Lisää pintavaaitusta ja maastomerkintöjä

Päärakennuksen kaakkoisnurkka tulee kuvan keskivaiheille

Rakennusten toiset luonnokset valmistuivat marraskuussa ja päätimme tarkistaa, miten suunnitelmat istuvat maastoon. Saunan suunnittelua jouduttiin tekemään osin "sokkona", sillä pintavaaitetun kartan rajat tulivat juuri saunan kohdalla vastaan.

Maanmittaaja merkitsi maastoon rakennusten nurkkapisteet tarkalla satelliittipaikannuslaitteella. Samalla hän jatkoi pintavaaitusta laajemmalla alueella, jotta myös saunan maastomuodot saataisiin suunnitteluohjelmiin.

Nurkkapisteitä ei kaikilta osin saatu merkittyä, sillä kepit kolahtivat lumen alla kallioon. Näin ollen päätettiin siirtää autotallia ja saunaa etäämmäs ympäröivistä kallioista, jotta louhinnoilta vältyttäisiin.

Näiden muutosten myötä rakennukset istuvat nyt todistetusti ja hyvin kallioiden väliin. Nurkkapisteiden merkintä maastoon suunnittelun puolivälissä oli erittäin hyvä ja suositeltava toimenpide.

Saunan suunnittelu käynnistyy

Päärakennuksen suunnittelu on syksyn mittaan saatu niin hyvin alulle, että päätimme keskittyä jo pihapiiriin sijoitettavaan, erilliseen saunarakennukseen. Sauna tulee päärakennuksen länsipuolelle ja se kytkeytyy puuterassin välityksellä asuintiloihin.

Saunaperinteen syntysijoilla

Olen matkustanut ja valokuvannut runsaasti Vienan, Aunuksen ja Äänisen Karjalassa, ja saunonut paikallisten kanssa perinteikkäissä hirsisaunoissa. Parhaat saunomiskokemukseni sijoittuvat Vienan Karjalaan, vuolaiden ja viileiden jokien varsilla sijaitseviin karjalaiskyliin, joiden kylyt (kertalämmitteiset ulossavuavat saunat) ja mustat kylyt (kertalämmitteiset sisäänsavuavat saunat) edustavat vuosisatojen aikana hiotunutta saunomisperinnettä puhtaimmillaan.

Paananjärven 800-vuotiasta kylää elvytetään mm. sahaliiketoiminnalla. Tämän myötä Suomeen tuodaan Vienassa veistettyjä saunarakennuksia, joita voidaan kiuasvalinnasta riippuen käyttää joko savusaunoina tai ulossavuavina saunoina.

Kyseisissä saunoissa on paljon hyvää: mm. karjalaisesta, tiheäsyisestä hirrestä perinteitä kunnioittaen salvottu hirsirunko, lautakatto, lankkulattia, erillinen pukeutumistila ja 30-kuutioinen löylyhuone, mahtavat löylyt tarjoava kiuas, paljon tilaa peseytymiseen, perinteikkäät pylväslauteet ja pienet ikkunat, jotka tuovat tunnelmallista luonnonvaloa tilaan.

Tällaisen saunan saisi tilattua helposti omaan pihaan, mutta en ole tehnyt tilausta seuraavista syistä:

• pyöreästä hirrestä tehty runko sopii Paanajärven jokivarsimaisemaan, mutta ei moderniin pihapiiriin
• hirsisalvos on perinteikäs, mutta omaan makuuni liian robusti
• pukeutumishuone on liian pieni ja epäkäytännöllinen
• löylyhuoneen tila on historiallisista ja ymmärrettävistä syistä (sauna on ainoa tila peseytymiselle ja pyykinpesulle) varattu lähinnä peseytymiseen
• I-laudetyyppi ei tarjoa mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen seurusteluun

Paanajärveläinen sauna tarjoaa erinomaisen ja perinteikkään lähtökohdan, jota kuitenkin pitää hienosäätää seuraavaksi esitettävillä tavoilla.

Suunnittelun lähtökohdat

Savusaunan suunnittelu olisi kiehtovaa, mutta se täytyy sijoittaa yli 20 metrin päähän muista rakennuksista. Tämä ei tunnu mielekkäältä ja siksi taivumme savuhormilla varustettuun ratkaisuun.

