Alapohjan eristys ja sen tiivistäminen

Päärakennuksen alapohjaan tehtiin loppusyksyllä runsaasti putkiasennuksia. Joulukuun puolivälissä pihaan saapui selluvillarekka, joka puhalsi alapohjaan täyden kuorman puukuitueristettä - eli noin 150 kuutiometriä.

Suurin osa eristeestä puhallettiin ylitäyttönä kantavan väliseinän pohjoispuolelle, jotta sillä puolella voidaan rakentaa aiemmin lattiarakenteet alapohjan päälle. Eristettä ei mahtunut yhteen kuormaan niin paljoa, että myös eteläpuolisko olisi saatu kokonaan eristettyä. Sen vuoro koittaa tammikuun aikana.

Alapohjan kantavan rakenteen muodostavat 625 mm:n kertopuupalkit, joiden välisiin onteloihin eristettä puhallettiin. Eristys tehtiin 40 %:n ylitäyttönä, jolloin eristeen pinta nousee noin 250 mm palkkien yläpintaa korkeammalle. Ylitäyttö tiivistetään lankkuun naulatulla vanerilevyllä, jolla selluvilla painetaan tiiviimmäksi kerrokseksi alapohjapalkkien väliin.

Tiivistämisen aikana huomattiin, että toisessa päässä rakennusta ylitäyttö oli jäänyt hieman vajaaksi ja eriste painui liian alas palkkien väliin. Onneksi tulevan olohuoneen alapohjassa oli reilusti selluvillaa, jota voitiin kantaa saavilla paikkaamaan tilannetta.

Tiiviin eristekerroksen päälle asennettiin rakennuksen pohjoispuoliskolla 18 mm:n vaneri. Ilmansulkupaperi asennetaan seiniin ja se limitetään valupaperin kanssa vanerin päällä. Tämän jälkeen rakennuksen pohjoispuoliskoon valetaan betonilaatta märkätilojen yms. lattiarakenteeksi.

Eteläpuoliskon oleskelutiloissa 625 mm:n kertopuupalkkien päällä on vielä lappeelleen asennettu 48x98-ristiinkoolaus, joten eristyskerros muodostuu tämän verran paksummaksi. Ilmansulku asennetaan suoraan ristiinkoolauksen päälle ja tämän jälkeen rakenne suljetaan 18 mm:n vanerikannella.

Eristystoimituksille on nyt niin paljon kysyntää, että eteläpuoliskoa päästään ylitäyttämään vasta tammikuun lopulla. Silloin pohjoispuolella on jo valmis lattiavalu kuivumassa.

Rakennuksen pohjoispuoliskolla paksu selluvillakerros odottaa tiivistämistä

Rakennuksen eteläpuoliskon ylitäyttö tehdään seuraavalla eristyskäynnillä

Paikoitellen selluvillaa oli liian vähän ja tiivistetty eriste painui alapohjapalkkien väliin

Lisää eristettä kannettiin saavilla olohuoneen alapohjasta, jota ei vielä ole tarkoitus sulkea

Eristetty alapohja peitettiin 18 mm:n vanerilla, jonka päälle tulee tällä kohtaa betonivalu

Lisää kuvia saunan kiukaasta

Lukija kommentoi aiheellisesti, että saunan kiukaasta pitäisi olla enemmän kuvia. Syynä kuvien vähyyteen ovat tekniset rajoitteet: minulla ei ole sopivaa laajakulmaobjektiivia, jolla saisin kiukaan kokonaisuudessaan kuvaan. Kävin kuitenkin arkistot läpi ja kokosin tähän muutamia otoksia, joista kiukaan rakenteen hahmottaa.

Kiukas on muilta osin valmis, mutta sitä ei ole rapattu, eikä löylyluukun kantta ole vielä hankittu. Nämä kuvat on otettu elo-syyskuun vaihteessa, jolloin kiuasta muurattiin.

Muita saunasta kertovia blogitekstejä löytää helpoiten sivun oikeassa reunassa olevien avainsanojen "sauna" ja "kiuas" avulla.

