Autotallin ulkoverhous ja ikkunat

Autotallin ulkoverhous saatiin viikon päätteeksi lähes valmiiksi. Kolme seinää on kokonaan verhoiltu ja etuseinästä puuttuu vielä oven yläpuolelle tuleva laudoitus. Ulkoverhouspaneeli on profiilia UTW 28x170.

Samalla päästiin tekemään myös smyygi- ja vuorilaudoituksia ikkunoiden ympärille. Nykyisin on yleistä, että ikkunoiden ympärille tulee ainoastaan smyygilaudoitus, joka liittyy puskusaumalla ulkoverhoukseen. Halusimme kuitenkin suojata julkisivun aukkoja paremmin ja näin ollen smyygilautojen päälle tehtiin vuorilaudat 95-millisestä, hienosahatusta laudasta. Vuorilaudoituksen yläreuna suojattiin peltisuikaleella ja ikkuna-aukon alareuna pellitettiin.

Autotallin ulkoverhous on kolmen seinän osalta valmis

Autotallin ikkunat on laudoitettu ja pellitetty

Rautavihtrillin varjopuolista

Kannatan vahvasti perinteisten ja hengittävien puunkäsittelyaineiden käyttämistä. Erityisen lämpimästi suhtaudun puun harmaantumista edistävään rautavihtrilliin eli rauta(II)sulfaattiin. Sitä käytetään harmaannuttamisen lisäksi keittomaalien, esimerkiksi punamullan, homeenestoaineena.

Käytimme aiemmin syksyllä rautavihtrilliä hirsisaunan harmaannuttamiseen. Lopputulos oli varsin hyvä; paikoitellen jopa erinomainen. Mutta rautavihtrillillä on myös omat varjopuolensa, joista meillä on nyt omakohtaisiakin kokemuksia. Seuraavan käsiteltävän rakennuksen kohdalla osaamme jo välttää monet sudenkuopat.

Saunan julkisivuun ruiskutettiin noin kolme viikkoa sitten rautavihtrilliliuosta. Sekoitussuhteena käytettiin 2 kg rautavihtrilliä kymmeneen litraan lämmintä vettä. Jotkut sanovat, että tällaisessa vesimäärässä pitäisi olla 3-4 kg vihtrilliä, toiset puhuvat vain joistain sadoista grammoista. Oma näppituntumani on, että liuos voisi hyvin olla laimeampaa kuin nyt käytetty 2 kg / 10 l. Taidan kokeilla seuraavalla kerralla suhdetta 1 kg / 10 l.

Rautavihtrilli levitettiin huokealla paineruiskulla, jota käytetään yleensä kasvinsuojeluaineiden ruiskuttamiseen. Säiliöön pumpataan paine käsin ja suuttimesta säädetään ruisku halutunlaiseksi. Rakennuksen alimmat osat käsiteltiin hienojakoisella sumulla ja räystäslautoihin ruiskutettiin etäämpää karkeampi suihku. Pyrin kastelemaan käsiteltävän pinnan kattavasti ja siksi vihtrilliä ja vettä kului paljon enemmän kuin ohjeellinen riittoisuus neliölle antoi ymmärtää.

Tällaisia perinneaineita pidetään monesti harmittomina ja terveydelle vaarattomina. Pakkauksessa kuitenkin lukee "haitallinen" ja sitä se kyllä on. Ruiskutushommissa oikea varustus on: silmäsuojaimet, hengityssuojain, kumihanskat ja suojavaatteet. Hieman vajaammalla varustuksella huomasin, että aine ärsyttää silmiä ja limakalvoja sekä värjää ihoa.

Nyt kolme viikkoa myöhemmin sauna on kauempaa katsoen tasaisen harmaa. Lähempää tarkastelua kestävät ne seinät, jotka ovat altistuneet auringolle ja sateelle. Ne ovat kauniin harmaat ja hirsien syykuviot ovat korostuneet upeasti. Ei uskoisi, että sauna on vasta rakennettu.