Suunnittelun kohteena oleva sauna:

• on hirsirakenteinen
• sisältää kookkaan muuratun (ei metallisen), ulossavuavan ja kertalämmitteisen kiukaan
• sisältää pukeutumistilan ja löylyhuoneen
• mahdollistaa suurenkin seurueen yhteisen saunomisen
• ei sisällä lainkaan sähkö- tai vesiliittymiä
• sopii modernin puurakennuksen pihapiiriin

Saunan toiminnot ja mitoitus

Suunniteltavaan saunaan tulee paanajärveläiseen tapaan kaksi erillistä tilaa: toinen pukeutumiseen ja vilvoitteluun, ja toinen saunomiseen. Varsinainen peseytyminen tulee tapahtumaan pääasiassa sisätiloissa, päärakennuksen kylpyhuoneessa.

Pukeutumistila tulee mitoittaa tilavammaksi kuin Paanajärven esimerkkisaunassa. Tilan tulee mahdollistaa useamman henkilön yhtäaikainen oleskelu. Pukeutumistilaan tarvitaan ikkuna.

Löylyhuone voisi olla paanajärveläistä kokoluokkaa aavistuksen isompi; tilavuudeksi muodostuu esimerkiksi 30 - 50 kuutiometriä. Huonekorkeus tulisi olla > 2 400 mm. Ylälauteen etäisyys katosta on 1 100 - 1 200 mm, joten porrasaskelmia lattiatasosta vaaditaan 3 - 4 kappaletta. Löylyhuoneeseen tarvitaan yksi tai kaksi pientä ikkunaa, jotka sijoitetaan hämyisän tunnelman luomiseksi ja perinteikkääseen tapaan melko alas.

Lauteiden tulee mahdollistaa useiden ihmisten väljä, yhtäaikainen saunominen ja seurustelu. Tällöin paanajärveläinen I-laude ei riitä, vaan lauteiden tulee olla vähintään kulma- eli L-mallia. Mieluisin vaihtoehto olisi joko vastakkais- eli II-lauteet tai kehä- eli U-lauteet, jotka mahdollistavat sujuvan vuorovaikutuksen saunojien kesken.

Saunassa on muurattu, puilla lämpiävä ja kertalämmitteinen kiuas, joka on varustettu savuhormilla. Kiukaan metalliosien käyttö pyritään minimoimaan, jotta saunottaessa ilmassa on enimmäkseen negatiivisia ioneja, eikä rautaoksideja ja positiivisia ioneja. Olen aina pitänyt näitä ioneja henkimaailman asioina, mutta saunapiireissä tuntuu olevan tutkittua tietoa negatiivisten ionien positiivisista vaikutuksista.

Aiheesta muualla

http://www.paanajarvi.fi/ - Vienan Karjalassa veistettyjä hirsisaunoja ja puuveneitä

http://www.sauna.fi/ - Suomen Saunaseura ry

Eroon mustista vesistä

Talomme tulee sijaitsemaan kunnallistekniikan ulottumattomissa, joten jätevesien käsittely pitää ratkaista itse. Vesiklosettia ja mustia vesiä emme jää kaipaamaan, joten ratkaisu tulee löytymään kompostoivien kuivakäymälöiden joukosta.

Ensisijainen vaatimuksemme kuivakäymälälle on suuri kapasiteetti ja pitkä tyhjennysväli. Tällaiset periaatteet toteutuvat parhaiten ratkaisuissa, joissa suuri säiliö sijaitsee kellarikerroksessa WC-istuimen alapuolella.

Mitä jos emme voi rakentaa kellaria, kun kallio on niin lähellä maanpintaa? Miten sama säiliö voi olla kahdessa eri vessassa sijaitsevien WC-istuinten alla? Näiden kysymysten parissa pähkäilimme pitkään.

Sopivalta tuntuva kompromissi saattaisi löytyä alipainekäymälöistä. Niissä tuotokset siirtyvät alipaineen voimalla ja pienen vesimäärän saattelemina joko umpi- tai kompostisäiliöön. Säiliö voi tietyissä tapauksissa olla jopa WC-istuimen yläpuolella tai hyvin kaukana siitä.

Ryhdyimme ideoimaan ratkaisua, jossa kompostisäiliö sijaitsisi matalassa tilassa päärakennuksen alapohjassa ja jätökset kuljetettaisiin sinne alipainepumpulla. Mitään erinomaista sijoituspaikkaa säiliölle ei kuitenkaan keksitty ja huoltotoimet taitaisivat edellyttää epäergonomista kumartelua.

Alipaineratkaisu tuntuu hyvältä, mutta säiliölle täytyy keksiä järkevä paikka.