Luonnos kiukaasta kesällä 2012

Hahmotelma kiukaan lopullisesta rakenteesta

Luukkuostoksilla Billnäsin Rakennusapteekissa - valinta osui oikeanpuoleiseen

Sisemmän kuoren ja tulipesän pohjan muuraus on alkanut

Metalliosia ei käytetty, vaan tulisijan päälle valettiin palkit tulenkestävästä valumassasta

Sisäkuoren päälle on valettu kansi ja ympärille on muurattu ulkokuori, josta puuttuu ylin varvi

Kiukaan luukku on kiinnitetty ulkokuoreen

Löylyluukku tulevien lauteiden suunnasta nähtynä (noin säären korkeudelta)

Yhden kiven hormin läpivienti yläpohjassa eristetään 100 mm:n palovillakerroksella

Ilmansulun sisäpuolinen seinärakenne

Toteutamme sähköasennukset lähinnä ilmansulun sisäpuolelle ja siksi sisäverhouksen taakse jätetään asennustila. Mikäli sisäverhouksen alle tulisi 48-millinen koolaus, sähköputkien asentaminen vaatisi paljon poraamista. Siksi päädyimme tekemään koolauksen 22x100-millisestä vajaasärmälaudasta ristiinkoolauksena.

Ristiinkoolauksen alempi kerros asennetaan vaakaan ja päällimmäinen kerros pystyyn k600-jaolla, jotta se muodostaa hyvän pohjan sisäverhouksen kipsilevyille. Taipuisat 20-milliset asennusputket saadaan helposti kuljetettua ristiinkoolauksen lomassa ilman reikien poraamista. Sähköputkitusten jälkeen 44-millinen asennustila ruiskutetaan vielä täyteen selluvillaa ennen sisäverhouksen asentamista.

Autotallissa ristiinkoolaus tehdään suoraan ilmansulkupaperin päälle. Päärakennuksessa runkoa jäykistetään vielä 12-millisellä vanerilla, joka asennetaan ilmansulun sisäpuolelle. Vaneri suojaa ilmansulkupaperia ja puristaa limitetyt saumat tiiviisti runkotolppiin. Ristiinkoolaus tehdään tämän vanerin sisäpintaan.

Autotallin paperinen ilmansulku on asennettu ja saumat teipattu

Vaakakoolaus 22x100-millisestä vajaasärmälaudasta ja alasauman tiivistys elastisella massalla

Vaakakoolauksen päälle on asennettu ristiinkoolaus 22x100-millisestä vajaasärmälaudasta

Paperisen ilmansulun tiiveys

Päärakennuksen seiniin ruiskutettu selluvilla on saanut kuivua rauhassa ilman ilmansulkupaperia, mutta autotallissa seinien ilmansulun asennus on alkanut. Ilmansulkupaperin saa asentaa vielä osin kostean eristeen päällekin, mutta me olemme halunneet kuivattaa rakenteita avoimina.

Puukuitueristeen ruiskutti Suomen Selluvilla-Eriste Oy ja ilmansulkuna käytetään saman valmistajan Ilmari-ilmansulkupaperia ja -teippiä. Seinien selluvillaeriste ruiskutettiin kostutettuna pystyrungon palkkien väliin. Valmistajan mukaan rakenteen voi sulkea jo viikon kuluttua eristyksestä, mikäli eriste on pintakuiva. Kuivuminen jatkuu, sillä ilmansulkupaperi ei estä vesihöyryn siirtymistä rakenteessa.

Samanlaista käytäntöä suosittaa myös Ekovilla, jonka levyeristeitä olemme käyttäneet laajasti päärakennuksessa, autotallissa ja saunassa: "Kun eriste on kuivunut 1/3 matkalta, voidaan ilmansulku asentaa ja levytys suorittaa". Meillä rakenteet ehtivät olla auki toista kuukautta ja eriste on toivottavasti kuivunut jo kauttaaltaan.

