Tuloilman esilämmitysratkaisu

Ilmanvaihtokone saapuu työmaalle lähiviikkoina ja samalla asennetaan myös Rehau AWADUKT Thermo -lämmöntasaajan viimeinen osa - "imutorni". Sen kautta otetaan sisään raikas tuloilma, joka kuljetetaan antibakteerisissa ilmanvaihtokanavissa syvällä maan sisässä, ennen kuin se nousee taas ylös, ilmanvaihtokoneelle.

Imutorni pystytetään vanhoista, kierrätetyistä kaivonrenkaista tehdyn huoltokaivon päälle. Kaivonrenkaat olivat niin eksoottisen kokoisia, että niihin ei löytynyt sopivaa kantta. Näin ollen sellainen valettiin itse siten, että huoltoluukusta pääsee aina tarvittaessa alas kaivon pohjalle. Huoltokaivossa on nimittäin maaputkiston kondenssivesiyhde, jonka kautta erityisesti kesäaikana tiivistyvä kosteus poistuu putkistosta.

Maaputkisto hyödyntää maaperän lämpöenergiaa ja lämmittää talvikaudella tuloilmaa, ennen kuin se saapuu ilmanvaihtokoneelle. Tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu Enervent Pelican eco MDE -ilmanvaihtokone selvinnee tuloilman lopullisesta lämmityksestä pelkän lämmönsiirtimen avulla useimmissa sääolosuhteissa.

Huoltokaivoon tehtiin omatekoinen kansi, johon lisätään vielä turvallinen luukku

Rakennusaikainen kuva kolmeen haaraan jaetusta maaputkistosta

Viimevuotinen kuva rakenteilla olevasta huoltokaivosta, jota ennen kolme iv-kanavaa yhdistyvät

Kaivon pohja on salaojitettu

Kondenssivesiyhde jää vaakatasossa olevan putken alapinnalle

Tasoitustyöt etenevät

Päärakennuksen tasoitustyöt ovat pienen suvantovaiheen jälkeen taas täydessä vauhdissa. Tavoitteena on saada tasoitus- ja pohjamaalausvaiheet loppuun vielä tämän viikon aikana.

Vesitakka saapuu työmaalle loka-marraskuun vaihteessa, mutta savuhormi rapataan jo nyt. Antiikkilaastin valintaa on mietitty jo aiemmin (ks. 18.10.2013 Laasti- ja rappauspohdintaa) ja valinta osui hyvän saatavuuden ja M1-päästöluokituksen ansiosta Vetonit Antiikkilaastiin. Siinä ei ainakaan tuoteselosteen perusteella näytä olevan polymeerikuituja kuten esimerkiksi saman valmistajan ohutrappaus- ja oikaisulaasteissa.

Tasoitus ja pohjamaalaus etenee olohuoneessa

Yhtenäinen ja yli 80-neliöinen kattopinta vaatii vielä työtä

Harmaiden vesien imeytys ja suotonesteen umpisäiliö

Alkuviikosta työmaalla käväisi myös kaivinkone, joka teki tarvittavat kaivannot harmaiden vesien imeytysratkaisulle ja käymäläjätteen kompostoinnissa syntyvän suotonesteen umpisäiliölle.

Harmaat vedet imeytetään maaperään Jita InDrän -ratkaisulla. Valmistajan sivuston mukaan: "Toiminta perustuu moduulin kennomaiseen suodatinkangas- ja muovitukilevyrakenteeseen, joka muodostaa kymmenen kertaa suuremman pinta-alan sepeliin verrattuna, luoden hyvät olosuhteet bakteeri- ja pieneliötoiminnalle . Kentän pinta-ala on vain noin kolmannes normaalin maasuodatuskentän vaatimasta pinta-alasta."

Käymäläjäte kompostoidaan autotallin kellarissa Mullis 2000/145 -terässäiliössä. Ylimääräinen kosteus poistuu kompostisäiliöstä viemäriputkea pitkin suotonesteenä Labko LOKA 4000/3100 -umpisäiliöön.

Imeytysratkaisu ja säiliö kaivettiin autotallin viereen ja samalla tehtiin autotallin ympärille täytöt. Ajoliuskan valu taitaa kuitenkin jäädä ensi kevääseen. Autotallia voidaan käyttää autojen sijaan rakennustarvikkeiden varastointiin.

Autotallin edustan monttu on nyt täytetty, mutta ajoliuska täytyy vielä valaa

Labko LOKA 4000/3100 -umpisäiliö on odottanut työmaalla pitkään asennusta

Umpisäiliö ja harmaiden vesien imeytysratkaisu ovat kadonneet maan alle

Viemäriputket tulevat autotallin kellarin kautta ja kaivuut on tehty sen läheisyyteen

Kellarin kalkkimaalipinta ja lattialaatoitus

Autotallin kellarin kalkkimaalauksen vaiheita käsiteltiin aiemmassa kirjoituksessa (9.9.2013 Kellarin kalkkimaalaus).