Aiheesta muualla

• http://www.tuli-sahko.fi/jets-alipainekaymalat - maahantuojan tietoa Jets-alipainekäymälästä
• http://www.tuli-sahko.fi/alipainekaymalat-0-2-l-/ - maahantuojan tietoa Envirolet-alipainekäymälästä
• http://www.huussi.net/ - Käymäläseura Huussi ry

Pohjatutkimus ja pintavaaitus

Arkkitehtimme piirsi elokuussa ensimmäiset luonnokset käsin, mutta ennen tarkempaa suunnittelua tilattiin pohjatutkimus ja pintavaaitus. Pohjatutkimusyritys teki meille tutkimukset 1.9.2010.

Pohjatutkimus

Pohjatutkimuksella selvitetään rakennusten perustamisolosuhteet. Meidän tapauksessamme tehtiin maalajimäärityksiä ja 12 painokairausta. Kairauksilla ei päästy kovinkaan syvälle, sillä rakennuspaikalla on avokallio monessa kohtaa esillä. Kairaukset päättyivät 0,0 - 2,2 metriin.

Maalajimääritysten mukaan paikalla on pintahumuskerroksen alla ensin löyhempää ja sitten tiiviimpää moreenia. Se on kuulemma silttimoreenia, joka saattaa kaivuutöiden aikana häiriintyä veden ja tärinän vaikutuksesta - tällöin kantavuus heikkenee. Maalaji luokitellaan routivaksi.

Pintavaaitus

Pintavaaitus tehtiin satelliittipaikannuslaitteella rakennuspaikan ja tulevan tien alueilla. Tutkittu alue oli noin 45 - 51 metrin korkeudella merenpinnasta. Pintavaaituksen lopputuloksena saatiin kolmiulotteinen kartta, jossa pinnanmuodot, puut, siirtolohkareet ja avokalliot olivat tarkasti omilla paikoillaan.

Satelliittikaluston tarkkuus osuu muutaman sentin virhemarginaalin sisään, joten kartta antaa hyvin tarkan kuvan maastosta. Arkkitehdin on hyvä jatkaa siitä suunnittelua.

Pintavaaitus osoitti, että talon paikalla rinne viettää etelään päin runsaan metrin verran. Rinteeseen olisi luontevaa porrastaa rakennus osin eri tasoihin, mutta tästäkin huolimatta meitä kiinnostaa eniten yhteen tasoon tehty, esteetön pohjaratkaisu.

Ei leivinuunia eikä avotakkaa!

Listasimme arkkitehdille erilaisia toiveita ja tarpeita suunnittelun käynnistyessä. Listalla oli muun muassa puulämmitteinen leivinuuni ja tulisijoja. Meillä nimittäin leivotaan paljon ja puuta saadaan omasta metsästä.

Tulisija luovuttaa liikaa lämpöenergiaa sisätiloihin

Ensimmäisessä suunnittelupalaverissa pullantuoksuiset haaveemme romuttuivat ja jauhot menivät niin sanotusti kurkkuun. Arkkitehti valisti meitä tulisijojen lämpökuormista. Tiiviissä ja hyvin eristetyssä talossa takan tai leivinuunin valtava lämpökuorma jää ulkovaipan sisään. Sisälämpötila nousee liian korkeaksi pitkäksi aikaa ja synnyttää jäähdytys- ja tuuletustarpeen, jolloin tuotettu lämpöenergia menetetään taivaan tuuliin.

Arkkitehti piti ajatusta passiivitalosta ja tulisijasta haastavana yhtälönä, joka täytyy suunnitella huolellisesti.

Vesitakka passiivitalon tulisijana

Otimme haasteen vastaan ja ryhdyimme tutkimaan asiaa. Saksassa ja hiljattain myös Suomessa on käytetty passiivitalojen tulisijaratkaisuina ns. vesitakkoja. Niissä vesi kiertää takkasydämessä ja lämpiää. Lämmennyt vesi johtaa suuren osan syntyneestä lämpöenergiasta lämminvesivaraajaan ja näin ollen tulisijan lämpösäteily jää varsin pieneksi. Tällä saavutetaan kaksi kiistatonta etua: passiivitalo ei ylikuumene ja lämpöenergia saadaan talteen myöhempää käyttöä varten.