Ilmansulkupaperin leveys on 1300 mm ja - runkotolppien välin ollessa 600 mm - paperikaistaleet saa juuri ja juuri limitettyä. Saumat teipataan tiiviiksi ja teippi hierretään kunnolla kiinni paperiin. Teipin liima ei tunnu toimivan viileässä erityisen hyvin ja parhaan tuloksen sai aikaan, kun piti rullaa takin alla lämpiämässä teippausten lomassa. Teipit saattavat jonain päivänä pettää ja siksi limitetyt saumat on syytä puristaa mekaanisesti yhteen esimerkiksi sisäverhouksen koolauksella tai levytyksellä.

Autotallin ilmansulun haasteena on se, että lattiavalu tehtiin ennen mitään runkorakenteita. Näin ollen ilmansulkupaperia ei pystytty limittämään valun alle, mikä olisi ihanteellisin ratkaisu. Paperi pitää tämän vuoksi liittää tiiviisti lattiavaluun elastisella massalla.

Ilmansulku pyritään pitämään mahdollisimman ehjänä ja tämän vuoksi paperin sisäpuolelle tulee autotallissa 22+22-millinen ristiinkoolaus. Sähköasennukset tehdään tämän koolauksen lomaan ja niiden jälkeen tämä 44-millinen asennustila ruiskutetaan vielä täyteen selluvillaa. Sisäverhous toteutetaan kipsilevyillä.

Autotallin ilmansulkupaperi, jonka saumat on teipattu

Autotallin ulkoverhous ja ikkunat

Autotallin ulkoverhous saatiin viikon päätteeksi lähes valmiiksi. Kolme seinää on kokonaan verhoiltu ja etuseinästä puuttuu vielä oven yläpuolelle tuleva laudoitus. Ulkoverhouspaneeli on profiilia UTW 28x170.

Samalla päästiin tekemään myös smyygi- ja vuorilaudoituksia ikkunoiden ympärille. Nykyisin on yleistä, että ikkunoiden ympärille tulee ainoastaan smyygilaudoitus, joka liittyy puskusaumalla ulkoverhoukseen. Halusimme kuitenkin suojata julkisivun aukkoja paremmin ja näin ollen smyygilautojen päälle tehtiin vuorilaudat 95-millisestä, hienosahatusta laudasta. Vuorilaudoituksen yläreuna suojattiin peltisuikaleella ja ikkuna-aukon alareuna pellitettiin.

Autotallin ulkoverhous on kolmen seinän osalta valmis

Autotallin ikkunat on laudoitettu ja pellitetty

Rautavihtrillin varjopuolista

Kannatan vahvasti perinteisten ja hengittävien puunkäsittelyaineiden käyttämistä. Erityisen lämpimästi suhtaudun puun harmaantumista edistävään rautavihtrilliin eli rauta(II)sulfaattiin. Sitä käytetään harmaannuttamisen lisäksi keittomaalien, esimerkiksi punamullan, homeenestoaineena.

Käytimme aiemmin syksyllä rautavihtrilliä hirsisaunan harmaannuttamiseen. Lopputulos oli varsin hyvä; paikoitellen jopa erinomainen. Mutta rautavihtrillillä on myös omat varjopuolensa, joista meillä on nyt omakohtaisiakin kokemuksia. Seuraavan käsiteltävän rakennuksen kohdalla osaamme jo välttää monet sudenkuopat.

Saunan julkisivuun ruiskutettiin noin kolme viikkoa sitten rautavihtrilliliuosta. Sekoitussuhteena käytettiin 2 kg rautavihtrilliä kymmeneen litraan lämmintä vettä. Jotkut sanovat, että tällaisessa vesimäärässä pitäisi olla 3-4 kg vihtrilliä, toiset puhuvat vain joistain sadoista grammoista. Oma näppituntumani on, että liuos voisi hyvin olla laimeampaa kuin nyt käytetty 2 kg / 10 l. Taidan kokeilla seuraavalla kerralla suhdetta 1 kg / 10 l.

Rautavihtrilli levitettiin huokealla paineruiskulla, jota käytetään yleensä kasvinsuojeluaineiden ruiskuttamiseen. Säiliöön pumpataan paine käsin ja suuttimesta säädetään ruisku halutunlaiseksi. Rakennuksen alimmat osat käsiteltiin hienojakoisella sumulla ja räystäslautoihin ruiskutettiin etäämpää karkeampi suihku. Pyrin kastelemaan käsiteltävän pinnan kattavasti ja siksi vihtrilliä ja vettä kului paljon enemmän kuin ohjeellinen riittoisuus neliölle antoi ymmärtää.