Kellarin lattia laatoitettiin pari viikkoa sitten, mutta LVI-asennuksia ei ole vielä aloitettu. On siis hyvä hetki esitellä valmista kalkkimaalipintaa tyhjässä kellaritilassa.

Kellaritilan eteläpääty, johon tulee 2000-litrainen Akvantti-lämminvesivaraaja

Kalkkimaali on hieman tahrinut liittolevykattoa, mutta näillä näkymin katto jää tälle pinnalle

Kalkkimaalipintaa

Kellarin lattia pinnoitettiin huokealla 10x10-laatalla, joka näyttää erittäin hyvältä

Laasti- ja rappauspohdintaa

Tasoitustyöt ovat edenneet aina aika ajoin ja samalla on huomio kiinnittynyt vailla lopullista pintaa oleviin tulisijoihin. Niihin pitäisi saada siisti rappauspinta kaiken muun tasoittamisen ja maalaamisen ohella.

Meillehän saapuu lokakuun lopulla Normatherm SKE 30 A -vesitakka, jota jo odottaa olohuoneessa pelkällä harkkopinnalla oleva Schiedel Rondo Plus -savuhormi. Vesitakka on tarkoitus verhoilla metallirankaan kiinnitettävällä levyrakenteella.

Sekä hormi että takan kotelointi rapataan siististi valkoisiksi. Vastaavaa käsittelyä odottaa myös pihan hirsisaunan massiivinen kiuas.

Mietin aluksi sitä vaihtoehtoa, että olisin hiertänyt tulisijojen pintaan käsirappauslaastin ja maalannut lopullisen pinnan kalkkimaalilla. Pohdinnat kuitenkin päätyivät antiikkilaastiin, jolla saisi valmiin ja siistin valkoisen pinnan.

Antiikkilaastit ovat perinteikkäästä nimestään huolimatta varsin moderneja tuotteita. Niihin sekoitetaan muovia ja lisäaineita "parantamaan" tuotteen ominaisuuksia. Tämä tieto ei juuri innosta valistunutta kuluttajaa, joka ei halua muovilla kyllästettyjä rakenteita taloonsa.

Perinnepiireissä huhutaan, että Lakan Antiikkilaasti on muusta markkinasta poiketen ehtaa tavaraa vailla epämääräisiä lisäaineita. Näihin käsityksiin viitataan mm. toisiinsa kytkeytyneissä blogeissa Hyvä siitä tulee ja Erään saunan tarina. Lakan Antiikkilaastin saatavuus vain tuntuu olevan rajoittunutta.

Luin myös tuotteen tekniset tiedot ja niissä todetaan, että laastiin on lisätty "Ominaisuuksia parantavia lisäaineita". Laastivalintaa ei siis vielä toistaiseksi ole tehty.

Energiavaraaja ja ilmanvaihtokone tilattu

Teknisissä tiloissa on lattialaatoitus valmiina, joten ei ole enää esteitä LVI-asennusten etenemiselle. Sekä ilmanvaihtokoneen että suuren lämminvesivaraajan pitäisi saapua työmaalle lokakuun lopulla.

Ilmanvaihtokone mitoitettiin D2-rakentamismääräysten mukaisesti ja harkinnassa ollut Enervent Pandion jäi tällöin liian pieneksi. Lopullinen valinta osui Enervent Pelican eco MDE -malliin. 

Periaatteellisista syistä olisi ollut mukava ottaa ilmanvaihtokoneeseen vesikiertoinen patteri, mutta meillä tuloilma esilämmitetään passiivisesti pihan alle asennetulla Rehau Awadukt Thermo -lämmöntasaajalla. Näin ollen on harvinaista, että tuloilma saapuu maaputkistosta alle -10 °C:n lämpötilassa. Patteria tarvitaan pääsääntöisesti vasta näin kylmän tuloilman kanssa, sillä ilmanvaihtokoneen lämmönsiirrin lämmittää tuloilmaa tehokkaasti.

Enerventin Energy Optimizer -laskin antoi ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhteeksi 74,6 %.

Maaputkiston vuoksi mitoituslämpötilaksi asetettiin -10 °C, ei -26 °C. Vuosihyötysuhde on 74,6 %.

Energiavaraajavalinnassa puolestaan päädyttiin 2000-litraiseen Akvaterm Akvantti 2000 -lämminvesivaraajaan. Siihen asennetaan kolme kierukkaa (kaksi lämpimälle käyttövedelle ja yksi aurinkolämmölle) ja kaksi 6 kW -sähkövastusta.

Varaaja sijoitetaan autotallin kellariin. Sinne olisi tilan puolesta mahtunut myös 2400-litrainen malli, mutta se olisi ollut hieman oviaukkoa korkeampi. 500-kiloisia varaajia ei mielellään ryhdy kallistelemaan ja hivuttamaan liian pienistä aukoista ja siksi 2000-litrainen varaaja sopi mitoiltaan erinomaisesti.

Varaajaan kytketään lämmönlähteinä aiemmin tilatut aurinkokeräimet ja vesitakka.