Muutoksia vesitakan asennukseen

Vesitakan asennusta käsiteltiin aiemmin kirjoituksessa 22.2.2014 Vesitakan asennus. Asennuksessa tukeuduttiin tuolloin saatavilla olleeseen versioon suomenkielisestä asennusohjeesta, joka löytyi Tulituote Oy:n sivustolta. Siinä kiehunnanesto- ja varoventtiiliputket oli yhdistetty ja johdettu samassa putkessa viemäriin.

Tämän jälkeen alkoi kuulua kummia Saksanmaalta. Asiaan oli kiinnitetty huomiota ja asennusta pidettiin riskipitoisena. Jos paine nousisi takassa yli 2,5 barin ja varoventtiili aukeaisi, niin paine ei pääsisi vapaasti purkautumaan, sillä kiehunnanestoputkessa juoksisi jo vettä. Tätä havaintoa höystettiin vielä muutamilla valokuvilla, joissa räjähtänyt vesitakka oli pyyhkäissyt suuren osan taloa mukanaan.

Päätimme LVI-urakoitsijan kanssa, että asennusta muutetaan. Kiehunnanestojärjestelmän poistoputki purkautuu edelleen teknisen tilan lattialle ja lattiakaivoon, mutta varoventtiilin lauetessa paine purkautuu erillistä putkea pitkin läpi alapohjan, talon alla olevaan ryömintätilaan.

Sittemmin myös Tulituote Oy:n asennusohje on päivittynyt vastaavasti.

Alkuperäinen asennus: kiehumisenestojärjestelmä ja varoventtiili ovat yhteydessä samaan putkeen

Lopullinen asennus: purkautuva paine johdetaan omassa putkessaan alapohjan läpi ryömintätilaan

Lankkulattia ja öljyvaha

Lattiamateriaaliksi valittiin pitkän pohdinnan päätteeksi leveää, 25-senttistä kuusilankkua. Lankkulattia asennettiin pääosin joulukuussa ja se on odottanut muiden työvaiheiden valmistumista suojapapereiden alla.

Laatoitustöiden valmistuttua lattia hiottiin ja käsiteltiin tällä viikolla kolmeen kertaan Osmocolorin Värillisellä Öljyvahalla. Värisävy oli 3040 Kuultava valkoinen, jossa on valkoista pigmenttiä mukana. Meillä on ollut aikaisemmin sekä öljyttyjä että lakattuja puulattioita, mutta öljyvahaa on käytetty vain huonekaluissa. Siksi oli mielenkiintoista kävellä ensimmäisen kerran öljyvahatulla pinnalla. Puun tuntu ei ollut aivan yhtä välitön kuin öljytyssä lattiassa, vaan kolminkertaisen käsittelyn jälkeen lattian pinnassa oli vahamainen kalvo. Tämä tuntui kuitenkin likaa ja vettä hylkivältä, joten se varmasti suojaa lattiaa paremmin kuin pelkkä öljy.

Olohuoneen lattia on käsitelty kolmeen kertaan valkoista pigmenttiä sisältävällä öljyvahalla

Vesitakan hormiliitos on vielä asentamatta. Sen valmistuttua takka koteloidaan.

Keittiön saarekeen sähköputket nousevat lankkulattiasta

Näkymä olohuoneen suunnalta ruokailutilaan ja keittiöön

Öljyvahattua kuusilankkulattiaa liukuoven edustalla

Oleskelutilan keittiöpääty ja taustalla näkyy saunarakennuksen hirsiseinää

Lattiapintaa takan edustalla

Miltä meillä näyttää nykyisin?

Maaliskuun alussa päivätty valmiusastetodistus asettui jo 90 prosentin tuntumaan. Työmaalla riittää vielä paljon tekemistä, mutta kuvat kertovat parhaiten, missä mennään.

Tällä hetkellä on käynnissä laatoitustöiden viimeistely, lähinnä parin tilan saumaus. Lisäksi on aloitettu lankkulattian hiominen ja öljyvahaus.

Sekä laatoitus että lattiahionta ovat pakottaneet tyhjentämään tiloja ja nyt näkee selkeämmin, mitkä tilat alkavat valmistua ja missä vielä riittää tekemistä.