Tällaisia perinneaineita pidetään monesti harmittomina ja terveydelle vaarattomina. Pakkauksessa kuitenkin lukee "haitallinen" ja sitä se kyllä on. Ruiskutushommissa oikea varustus on: silmäsuojaimet, hengityssuojain, kumihanskat ja suojavaatteet. Hieman vajaammalla varustuksella huomasin, että aine ärsyttää silmiä ja limakalvoja sekä värjää ihoa.

Nyt kolme viikkoa myöhemmin sauna on kauempaa katsoen tasaisen harmaa. Lähempää tarkastelua kestävät ne seinät, jotka ovat altistuneet auringolle ja sateelle. Ne ovat kauniin harmaat ja hirsien syykuviot ovat korostuneet upeasti. Ei uskoisi, että sauna on vasta rakennettu.

Säälle altistunut saunan itäseinä näyttää erittäin hyvältä: rautavihtrilli on korostanut syykuvioita

Suojaisimmat seinät eivät vielä kuitenkaan vastaa odotuksia, sillä niissä on ruskeita ja rikinkeltaisia alueita. Sadevesi ei pääse huuhtelemaan näitä seiniä oikeastaan ollenkaan. Uskon, että vesihuuhtelu parantaa tilannetta ja poistaa ylimääräisiä suoloja seinäpinnasta.

Kiusallisin ilmiö on slammatun sokkelin värjäytyminen ruosteenruskeaksi. Sokkelin värjäytyminen on ollut voimakasta varmaankin siksi, että käytin vihtrilliä niin runsaasti, että liuos valui seinäpinnalta. Onneksi slammaus ei ole lopullinen ja pinta tullaan vielä käsittelemään uudelleen.

Vaikka pyrin kastelemaan seinäpinnat kokonaisuudessaan rautavihtrillillä, tiettyihin kohtiin liuosta ei ole osunut ja nämä alueet erottuvat nyt selvärajaisen vaaleina harmaantuneesta pinnasta. Täytyy kokeilla, onnistuuko paikallinen käsittely jälkeenpäin.

Vihtrilli värjää tehokkaasti myös sellaista puuta, joka altistuu aineelle vahingossa. Meillä saunan ympärillä oli jonkin verran puupalikoita ja lankkuja, jotka ovat kirjavina harmaista roiskeista.

Ruskeita ja rikinkeltaisia värejä suojaisessa pohjoisseinässä

Rikinkeltaista väriä suojaisessa länsiseinässä

Rautavihtrilli on värjännyt slammauksen ruosteenväriseksi

Rautavihtrillin aiheuttamia ruostenoroja sokkelin slammauksessa

Käsittelemättä jäänyt, vaalea alue terassin tukipilarissa

Värjäytyneitä puupalikoita saunan ympäristössä

Autotallin ulkoverhous

Työt ovat viime viikkoina keskittyneet päärakennukseen ja autotalli on odottanut vuoroaan. Nyt ajankohta on kuitenkin sopiva autotallin ulkoverhoustöiden aloittamiseen.

Ulkoverhous asennetaan ensin autotallin itä- ja pohjoisseinämille, jotka edellyttävät jyrkän rinteen vuoksi korkeita telineitä. Seinät verhoillaan leveällä vaakalaudoituksella, jonka tippanokalla varustettu profiili on sama kuin päärakennuksessakin eli 28x170 UTW.

Verhous käsitellään mitä todennäköisimmin rautavihtrillillä luonnollisen harmaan sävyn aikaansaamiseksi.

Ulkoverhoustyöt aloitettiin autotallin pohjoisseinästä

Ulkoverhouslaudan profiili on sama kuin päärakennuksessakin: 28x170 UTW

Ikkunat on asennettu

Eilen tehtiin työmaalla pitkä päivä, jonka päätteeksi kaikki päärakennuksen ja autotallin ikkunat oli asennettu. Pienimmät ikkunat saatiin kannettua paikoilleen miesvoimin, mutta suurimmat elementit painoivat satoja kiloja ja ne piti asentaa nosturia hyödyntäen.