Aiheesta muualla

• http://www.passiv.fi/?page=31&subpage=34&lang=fi - tietoa Raaheen valmistuneesta passiivitalosta ja sen Normatherm-vesitakasta
• http://www.passiivi.fi/sivu/energiaratkaisut - tietoa Lietoon valmistuneesta passiivitalosta ja sen Normatherm-vesitakasta
• http://www.vesitakka.fi/ - Normathermin suomenkielinen esittelysivu
• http://www.normatherm-heiztechnik.de/ - Normathermin kansainvälinen sivusto

Suunnitelmat tarkentuvat

Tarkka rakennuspaikka on viimein löytynyt maastossa liikkumisen myötä. Rakennus tulee sijoittumaan kiinteistöllä sijaitsevan kallioharjanteen etelärinteeseen. Näin ollen ikkunoista avautuu näkymä etelään ja lounaaseen laskeutuvaan rinteeseen sekä harjanteen yli myös itäisiin ilmansuuntiin. Pohjoisen puolella rakennuksia suojaa tiivis metsä.

Tärkeitä suunnittelun lähtökohtia ovat ekologisuus, energiatehokkuus, muotojen selkeys sekä tilojen esteettömyys ja avaruus. Rakennus on yksitasoinen ja muodoltaan pelkistetty, suorakaiteen muotoinen – ylimääräisiä erkkereitä ja ulokkeita vältetään. Oleskelutiloista avautuu paljon ikkunapinta-alaa ulos, mutta riittävät räystäät varmistavat, etteivät sisätilat pääse kuumenemaan. Oleskelutiloista on myös käynti ulkoterassille, jonka olisi hyvä olla samassa tasossa oleskelutilan kanssa.

Tiivis vaippa rakennetaan kokonaisuudessaan puumateriaaleista. Eristeenä käytetään riittävän paksua selluvillakerrosta ja ilmansulku toteutetaan rakennuspaperilla. Julkisivuissa kiinnostavin ratkaisu olisi leveä vaakalaudoitus, joka harmaantuu joko ajan myötä tai rautavihtrillin myötävaikutuksella. Kattomallin osalta kiinnostavia mahdollisuuksia olisivat joko pulpettikatto tai harjakatto, jossa lappeet eivät olisi aivan symmetrisiä. Katto katetaan todennäköisesti tiilillä.

Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, jossa on tehokas lämmön talteenotto ja äänenvaimennus. Asuintilojen kuumenemista ehkäistään rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten riittävän leveillä räystäillä.

Puhdas sisäilma ja pölyttömyys ovat tärkeitä, mikä täytyy huomioida rakennusmateriaalien ja kalusteiden valinnassa. Vaikka nykyisissä lastulevyissä ja vanereissa on aiempaa vähemmän formaldehydiä yms., pyritään tällaiset materiaalit korvaamaan massiivipuisilla ratkaisuilla.

Vierailu Karin Widnäsin ateljeessa

Jos pitää mainita yksi rakennus, joka on inspiroinut meitä suunnittelun aikana kaikkein eniten, se on Karin Widnäsin ateljeekoti Fiskarsissa. Rakennus on ollut paljon esillä arkkitehtuurijulkaisuissa ja se esiintyy säännöllisesti myös muunlaisissa lehdissä, ainakin mainosten kuvauspaikkana.

Ilahduimme suuresti, kun huomasimme, että rakennus on kesäaikaan avoinna yleisölle. Lähdimme eräänä hellepäivänä retkelle Fiskarsiin ja löysimme rakennuksen ruukkialueen laitamilta. Karin otti meidät ystävällisesti vastaan ja esitteli laajasti ateljeekotiaan sekä vierailevien keraamikkojen töitä. Rakennus oli fantastinen kokonaistaideteos.

Helteinen sää pakotti meidät takaisin ruukkialueelle, huurteisen ääreen analysoimaan vierailun antia. Positiivisia asioita rakennuksessa olivat mm. luonnollisesti harmaantunut puujulkisivu, rinteensuuntainen pulpettikatto, riittävä räystäspituus (ainakin joillain seinustoilla), suuri ikkunapinta-ala, avara, valoisa ja puumateriaaleja hyödyntävä oleskelutila sekä saman katon alle toteutetut erilliset rakennukset (koti ja ateljee), joiden väliin jää suojaisia oleskelutiloja. Erillinen hirsisaunarakennus on myös erityisen kiinnostava.

http://www.karinwidnas.fi/

Arkkitehti ja pääsuunnittelija

Maaliskuussa tuli kolme vuotta täyteen siitä, kun hankimme kiinteistön ja ryhdyimme hahmottelemaan tulevaisuutta Raaseporissa. Olemme aika ajoin käyneet keskusteluita suunnittelualan ammattilaisten kanssa mahdollisesta yhteistyöstä.

