät sähköjohdot ovat aiheuttaneet turhauttavaa viivettä hankkeen etenemiselle.

Pressuja on ollut käytössä valtavan pinta-alan verran. Tämä päivä oli juhlava, sillä 350 neliömetriä pressuja voitiin lopullisesti kuoria päärakennuksen katolta. Sadekuurojen lomassa bitumialuskermi saatiin asennettua koko katon alueelle. Pintakermi tullaan asentamaan ensi viikon alkupuolella.

Alkuperäisissä suunnitelmissa päärakennuksen vesikatto oli tarkoitus pinnoittaa konesaumapellillä. Saunan ja autotallin katot puolestaan tulevat olemaan maksaruohoa kasvavia viherkattoja. Viherkatot veivät mennessään ja päärakennuksenkin vesikatto päätettiin lopulta toteuttaa maksaruohoviherkattona.

Katolle toteutetaan kattotöiden yhteydessä myös tarvittavat läpiviennit. Savuhormin lisäksi katolle tulee putket ilmanvaihdon poistoilmaa, liesikuvun poistoa ja harmaiden vesien tuuletusta varten. Lisäksi harjalle asennetaan kolme kappaletta alipainetuulettimia, jotka varmistavat kattorakenteiden hyvän tuulettumisen.

Savuhormi vesitakalle

Schiedelin savuhormi asennettuna

Passiivitalo asettaa vaatimuksia tulisijoille ja niiden lämpökuorman hallinnalle. Keski-Euroopasta tutut vesitakat alkavat hiljalleen yleistyä myös Suomen passiivitalokohteissa. Vesitakkojen nerokkuus perustuu siihen, että ylimääräinen lämpöenergia siirretään takkasydämessä kiertävään veteen ja sen välityksellä lämminvesivaraajaan. Tällöin tulisijan säteilylämpö jää pienemmäksi, eikä kuumenna hyvin eristettyjä oleskelutiloja kohtuuttomasti.

Olemme ensisijaisesti harkinneet Normathermin vesitakkoja niiden hyvän maineen ja käyttäjäkokemusten perusteella. Tarkkaa mallia emme ole valinneet, mutta savuhormia valittaessa tutkittiin Normathermin vaatimukset tarkkaan ja oltiin myös yhteydessä yritykseen. Pienemmissä takkarungoissa pyöreän hormiliitoksen halkaisija on 250 mm ja suuremmissa 300 mm.

Teknisistä dokumenteista ei löytynyt tietoa siitä, minkä kokoinen itse savuhormin tulisi olla. Kysyimme asiaa Normathermilta ja saimme vastauksen, että hormin pitäisi jatkua hormiliitoksen kokoisena.

Yritimme kuumeisesti etsiä sopivaa hormia, mutta varteenotettavien valmistajien suurimmatkin mallit jäivät noin 180-200 mm:n halkaisijaan. Perinteiset puolen ja yhden kiven muuratut hormit ovat myös riittämättömiä. Urakoitsija totesi, että on nähnyt Normathermin edellyttämän kokoluokan hormeja vain lähiseudun krematoriossa, mutta tästäkin huolimatta valmistaja pysyi kannassaan.

Tutkimme takkasydämen rakennetta hieman tarkemmin ja huomasimme, että hormiliitoksen yhteydessä on savupelti, joka rajoittaa savukaasujen virtaamista savuhormiin. Siksi rohkenimme olettaa, että aukko ei ole koskaan kokonaisuudessaan auki ja pienempikin hormi olisi mahdollinen.

Valintamme osui Schiedel Rondo Plus -savuhormin suurimpaan, 200-milliseen, malliin. Sen 360x360-kevytsoraharkkojen sisällä kulkee vuorivillaeristeeseen kääritty 200 mm:n keraaminen hormielementti. Hormi saapui kätevästi yhdellä lavalla alkuviikosta ja se muurattiin pystyyn pari päivää myöhemmin.