Kaikista suurimmat ikkunat - ja nelimetrinen liukuovi - sijaitsevat rakennuksen sillä puolella, johon ei ole ajotietä. Näin ollen nosturiauto ajettiin sananmukaisesti metsään. Oli mykistävää nähdä, että nelivetoinen kuorma-auto kulki sellaisessa louhikossa ja maastossa, jonne moni isäntä ei olisi uskaltautunut mönkijälläkään. Nosturiautoa piti tasapainottaa useita tunteja ja lavalle nostettiin muun muassa toista tonnia kiuaskiviä vastapainoksi. Viimein auto oli tukevasti paikoillaan ja valtava liukuovi saatiin nostettua rungon aukkoon.

Noston jälkeen ovi saatiin nopeasti vaateriin ja päästiin kokeilemaan, kuinka parisataakiloinen ovilehti liukui. Lepokitkan voitti helposti yhdellä kädellä ja sen jälkeen ovi liukui lähes aineettomasti. Kokemus oli fantastinen.

Ikkunat toimitti järvenpääläinen Glasier-ikkunat, joka hyödyntää saksalaisen Schücon komposiitti-ikkunaprofiileja. Kaikissa ikkunoissamme lasituksen U-arvo on 0,5. Komposiittikarmeissa on teräsrunko ytimenä ja sen ympärillä kennomainen muovirakenne. Lämpökatko on toteutettu ilmakammiotekniikalla ja suurimmissa ikkunoissamme koko ikkunan (lasitus + karmi) U-arvo asettuu 0,64:ään. Karmit on tarkoitus upottaa osittain rakenteisiin, jolloin niiden lämmönpitävyyttä saadaan vielä hiukan parannettua.

Ikkunoiden tiivistämisessä käytettiin Tremco-Illbruckin Trio-asennusnauhaa, joka paisuu tiiviiksi - mutta vesihöyryä läpäiseväksi - kerrokseksi ikkunakarmin ja rakennuksen rungon väliin. Ainakin ikkunoiden osalta rakennuksemme tiiveys ja lämmönpitävyys on hyvällä mallilla.

Myös Fennodoorsin ulko-ovet ovat olleet jo jonkin aikaa työmaalla. Päätimme kuitenkin lykätä niiden asennusta sellaiseen ajankohtaan, että kolhiintumisen riski on pienempi.

Nosturiautoa ajetaan kallioiden yli nostopaikalle

Makuuhuoneen yläkippimekanismilla varustettu ikkuna juuri asennettuna

Alapohjan LVI-asennukset

Päärakennuksen alapohjan LVI-asennukset käynnistyivät tällä viikolla, kun väliaikainen lattia purettiin. Alapohjan sisään tehdään viemäreiden lisäksi mm. käyttöveden ja lattialämmityksen edellyttämiä asennuksia, ennen kuin alapohja puhalletaan täyteen selluvillaa.

Asennukset ovat edenneet hyvin ja alipaine-WC:n putket ovat toistaiseksi ainoat, jotka ovat aiheuttaneet hieman päänvaivaa. Jets-alipainekäymälässä kompostoitavaksi päätyvä käymäläjäte johdetaan WC-istuimilta 50-millisissä putkissa teknisessä tilassa sijaitsevalle alipainepumpulle. Olisin halunnut, että asennus tehdään ilman ylimääräisiä liitoksia taipuisalla 50 mm:n vesiputkella. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä näin järeä "taipuisa" putki on kuitenkin niin jäykkää, että sillä ei saada ns. "mutapusseja" toteutettua ilman liitoskappaleita.

Mietimme LVI-urakoitsijan kanssa toisena vaihtoehtona liimattavia PVC-putkia, joita käytetään mm. uima-altaiden ratkaisuissa. Ne kestävät tunnetusti alipainetta. Ideoinnin lomassa luimme myös Jets- asennusohjetta ja huomasimme, että siinä putket näyttävät olevan aivan tavallisia viemäriputkia. Urakoitsija tarkisti asian vielä maahantuojalta, joka vahvisti, että tavallisia putkia voidaan käyttää.