Keskustelut erään arkkitehdin kanssa olivat erityisen kiinnostavia ja mieleenpainuvia. Niinpä päätimme tänään palkata kyseisen Matti Kuittisen KOMBI Arkkitehdit Oy:stä hankkeemme arkkitehdiksi ja pääsuunnittelijaksi. Matin osaaminen yhdisti juuri sopivassa suhteessa puurakentamisen syvää asiantuntemusta, esteetöntä elinkaarisuunnittelua ja rakennusalan tutkimustietoa.

Alustavaa suunnittelua

Hankimme lähes kolme vuotta sitten Raaseporin Karjaalta rakentamattoman kiinteistön, joka koostuu mäntymetsän peittämästä kallioharjanteesta sekä sitä ympäröivistä niityistä ja pelloista. Ajatuksena on ollut jo pitkään rakentaa sinne ekologinen matalaenergiatalo - ehkä jopa passiivitalo.

Suunnitteluun on tarkoitus ottaa tänä vuonna ammattilainen mukaan, sillä omat ajatuksemme ovat kypsyneet kolmessa vuodessa sopivalle tasolle.

Puurakenteista energiatehokkuutta

On selvää, että rakennamme puurakenteisen, luonnonmukaisista materiaaleista toteutetun matalaenergiatalon. Se voi myös täyttää passiivitalon määritelmän, mutta tämä ei ole meille itseisarvo. Tärkeää on kuitenkin hyödyntää ja varastoida passiivista energiaa - ja käyttää ostoenergiaa säästeliäästi.

Talo tulisi toimimaan kaupunkiasunnon rinnalla perheemme ensisijaisena kotina, joka mahdollistaisi luonnonläheisen elämän, etätyöskentelyn ja vieraiden helpon majoittamisen.

Pellon reunaan vai ylös rinteeseen

Tarkan rakennuspaikan osalta olemme kahden vaiheilla: Toisaalta olisi houkuttelevaa rakentaa ylös kallioharjanteen rinteeseen, mikä mahdollistaisi perustusten toteuttamisen esimerkiksi avokallion päälle ja ympäröiviin laaksoihin avautuvat maisemat olisivat upeita. Toisaalta voisi olla kiinnostavaa rakentaa pellon reunaan ja perustaa taloa ympäröivä rehevä puutarha, johon voisi siirtyä helposti sisätiloista.

Tilatarpeet

Asuintilojen suhteen meillä on melko selkeä kuva tarpeista. Arvostamme yhdessä tasossa sijaitsevaa, esteetöntä, väljää ja yhtenäistä asuintilaa, jossa on mahdollisimman vähän väliseiniä ja ovia. Pidämme minimalistisesta, pelkistetystä ja avarasta arkkitehtuurista. Omissa luonnoksissamme toistuu monesti yksinkertainen, suorakaiteen mallinen pohja, jossa etelänpuoleinen pitkä sivu olisi runsaalla ikkunapinta-alalla varustettua, yhtenäistä oleskelutilaa.

Rakennusta voisi pituussuunnassa halkoa esimerkiksi sydänmuuri, jonka pohjoispuolelle jäisivät makuutilat, kylpy- ja kodinhoitohuone sekä tekninen tila yms. Sauna voisi sijaita omassa piharakennuksessaan – samoin ehkä puuverstas- ja varastotilat, maakellari, kasvihuone sekä autokatos.

Talotekniikka

Rakennus tulee sijaitsemaan kunnallistekniikan ulottumattomissa, joten vettä varten tarvitaan porakaivo. Kuivakäymälöiden avulla estettäisiin mustien jätevesien syntyminen ja harmaita vesiä varten toteutetaan jonkinlainen imeytysratkaisu. Lämmitysenergian suhteen voitaisiin hyödyntää hybridiratkaisua, jossa yhdistyvät passiivinen aurinkoenergia, sen tukena puulämmitys sekä passiivitaloissa käytetty koneellinen ilmanvaihtolämmitys. Veden lämmittämiseen voisi ainakin kesäkaudella käyttää aurinkokerääjiä.

Hengittävät, terveet rakenteet

Tavoitteenamme on hyvä ja puhdas sisäilma, joten haluamme suosia "hengittäviä" rakenteita ja puhtaita rakennusmateriaaleja. Puurakenteinen runko, ekologiset eristemateriaalit ja paperiset ilmansulut sopivat ajattelutapaamme. Talosta olisi hyvä tehdä tiivis ja energiatehokas. Hyvää sisäilmaa edistetään myös rakennus- ja sisustusmateriaalien tarkalla valinnalla.