Säälle altistunut saunan itäseinä näyttää erittäin hyvältä: rautavihtrilli on korostanut syykuvioita

Suojaisimmat seinät eivät vielä kuitenkaan vastaa odotuksia, sillä niissä on ruskeita ja rikinkeltaisia alueita. Sadevesi ei pääse huuhtelemaan näitä seiniä oikeastaan ollenkaan. Uskon, että vesihuuhtelu parantaa tilannetta ja poistaa ylimääräisiä suoloja seinäpinnasta.

Kiusallisin ilmiö on slammatun sokkelin värjäytyminen ruosteenruskeaksi. Sokkelin värjäytyminen on ollut voimakasta varmaankin siksi, että käytin vihtrilliä niin runsaasti, että liuos valui seinäpinnalta. Onneksi slammaus ei ole lopullinen ja pinta tullaan vielä käsittelemään uudelleen.

Vaikka pyrin kastelemaan seinäpinnat kokonaisuudessaan rautavihtrillillä, tiettyihin kohtiin liuosta ei ole osunut ja nämä alueet erottuvat nyt selvärajaisen vaaleina harmaantuneesta pinnasta. Täytyy kokeilla, onnistuuko paikallinen käsittely jälkeenpäin.

Vihtrilli värjää tehokkaasti myös sellaista puuta, joka altistuu aineelle vahingossa. Meillä saunan ympärillä oli jonkin verran puupalikoita ja lankkuja, jotka ovat kirjavina harmaista roiskeista.

Ruskeita ja rikinkeltaisia värejä suojaisessa pohjoisseinässä

Rikinkeltaista väriä suojaisessa länsiseinässä

Rautavihtrilli on värjännyt slammauksen ruosteenväriseksi

Rautavihtrillin aiheuttamia ruostenoroja sokkelin slammauksessa

Käsittelemättä jäänyt, vaalea alue terassin tukipilarissa

Värjäytyneitä puupalikoita saunan ympäristössä

Autotallin ulkoverhous

Työt ovat viime viikkoina keskittyneet päärakennukseen ja autotalli on odottanut vuoroaan. Nyt ajankohta on kuitenkin sopiva autotallin ulkoverhoustöiden aloittamiseen.

Ulkoverhous asennetaan ensin autotallin itä- ja pohjoisseinämille, jotka edellyttävät jyrkän rinteen vuoksi korkeita telineitä. Seinät verhoillaan leveällä vaakalaudoituksella, jonka tippanokalla varustettu profiili on sama kuin päärakennuksessakin eli 28x170 UTW.

Verhous käsitellään mitä todennäköisimmin rautavihtrillillä luonnollisen harmaan sävyn aikaansaamiseksi.

Ulkoverhoustyöt aloitettiin autotallin pohjoisseinästä

Ulkoverhouslaudan profiili on sama kuin päärakennuksessakin: 28x170 UTW

Ikkunat on asennettu

Eilen tehtiin työmaalla pitkä päivä, jonka päätteeksi kaikki päärakennuksen ja autotallin ikkunat oli asennettu. Pienimmät ikkunat saatiin kannettua paikoilleen miesvoimin, mutta suurimmat elementit painoivat satoja kiloja ja ne piti asentaa nosturia hyödyntäen.

Kaikista suurimmat ikkunat - ja nelimetrinen liukuovi - sijaitsevat rakennuksen sillä puolella, johon ei ole ajotietä. Näin ollen nosturiauto ajettiin sananmukaisesti metsään. Oli mykistävää nähdä, että nelivetoinen kuorma-auto kulki sellaisessa louhikossa ja maastossa, jonne moni isäntä ei olisi uskaltautunut mönkijälläkään. Nosturiautoa piti tasapainottaa useita tunteja ja lavalle nostettiin muun muassa toista tonnia kiuaskiviä vastapainoksi. Viimein auto oli tukevasti paikoillaan ja valtava liukuovi saatiin nostettua rungon aukkoon.