Näin ollen alipainekäymälöiden putket tehtiin jäykillä 50 mm:n viemäriputkilla. Alla näkyy kuvassa kantavan väliseinän sisään nouseva harmaa putkenpää. Sille kohdalle asennetaan seinään kiinnitettävä WC-istuin, josta alipaine kuljettaa käymäläjätteen autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön. Kuvassa näkyy myös yksi liitoskappaleilla toteutettu "mutapussi", joita täytyy tehdä WC-istuimen ja alipainepumpun välille, mikäli ne ovat etäällä toisistaan.

Alkuviikosta tehdään vielä mm. vesitakan putkiasennukset. Takassa kiertävä vesi tulee kulkemaan eristettävissä rosteriputkissa, sillä kupariputkissa on aina olemassa tietty korroosion mahdollisuus.

Alipaine-WC:n putki toteutettiin normaaleilla, 50-millisillä viemäriputkilla (harmaa putki)

Alapohjan tuulensuojalevytys ja LVI-asennukset

Päärakennuksen tuulensuojalevytys on jo pitkän aikaa ollut muuten valmis, mutta rossipohjasta levyt ovat puuttuneet. Nyt niiden asennus on loppusuoralla.

Alapohjan kertopuupalkkien jako suunniteltiin siten, että alapohjassakin voidaan käyttää mahdollisimman paljon kokonaisia tuulensuojalevyjä. Levyt kiinnitetään kantavien palkkien alapintaan ja tuetaan vajaasärmälaudoituksella.

Yläpohjan eristysten jälkeen väliaikaiselle lattialle ei ole enää ollut käyttöä ja sen purkaminen aloitettiin eilen. Tänään työmaalle saapui LVI-asentaja tekemään harmaiden vesien, alipainekäymälöiden, lattialämmityksen ja vesitakan edellyttämiä putkiasennuksia, jotka jäävät lattiarakenteiden sisään.

Putkiasennusten jälkeen myös alapohja voidaan eristää selluvillalla. Eristevahvuus on melkoinen, sillä suuressa osassa taloa 625 mm:n kertopuupalkkien päällä on vielä 48x98-lankut. Tällöin eristekerros tulee olemaan 673 mm.

Eriste asennetaan 40 %:n ylitäyttönä eli alapohjaan puhalletaan lähes metrin kerros selluvillaa, joka sitten painellaan tiiviiksi lopulliseen eristevahvuuteen.

Laudoituksella tuettua alapohjan tuulensuojalevytystä ryömintätilassa

Väliaikaista lattiaa puretaan LVI-asennusten tieltä

 

Kertopuupalkit on suuressa osassa rakennusta jäykistetty poikittaisilla 48x98-lankuilla

Yläpohjan selluvillaeristys ja ilmansulkupaperi

Päärakennuksen yläpohja eristettiin kokonaisuudessaan toissapäivänä. Selluvilla puhallettiin ilmansulkupaperilla tehtyihin onteloihin 600 mm:n vahvuiseksi kerrokseksi. Työmaalle saapui kaksi Suomen Selluvilla-Eriste Oy:n asennusrekkaa samanaikaisesti, sillä yhteen kuormaan ei mahtunut koko yläpohjan vaatimaa eristemäärää.

Runkotöiden aikana aiemmin syksyllä kattoristikoiden päälle asennettiin kokonaiset Runkoleijona-tuulensuojalevyt. Levyjen saumat osuivat osittain ristikoiden päälle, mutta "tyhjän päälle" jääneet saumat puristettiin ylä- ja alapuolelta vajaasärmälaudoilla tiiviiksi. Myös kattoristikot jäykistettiin poikittaisilla vajaasärmälaudoilla.

