Käymäläjätteen kompostointi

Valitsimme aiemmin alipainekäymäläjärjestelmäksi suorituskykyisen Jets-ratkaisun, joka kuljettaa käymäläjätteen päärakennuksen kahdesta WC:stä alipaineen voimalla autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön.

Liian pieni säiliö

Jets vaikuttaa erittäin robustilta ja toimivalta tuotteelta, mutta kompostisäiliö on hienoinen pettymys. Se on kooltaan pieni. Lisäksi tuore käymäläjäte pitää kipata aika ajoin tuoksahtavassa ja nestettä valuvassa juuttisäkissä jälkikompostiin. Pieni säiliö päästää mitä todennäköisimmin paljon suotonestettä lävitseen, mikä taas kasvattaa tarvittavan umpisäiliön kokoa.

Näistä syistä ryhdyimme etsimään korvaavaa kompostiratkaisua, jonka tulee olla niin iso, että tyhjennysväli kasvaa vuosiin. Iso säiliö vetää myös paljon kuiviketta, joka pidättää kosteutta pidempään ja mahdollistaa sen haihtumisen kompostin lämmössä. Tällöin suotonesteen määrää saadaan pienemmäksi.

Vaihtoehdot

Käymäläseura Huussi ry kokoaa tietoa markkinoilla olevista kuivakäymäläratkaisuista. Näiden tietojen ja itsenäisen etsimisen jälkeen vaihtoehtojen määrä kutistui kahteen:

• PikkuVihreä Oy:n valmistuttama Suursäiliö 145
• Mullis Miljön malli Mullis 2000/145

Kumpikin säiliö on rakenteeltaan ja toimintaperiaatteeltaan melko samanlainen. Olennaisin ero on siinä, että Suursäiliö on valmistettu lasikuidusta ja Mullis ruostumattomasta teräksestä.

Päätös

Olen onnistunut kolhimaan veneen lasikuiturunkoa ja mietin, miten Suursäiliö mahtaa reagoida, jos sohaisen sitä epähuomiossa talikolla. Tällaiset pohdinnat kallistivat vaakaa Mulliksen suuntaan ja lopulta syntyi päätös ottaa autotallin kellariin ruostumattomasta teräksestä valmistettu Mullis 2000/145. Siihen tehdään tehtaalla kansi, johon saa suoraan kiinni 32 mm:n alipaineletkun ja 110 mm:n tuuletusputken.

Maaputkisto - valoa tunnelin päässä

Keski-Euroopan passiivitaloissa tuloilma otetaan monesti maan alla kulkevan putkiston kautta sisään. Maaperään varastoitunut lämpö esilämmittää ilmaa passiivisesti talvikaudella ja viilentää sitä kesähelteillä.

Suomessa tällaisia ratkaisuja on toteutettu, mutta niihin suhtaudutaan epäillen. Millä varmistutaan siitä, että putki on puhdas, eikä kosteissa oloissa esiinny mikrobitoimintaa? Miten kondenssivesi saadaan pois putkesta?

Olen itsekin kuulunut skeptikoihin, mutta mieleni on alkanut muuttua. Mikäli putki on tiivis, siihen ei pääse maaperän mikrobeja tai radonia. Mikäli putkessa on riittävät kaadot ja viemäröinti, kondenssivesi voidaan hallitusti johtaa pois. Kuten mikä tahansa ilmanvaihtoputkisto, myös maaputkisto tarvitsee aika ajoin huoltoa. Mitä tulee mikrobeihin, tähän ongelmaan Rehau on esittänyt mielenkiintoisen ratkaisun.

Rehaun AWADUKT Thermo -lämmöntasaaja on maaputkiston ympärille tuotteistettu kokonaisratkaisu. Siinä ilma suodatetaan sisäänottoputkessa, ennen kuin se pääsee maaputkistoon. Pöly ja jopa siitepöly voidaan suurimmaksi osaksi poistaa ilman, että se pääsee likaamaan putkistoa. Putkien sisäpinta on antibakteerinen, mikä vähentää mikrobien riskiä olennaisesti. Kondenssivedet johdetaan hallitusti pois putkistosta.

Rehaun ratkaisu vaikuttaa sen verran varteenotettavalta, että olen alkanut vakavasti harkita maaputkistoa. Suomessakin on näyttöä siitä, että -20-asteinen ulkoilma lämpiää +4-asteiseksi maaputkistossa - täysin passiivisesti. Se herättää väistämättä mielenkiinnon.

Alipaine-WC:n valinta

Päätimme jo hyvän aikaa sitten, että meille tulee alipaineella toimiva WC-järjestelmä, koska kompostisäiliöiden sijoittaminen suoraan vessojen alle ei ollut mahdollista. Markkinoilla on kaksi hieman erityyppistä ratkaisua, joilla kummallakin on hyvät ja huonot puolensa:

Envirolet FlushSmart VF

• kokonaisratkaisu, jossa on mukana posliininen WC-istuin, alipainepumppu ja kompostointisäiliö
• käyttää huuhteluun 0,2 litraa vettä
• kuljettaa käymäläjätteen maksimissaan noin 20 metrin päässä sijaitsevaan säiliöön
• kompostointisäiliö on kehittyneempi kuin Jetsissä

Jets

• kokonaisratkaisu, jossa on mukana posliinisia WC-istuimia, alipainepumppu ja kompostointisäiliö
• käyttää huuhteluun 0,5 litraa vettä
• kuljettaa käymäläjätteen valitusta alipainepumpusta riippuen noin 30 - 100 metrin päässä sijaitsevaan säiliöön
• kompostointisäiliö on lähinnä välivarasto, josta jäte kipataan jälkikompostoitumaan

Enviroletin ratkaisu on hyvin tuotteistettu kokonaisuus, mutta se ei sovellu meille riittämättömän kuljetusmatkan vuoksi. Enviroletilta pitäisi hankkia kahteen vessaan kaksi alipainepumppua ja niiden maksimisiirtomatka tulee vastaan heti päärakennuksen pihalla, vaikka jäte pitäisi saada siirtymään yli 30 metrin matka autotallin kellariin.

Jetsin tehokkaampi pumppu siirtää käymäläjätteet tarvittaessa 100 metrin päähän ja yhteen pumppuun voidaan liittää monta WC-istuinta. Näin ollen valintamme osuu Jetsiin. Ratkaisun heikko lenkki on kompostisäiliö, johon aiomme hankkia toisen valmistajan kookkaamman ratkaisun.

Toimintaperiaate

Jets-alipainekäymälä koostuu neljästä pääkomponentista: posliini-istuimesta, alipainepumpusta, elektronisesta ohjausyksiköstä ja kompostisäiliöstä.

Alipaineistettu käymäläjärjestelmä ei käytä vettä vaan ilmaa jätteen kuljettamiseen. Pumpun muodostama ilmanpaine-ero kuljettaa käymäläjätteen pois. Pienemmällä alipainepumpulla maksiminostokorkeus on 2 metriä ja maksimietäisyys pumpun ja keräyssäiliön välillä on 30 metriä. Tehokkaammalla alipainepumpulla maksiminostokorkeus on 5 metriä ja maksimietäisyys pumpun ja keräyssäiliön välillä on 100 metriä. Pienempään pumppuun voidaan liittää maksimissaan 4 käymäläistuinta ja vastaavasti järeämpään ratkaisuun voidaan liittää jopa 10 istuinta.

Meille riittää kaksi WC-istuinta, mutta pidempi siirtomatka ohjasi valitsemaan tehokkaamman alipainepumpun.