Noston jälkeen ovi saatiin nopeasti vaateriin ja päästiin kokeilemaan, kuinka parisataakiloinen ovilehti liukui. Lepokitkan voitti helposti yhdellä kädellä ja sen jälkeen ovi liukui lähes aineettomasti. Kokemus oli fantastinen.

Ikkunat toimitti järvenpääläinen Glasier-ikkunat, joka hyödyntää saksalaisen Schücon komposiitti-ikkunaprofiileja. Kaikissa ikkunoissamme lasituksen U-arvo on 0,5. Komposiittikarmeissa on teräsrunko ytimenä ja sen ympärillä kennomainen muovirakenne. Lämpökatko on toteutettu ilmakammiotekniikalla ja suurimmissa ikkunoissamme koko ikkunan (lasitus + karmi) U-arvo asettuu 0,64:ään. Karmit on tarkoitus upottaa osittain rakenteisiin, jolloin niiden lämmönpitävyyttä saadaan vielä hiukan parannettua.

Ikkunoiden tiivistämisessä käytettiin Tremco-Illbruckin Trio-asennusnauhaa, joka paisuu tiiviiksi - mutta vesihöyryä läpäiseväksi - kerrokseksi ikkunakarmin ja rakennuksen rungon väliin. Ainakin ikkunoiden osalta rakennuksemme tiiveys ja lämmönpitävyys on hyvällä mallilla.

Myös Fennodoorsin ulko-ovet ovat olleet jo jonkin aikaa työmaalla. Päätimme kuitenkin lykätä niiden asennusta sellaiseen ajankohtaan, että kolhiintumisen riski on pienempi.

Nosturiautoa ajetaan kallioiden yli nostopaikalle

Makuuhuoneen yläkippimekanismilla varustettu ikkuna juuri asennettuna

Alapohjan LVI-asennukset

Päärakennuksen alapohjan LVI-asennukset käynnistyivät tällä viikolla, kun väliaikainen lattia purettiin. Alapohjan sisään tehdään viemäreiden lisäksi mm. käyttöveden ja lattialämmityksen edellyttämiä asennuksia, ennen kuin alapohja puhalletaan täyteen selluvillaa.

Asennukset ovat edenneet hyvin ja alipaine-WC:n putket ovat toistaiseksi ainoat, jotka ovat aiheuttaneet hieman päänvaivaa. Jets-alipainekäymälässä kompostoitavaksi päätyvä käymäläjäte johdetaan WC-istuimilta 50-millisissä putkissa teknisessä tilassa sijaitsevalle alipainepumpulle. Olisin halunnut, että asennus tehdään ilman ylimääräisiä liitoksia taipuisalla 50 mm:n vesiputkella. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä näin järeä "taipuisa" putki on kuitenkin niin jäykkää, että sillä ei saada ns. "mutapusseja" toteutettua ilman liitoskappaleita.

Mietimme LVI-urakoitsijan kanssa toisena vaihtoehtona liimattavia PVC-putkia, joita käytetään mm. uima-altaiden ratkaisuissa. Ne kestävät tunnetusti alipainetta. Ideoinnin lomassa luimme myös Jets- asennusohjetta ja huomasimme, että siinä putket näyttävät olevan aivan tavallisia viemäriputkia. Urakoitsija tarkisti asian vielä maahantuojalta, joka vahvisti, että tavallisia putkia voidaan käyttää.

Näin ollen alipainekäymälöiden putket tehtiin jäykillä 50 mm:n viemäriputkilla. Alla näkyy kuvassa kantavan väliseinän sisään nouseva harmaa putkenpää. Sille kohdalle asennetaan seinään kiinnitettävä WC-istuin, josta alipaine kuljettaa käymäläjätteen autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön. Kuvassa näkyy myös yksi liitoskappaleilla toteutettu "mutapussi", joita täytyy tehdä WC-istuimen ja alipainepumpun välille, mikäli ne ovat etäällä toisistaan.

Alkuviikosta tehdään vielä mm. vesitakan putkiasennukset. Takassa kiertävä vesi tulee kulkemaan eristettävissä rosteriputkissa, sillä kupariputkissa on aina olemassa tietty korroosion mahdollisuus.