Selluvillan ontelopuhallus edellyttää, että ristikkorakenteet jaetaan paperilla tai levyillä erillisiksi onteloiksi. Meillä jako tehtiin kiinnittämällä kunkin ristikon toiselle sivulle ilmansulkupaperi. Tämän jälkeen ristikoiden alapintaan asennettiin yhtenäinen yläpohjan ilmansulku samalla paperilla. Paperikaistaleiden saumat tiivistettiin riittävällä lomituksella ja teippauksilla. Ilmansulku ja sen päälle tuleva eristekerros tuetaan harvalaudoituksella tai -rimoituksella.

Ontelopuhalluksen aikana ilmansulkupaperiin leikataan reikiä, joiden kautta eriste puhalletaan tiiviiksi kerrokseksi kuhunkin onteloon. Eristyksen jälkeen asennusreiät teipataan umpeen.

Kattoristikot on jäykistetty ja rajattu ilmansulkupaperilla onteloiksi

Ilmansulkupaperi on asennettu kattoristikoiden alapintaan ja tuettu harvalaudoituksella

Rautavihtrilliä hirsipintaan

Saunan hirsirunko on ollut pystyssä heinäkuun lopulta asti ja sen yläpohja toteutettiin syyskuussa. Vesikatto on suojannut rakennusta runsaan kuukauden ajan.

Rakennus harmaantuisi vuosien saatossa itsekseen, mutta prosessia päätettiin nopeuttaa rautavihtrillillä. Käsittely tehtiin toissapäivänä kevyessä pakkaskelissä. Massiiviset hirret eivät vielä olleet viilenneet ja vihtrillin levitys saatiin tehtyä helposti puutarhakäyttöön tarkoitetulla paineruiskulla. Muutamassa tunnissa tapahtui jonkinasteista tummenemista, mutta tänään, kaksi vuorokautta käsittelyn jälkeen, sävy oli jo varsin harmaa.

Oli mielenkiintoista huomata, että mäntyhirret reagoivat rautavihtrilliin melko voimakkaasti, mutta kuusilaudat räystäillä ja ikkunoiden pielissä erottuvat selvästi vaaleampina. Syynä saattaa olla puulajien erilainen solurakenne: männyn rakenne on kuusta avoimempi ja imee helpommin käsittelyaineita.

Käsittelemätön sauna syyskuun puolivälissä

Sauna lokakuun lopulla, kaksi päivää rautavihtrillikäsittelyn jälkeen

Piilutettua hirsiseinää kaksi päivää rautavihtrillikäsittelyn jälkeen

Ulkoseinien eristys on valmis

Päärakennuksen ulkoseinät on toteutettu kaksoisrunkona, jossa kylmäsiltojen muodostuminen on vähäistä. Seinärakenteen 350 mm:n selluvillaeristys tehtiin kahdella eri viikolla ja kahdessa eri erässä, jotta paksu eristekerros saatiin siististi toteutettua. 

Eristeen sisäpintaan asennetaan ilmansulkupaperi ja sen suojaksi 12 mm:n vanerilevy. Tämän jälkeen rakennetta jatketaan 22 + 22 mm:n ristiinkoolauksella, jonka lomaan tehdään sähköasennukset. Sähköasennusten jälkeen ristiinkoolaus ruiskutetaan vielä täyteen selluvillaa. Rakenne viimeistellään pintaverhouksella.

Eristettyä pohjoisseinää

Ikkuna-asennukset tehdään tulevalla viikolla

Julkisivulaudoitus käynnistyy

Julkisivut verhoillaan vaakalaudoituksella ja paneeliksi valittiin hienosahattu 28x170 mm:n UTW-profiili. Kaksi ensimmäistä seinäpintaa saatiin verhoiltua tämän viikon aikana ja lopputulos näyttää puuvalmiinakin erittäin hyvältä.

Puuverhousta piristetään paikoitellen valkoisilla kuitusementtilevyillä. Harkitsimme ensisijaisesti Cembrit Flow -piilokiinnitysjärjestelmää, mutta emme vieläkään ole saaneet ratkaisun hintatietoja. Jos niitä ei saada lainkaan, niin valinta saattaa osua esimerkiksi näkyvillä ruuvikiinnityksillä asennettavaan Cembrit Zenit -kuitusementtilevyyn.