Autotallin puukuitueristeet

Autotallin seinät eristettiin aiemmin tällä viikolla. Eristys tehtiin ruiskuttamalla kosteaa selluvillaa runkotolppien väliin.

Syyssäät ovat olleet sateisia ja ilmankosteus on korkealla. Siksi eriste tuntuu edelleen hyvin kostealta. Eristetoimittaja vihjasi, että heti seinäeristysten jälkeen kannattaa laittaa suuritehoinen lämpöpuhallin päälle, jotta eristeeseen saadaan mahdollisimman nopeasti kuiva pinta. Sen jälkeen ei enää ole pelkoa siitä, että eristeitä putoaisi seinärakenteista.

Tämä täytyy huomioida sitten päärakennuksen seinäeristyksissä kahden viikon kuluttua. Seinät ovat niin paksut, että eriste ruiskutetaan kahdessa erässä.

Autotallin seinien eristys käynnissä

Autotallin eristettyä seinää

Autotallin ilmansulku ja eristys

Yläpohjan ilmansulkupaperi on asennettu ennen eristystä

Suomen Selluvilla-Eriste Oy:n eristerekka saapuu pihaan huomenna ja autotallissa on kaikki valmista puukuitueristämistä varten.

Autotallin yläpohjaan on jo asennettu Ilmari-ilmansulkupaperit ja tiheä 48x48-rimoitus. Selluvilla puhalletaan paperiin tehtävän aukon kautta kattovasojen välisiin onteloihin. Eristevahvuudeksi muodostuu 360 mm.

Autotallin seinissä 48x148-runkotolppien väliset alueet ruiskutetaan täyteen kosteaa puukuitueristettä, joka liimautuu kuivuessaan runkorakenteisiin.

Puukuitueristeen ja ilmansulkupaperin ansiosta rakenteesta tulee ilmanpitävä, mutta hengittävä. Tällainen hygroskooppinen rakenne mahdollistaa vesihöyryn ja hiilidioksidin liikkeen rakenteessa.

Päärakennuksessa turvaudutaan lähiviikkoina samanlaisiin eriste- ja ilmansulkuratkaisuihin, mutta eristevahvuudet ovat toista kertaluokkaa.

Tuulensuojalevytykset loppusuoralla

Passiivitalomme tuulensuojalevytys tehdään huokoisilla puukuitulevyillä. Levytyksen pystysaumat puristetaan ulkoverhouksen koolauslaudoilla tiiviisti vasten runkotolppia, jotta levytyksestä saadaan mahdollisimman tiivis. Vaakasaumat puristetaan myös molemmilta puolilta tiiviiksi.

Levytyksen valmistuttua rakennetaan kattorakenteet valmiiksi. Vesikatto tehdään ennen sisäpuolisia eristyksiä, jotta rakennus on syyssateilta suojassa.

Autotallissa on ollut valmis katto jo jonkin aikaa ja puukuitueristeet asennetaan ensi viikolla.

Ovisyvennykset ovat vielä vailla tuulensuojalevyjä

Rakennuksen pohjoisseinä ja pääoven syvennys

Näkymä olohuoneesta keittiön suuntaan

Saunan katon bitumikermiasennukset

Aluskermi asennettiin saunan katolle tänään

Parin sateisen päivän jälkeen sauna saatiin viimein esiin pressujen alta ja bitumikermin asennus katolle aloitettiin.

Tänään asennettiin vain aluskermi, jolla katto saatiin vedenpitäväksi. Lähipäivinä on vuorossa myös toisen bitumikermikerroksen asennus. Katto jää sitten odottamaan kevättä ja myöhemmin istutettavaa maksaruohomattoa.

Harjalle päätettiin asentaa yksi alipainetuuletusputki, jolla varmistetaan yläpohjarakenteiden tehokas tuulettuminen. Muurattu savuhormi tullaan myöhemmin vielä pellittämään.