Alipaine-WC:n putki toteutettiin normaaleilla, 50-millisillä viemäriputkilla (harmaa putki)

Alapohjan tuulensuojalevytys ja LVI-asennukset

Päärakennuksen tuulensuojalevytys on jo pitkän aikaa ollut muuten valmis, mutta rossipohjasta levyt ovat puuttuneet. Nyt niiden asennus on loppusuoralla.

Alapohjan kertopuupalkkien jako suunniteltiin siten, että alapohjassakin voidaan käyttää mahdollisimman paljon kokonaisia tuulensuojalevyjä. Levyt kiinnitetään kantavien palkkien alapintaan ja tuetaan vajaasärmälaudoituksella.

Yläpohjan eristysten jälkeen väliaikaiselle lattialle ei ole enää ollut käyttöä ja sen purkaminen aloitettiin eilen. Tänään työmaalle saapui LVI-asentaja tekemään harmaiden vesien, alipainekäymälöiden, lattialämmityksen ja vesitakan edellyttämiä putkiasennuksia, jotka jäävät lattiarakenteiden sisään.

Putkiasennusten jälkeen myös alapohja voidaan eristää selluvillalla. Eristevahvuus on melkoinen, sillä suuressa osassa taloa 625 mm:n kertopuupalkkien päällä on vielä 48x98-lankut. Tällöin eristekerros tulee olemaan 673 mm.

Eriste asennetaan 40 %:n ylitäyttönä eli alapohjaan puhalletaan lähes metrin kerros selluvillaa, joka sitten painellaan tiiviiksi lopulliseen eristevahvuuteen.

Laudoituksella tuettua alapohjan tuulensuojalevytystä ryömintätilassa

Väliaikaista lattiaa puretaan LVI-asennusten tieltä

 

Kertopuupalkit on suuressa osassa rakennusta jäykistetty poikittaisilla 48x98-lankuilla

Yläpohjan selluvillaeristys ja ilmansulkupaperi

Päärakennuksen yläpohja eristettiin kokonaisuudessaan toissapäivänä. Selluvilla puhallettiin ilmansulkupaperilla tehtyihin onteloihin 600 mm:n vahvuiseksi kerrokseksi. Työmaalle saapui kaksi Suomen Selluvilla-Eriste Oy:n asennusrekkaa samanaikaisesti, sillä yhteen kuormaan ei mahtunut koko yläpohjan vaatimaa eristemäärää.

Runkotöiden aikana aiemmin syksyllä kattoristikoiden päälle asennettiin kokonaiset Runkoleijona-tuulensuojalevyt. Levyjen saumat osuivat osittain ristikoiden päälle, mutta "tyhjän päälle" jääneet saumat puristettiin ylä- ja alapuolelta vajaasärmälaudoilla tiiviiksi. Myös kattoristikot jäykistettiin poikittaisilla vajaasärmälaudoilla.

Selluvillan ontelopuhallus edellyttää, että ristikkorakenteet jaetaan paperilla tai levyillä erillisiksi onteloiksi. Meillä jako tehtiin kiinnittämällä kunkin ristikon toiselle sivulle ilmansulkupaperi. Tämän jälkeen ristikoiden alapintaan asennettiin yhtenäinen yläpohjan ilmansulku samalla paperilla. Paperikaistaleiden saumat tiivistettiin riittävällä lomituksella ja teippauksilla. Ilmansulku ja sen päälle tuleva eristekerros tuetaan harvalaudoituksella tai -rimoituksella.

Ontelopuhalluksen aikana ilmansulkupaperiin leikataan reikiä, joiden kautta eriste puhalletaan tiiviiksi kerrokseksi kuhunkin onteloon. Eristyksen jälkeen asennusreiät teipataan umpeen.

Kattoristikot on jäykistetty ja rajattu ilmansulkupaperilla onteloiksi

Ilmansulkupaperi on asennettu kattoristikoiden alapintaan ja tuettu harvalaudoituksella