Ulkoverhous saatetaan käsitellä rautavihtrillillä luonnollisen harmaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Julkisivulaudoitus on käynnissä ja ensilumikin on satanut vastavalmistuneelle vesikatolle

28x170 mm:n UTW-ulkoverhouspaneeli

Itäpäädyn ja pohjoiseinän ulkoverhous on edennyt pisimmälle

Sisätilat alkavat hahmottua

Aurinko on paistanut viime päivinä ja valoa tulvii sisään himmeiden rakennusmuovienkin lävitse. Ulkoseinien valmistunut eristys vaikuttaa jo mukavasti sisätilojen ilmeeseen ja akustiikkaan.

Tulevalla viikolla työt etenevät harppauksin, sillä yläpohja viimeistellään ilmansulkupaperilla ja eristetään selluvillalla, ikkunat asennetaan ja väliaikainen lattia poistetaan alapohjan putkiasennusten ja eristyksen tieltä.

Näkymä olohuoneesta keittiöön

Näkymä kuraeteisestä vaatehuoneen läpi kylpyhuoneeseen

Näkymä olohuoneesta makuuhuoneisiin

Päärakennuksen eristysurakka käynnistyy

Seinäeristeiden ensimmäinen kerros on ruiskutettu

Päärakennuksen ala- ja yläpohja sekä seinät eristetään puukuitueristeellä eli silputulla sanomalehtipaperilla. Mittavien eristepaksuuksien vuoksi eristettä kuluu satoja kuutiometrejä. Asennustyö tehdään useassa erässä, sillä asennusrekkaan ei mahdu kerralla koko tarvittavaa eristemäärää.

Päärakennuksen eristäminen aloitettiin tällä viikolla ruiskuttamalla ensimmäinen kerros märkää eristettä seinärakenteisiin. Seinät eristetään kahdessa erässä, jotta päästään lopulliseen 350 mm:n eristevahvuuteen. Tämän lisäksi sähköasennuksille varattu 44 mm:n tila ilmansulun sisäpuolella tullaan myös eristämään, joten lopullinen eristekerros on 394 mm:n ulkoseinissä.

Yläpohja on jaettu ilmansulkupapereilla onteloihin, jotka tullaan täyttämään lokakuun lopulla ontelopuhalluksena. Alapohjan eriste puolestaan puhalletaan yläpuolelta 40 %:n ylitäyttönä.

Päärakennuksen vesikattoasennukset

Katon aluskermi ja seinien tuulensuojalevytys ovat valmistuneet

Alkuviikolla kerrottiin Helsingin Sanomissa, että tänä vuonna on satanut enemmän kuin koskaan 150-vuotisen tilastoinnin aikana. Siltä se on tuntunutkin työmaalla. Jatkuva materiaalien suojaaminen ja vesilammikoissa risteilevät sähköjohdot ovat aiheuttaneet turhauttavaa viivettä hankkeen etenemiselle.

Pressuja on ollut käytössä valtavan pinta-alan verran. Tämä päivä oli juhlava, sillä 350 neliömetriä pressuja voitiin lopullisesti kuoria päärakennuksen katolta. Sadekuurojen lomassa bitumialuskermi saatiin asennettua koko katon alueelle. Pintakermi tullaan asentamaan ensi viikon alkupuolella.

Alkuperäisissä suunnitelmissa päärakennuksen vesikatto oli tarkoitus pinnoittaa konesaumapellillä. Saunan ja autotallin katot puolestaan tulevat olemaan maksaruohoa kasvavia viherkattoja. Viherkatot veivät mennessään ja päärakennuksenkin vesikatto päätettiin lopulta toteuttaa maksaruohoviherkattona.

Katolle toteutetaan kattotöiden yhteydessä myös tarvittavat läpiviennit. Savuhormin lisäksi katolle tulee putket ilmanvaihdon poistoilmaa, liesikuvun poistoa ja harmaiden vesien tuuletusta varten. Lisäksi harjalle asennetaan kolme kappaletta alipainetuulettimia, jotka varmistavat kattorakenteiden hyvän tuulettumisen.