Saunan yläpohja on valmis

Rakennustelineet on nyt purettu saunan ympäriltä ja niiden takaa paljastui jo lähes valmis rakennus. Hirsirakentajat saivat yläpohjan valmiiksi toissapäivänä.

Kattorakenteet on suojattu syyssateilta pressuilla, joiden alla on raakaponttilaudoitus. Laudoituksen alta löytyvät 48x123-vasat, joiden väliin jää vastaavan korkuinen tuuletustila. Ilman liikettä raakaponttilaudoituksen alla tullaan vielä tehostamaan asentamalla harjalle kaksi alipainetuuletusputkea.

Tuuletustilan alla on Runkoleijona-tuulensuojalevy, 100x225-kattoparrut sekä noin 200 mm puukuitueristettä. Ilmansulkuna toimii alumiinipaperi ja sisäverhouksena saunassa on tuppeensahattu ja piilutettu laudoitus.

Raakaponttilaudoituksen päälle tullaan asentamaan kaksinkertainen bitumikermi samaan tapaan kuin autotallissakin. Lopullisen kattopinnan muodostaa maksaruohomatto, joka asennetaan keväällä.

Saunarakennuksen itäseinä

Saunarakennuksen itä- ja pohjoisseinä

Saunarakennuksen pohjoisseinä ja päärakennuksen lounaiskulma

Saunarakennuksen lounaiskulma

Saunarakennuksen itäseinä kaakon suunnasta

Sauna sai oven ja ikkunat

Saunan ovi asennettuna

Hirsisaunan katon raakaponttilaudoitus valmistui toissapäivänä ja rakennus saatiin pressujen alle suojaan. Tämän jälkeen päästiin asentamaan ovi ja ikkunat.

Saunan ovi ja ikkunat teetettiin virolaisella puusepällä, jolla oli hienoja näyttöjä hirsirakennuksiin toteutetuista ratkaisuista. Oven takorautasaranat ovat virolaisen sepän tekemät.

Ovi ja ikkunat ovat odottaneet kesän ajan säiltä suojassa heinäladossa. Eilen ne otettiin esille ja asennettiin saunan hirsirunkoon. Piilutetut pielilaudat sitovat oven ja ikkunat hienolla tavalla kiinteäksi osaksi rakennusta.

Saunan hirsirunko on vielä tarkoitus harmaannuttaa rautavihtrillillä. Se saattaa ruostuttaa rautaa, joten ainakin takorautasaranat pitää suojata huolella.

Tuulensuojalevyjen kiinnitys

Runkoleijona-tuulensuojalevy hakasilla kiinnitettynä

Päärakennuksen tuulensuojalevyjen kiinnitys on täydessä vauhdissa. Autotallin kohdalla huomasimme, että runkonaulaimen naulat repivät huokoisten puukuitulevyjen pintaa ja niinpä päärakennuksessa kiinnitykseen etsittiin parempi ratkaisu.

Tietyillä paineilmanaulaimilla voi ampua 50 mm:n hakasia, jotka osoittautuivat erinomaisiksi kiinnikkeiksi. Hakaset kiinnittävät levyt tiiviisti ja jämäkästi paikoilleen, mutta jättävät pinnan ehjäksi. Toivomme, että tämä vaikuttaa osaltaan tuulensuojalevytyksen tiiviyteen.

Hirsisaunan yläpohja työn alla

Viimeisiä hirsiä asennetaan kehikon yläreunaan ennen kattotöitä

Piilutetun tuppilaudan asennus on käynnissä

Muurari sai saunan massiivisen kiukaan nopeasti valmiiksi ja Hakahirren hirsirakentajat saapuivat alkuviikosta työstämään saunan yläpohjaa savuhormin ympärille.

Yläpohjan rakenne poikkeaa perinteisestä kurkihirsirakenteesta, sillä kehikkoon lovetaan järeät 100x225-kattovasat. Ne kulkevat sekä hirsikehikon että sitä ympäröivän terassin yli. Harjakaton eteläinen lape muodostuu pohjoista suuremmaksi samoin kuin päärakennuksessakin.