Näkymä keittiöstä olohuoneeseen, lankkulattian hiominen on keskeytynyt viikonlopun ajaksi

Näkymä eteisestä olohuoneeseen, vesitakkaa ei ole vielä koteloitu

Näkymä eteisestä kahden makuuhuoneen oviaukoille

Vanhempien makuuhuone

Näkymä työhuoneesta hirsisaunan suuntaan

Varastoitua tavaraa juuri laatoitetussa kylpyhuoneessa, kattopaneeli puuttuu vielä

Pieni ikkuna kylpyhuoneessa

Kontrastia valkoisen ja mustanruskean laatan välillä

Toisen kylpyhuoneen suihkunurkkaus

Upotetut shampoohyllyt suihkun vierellä

Kurasyöppö kuraeteisessä

LED-paneeleita kodinhoitohuoneessa ja kuraeteisessä

Vielä saumaamatonta laattalattiaa eteisessä ja vierashuoneessa

Rautavihtrillikatsaus

Blogissa oli alun perin tarkoitus seurata rakennusprojektia ja dokumentoida mm. puurakenteisiin ja talotekniikkaan liittyviä valintoja. Hieman yllättäen ylivoimaisesti suosituin ja luetuin aihe on kuitenkin ollut rautavihtrilli.

Meille virtaa näin talvikaudellakin yhteydenottoja ja kysymyksiä vihtrilliasioihin liittyen. Siksi otimme eilen muutamia tuoreita kuvia, joiden kautta voimme vastata ainakin osaan niistä.

Vihtrillikäsittelyn etenemistä on seurattu useassakin kirjoituksessa, mutta tiivistäen se on mennyt näin:

• Hirsirakenteinen sauna käsiteltiin rautavihtrillillä lokakuussa 2012
• Päärakennus ja autotalli käsiteltiin alkukesällä 2013
• Päärakennuksen ja autotallin vuorilaudat käsiteltiin marraskuussa 2013

Lopputulos on ollut yleisesti ottaen hyvä. Auringolle ja sateelle altistuminen parantaa olennaisesti lopputulosta. Katveeseen jäävät alueet jäävät helposti hieman vihertäviksi, mitä emme juuri arvosta, sillä assosiaatiot liittyvät helposti painekyllästettyyn puuhun. Onneksi nämäkin alueet kehittyvät edelleen kohti puhtaamman harmaata.

Viimeisimmät käsitellyt laudat, päärakennuksen ja autotallin vuorilaudat, eivät juuri ole saaneet aurinkoa pimeinä talvikuukausina. Niiden värin muuttuminen on ollut selkeästi hitaampaa kuin aiemmin käsitellyillä laudoilla. Maaliskuun aurinko on kuitenkin tehnyt hyvää ja paikotellen vihertävyys on edennyt viime viikkoina kohti harmaampaa. Prosessi on pitkä, mutta lopputulos tulee varmasti olemaan hyvä.

Alla on kuvia, joissa näkyy, kuinka itäseinän vuorilaudat ovat värjäytyneet nopeammin kuin pohjoisseinämän varjossa olevat alueet. Lisäksi viimeinen kuva on varoitus siitä, että UV-valolta suojassa olleet alueet tuntuvat korostuvan vihtrillikäsittelyn jälkeen. Vanerilevyjen varjot näkyvät vielä lähes vuodenkin jälkeen pohjoisseinässä.

Itäseinän ulkoverhous on käsitelty loppukeväällä ja vuorilaudat marraskuussa 2013

Pohjoisseinän marraskuussa käsitellyt vuori- ja kattolaudat ovat vaaleanvihertäviä

Seinään nojasi viime keväänä vanerilevyjä ennen käsittelyä, mutta varjokuvat näkyvät edelleen

Ilmanvaihtojärjestelmä valmistuu

IV-järjestelmä on talven aikana valmistunut pala palalta. Viimeisenä osana pystytettiin takatalven valkaisemaan maisemaan AWADUKT Thermo -lämmöntasaajan maanpäällinen osa.

Imutornin kautta imetään raikas tuloilma päärakennukseen. Ilma kulkee maan sisässä kolmihaaraisessa ja antibakteerisessa putkistossa, josta se nousee päärakennuksen teknisessä tilassa sijaitsevalle ilmanvaihtokoneelle.

Ilmanvaihtoa ei vielä ole käynnistetty, jotta rakennusaikainen pöly ehditään ensin siivota huolellisesti pois.

Maaputkistoa ja ilmanvaihtoa on käsitelty aiemmin mm. seuraavissa kirjoituksissa:

• 21.10.2013 Tuloilman esilämmitysratkaisu
• 12.10.2013 Energiavaraaja ja ilmanvaihtokone tilattu

AWADUKT Thermo -lämmöntasaajan torni pystytettiin huoltokaivon päälle