Saunan sisäkatto verhoillaan piilutetulla tuppilaudalla. Toisin kuin Vanhasen tapauksessa, meillä tuppilautoja ei piiloteta, vaan ne jätetään rohkeasti esille. Katon sisäverhouksen takana on yläpohjan eristeitä suojaava alumiinipaperi ja sen päällä 200 mm puukuitueristettä. Alumiinipaperi on vesihöyryä läpäisemätön höyrynsulku, mikä poikkeaa muista hengittävistä ratkaisuistamme. Kosteissa tiloissa vesihöyryn tunkeutuminen puukuitueristeeseen tulee kuitenkin estää, vaikka muuten rakenteet olisivatkin hengittäviä ja hygroskooppisia.

Eristeen päällä on Runkoleijona-tuulensuojalevytys sekä raakaponttilaudoitusta kannattelevat 48x123-lankut. Saunan vesikatolle istutetaan maksaruohomatto, mutta kasvukausi on jo niin lopuillaan, että se asennetaan keväällä. Saunaa suojaa talven ajan viherkaton alle jäävä kaksinkertainen bitumikermi.

Kattotöiden valmistuttua julkisivut käsitellään rautavihtrillillä puun harmaantumisen nopeuttamiseksi.

Kattotuolit asennettiin tänään

Tänään työmaalla tapahtui paljon. Nosturi saapui nostamaan päärakennuksen kattotuoleja ja hirsisaunan kattovasoja paikoilleen.

Aamulla päärakennuksen pystyrunko oli valmiina, mutta illalla sen päälle oli asennettu lähes kaikki kattotuolit. Nyt rakennuksen tulevissa sisätiloissa aistii jo tilavaikutelman aivan eri tavalla kuin ennen kattotuoleja.

Viimeiset kattotuolit asennetaan ovisyvennysten päälle, kun tarvittavat liimapuupalkit ovat paikoillaan.

Päärakennuksen runko aamuvarhaisella

Päärakennuksen runko ja juuri asennetut kattotuolit illansuussa

Näkymä olohuoneen läpi päärakennuksen itäpäätyyn

Näkymä vaatehuoneen ja kylpyhuoneen läpi länsipäätyyn

Eteläisen kattolappeen kattotuoleja

Autotallin katon bitumikermit asennettiin tänään

Autotallin kattoa valmistellaan bitumikermiasennusta varten

Harmaiden vesien tuuletusputki on ainoa läpivienti katolla

Autotallin katon raakaponttilaudoitus on odottanut pressun alla sopivia kelejä kattotöiden viimeistelylle. Tämä viikko on ollut mukavan poutainen ja aamulla työmaalle saapuivatkin kattoasennusfirman autot.

Pressut poistettiin raakaponttilaudoituksen päältä ja katto lakaistiin. Jouduin itse poistumaan työmaalta siinä vaiheessa, kun bitumikermirullia nostettiin katolle. Kuulemani mukaan asennus eteni tämän jälkeen vauhdilla.

Bitumikermejä asennettiin kaksi päällekkäistä kerrosta, joiden päälle tulee myöhemmin vielä maksaruohoa kasvava viherkatto. Maksaruohomattoja voisi asentaa vielä syyskuussa, mutta täytyy nyt harkita, olisiko kasvukerroksen lisääminen hyvä jättää kevääseen.

Maksaruohoasioita ja katon rakennetta on pohdittu blogissa aiemminkin:

• 25.8.2012 Viherkaton rakenteesta
• 1.7.2012 Maksaruohoa katolle

Kantavien seinien rungot valmiina

Passiivipuutalon pitkien sivujen kantavat seinärakenteet sekä kantavan väliseinän runko ovat valmiina. Kattotuoleja päästään pian nostamaan pystyrungon päälle.

Kantavien seinien runko on valmistunut

Näkymä olohuoneen läpi itään, kohti kahta makuuhuonetta