Tuloilman esilämmitysratkaisu

Ilmanvaihtokone saapuu työmaalle lähiviikkoina ja samalla asennetaan myös Rehau AWADUKT Thermo -lämmöntasaajan viimeinen osa - "imutorni". Sen kautta otetaan sisään raikas tuloilma, joka kuljetetaan antibakteerisissa ilmanvaihtokanavissa syvällä maan sisässä, ennen kuin se nousee taas ylös, ilmanvaihtokoneelle.

Imutorni pystytetään vanhoista, kierrätetyistä kaivonrenkaista tehdyn huoltokaivon päälle. Kaivonrenkaat olivat niin eksoottisen kokoisia, että niihin ei löytynyt sopivaa kantta. Näin ollen sellainen valettiin itse siten, että huoltoluukusta pääsee aina tarvittaessa alas kaivon pohjalle. Huoltokaivossa on nimittäin maaputkiston kondenssivesiyhde, jonka kautta erityisesti kesäaikana tiivistyvä kosteus poistuu putkistosta.

Maaputkisto hyödyntää maaperän lämpöenergiaa ja lämmittää talvikaudella tuloilmaa, ennen kuin se saapuu ilmanvaihtokoneelle. Tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu Enervent Pelican eco MDE -ilmanvaihtokone selvinnee tuloilman lopullisesta lämmityksestä pelkän lämmönsiirtimen avulla useimmissa sääolosuhteissa.

Huoltokaivoon tehtiin omatekoinen kansi, johon lisätään vielä turvallinen luukku

Rakennusaikainen kuva kolmeen haaraan jaetusta maaputkistosta

Viimevuotinen kuva rakenteilla olevasta huoltokaivosta, jota ennen kolme iv-kanavaa yhdistyvät

Kaivon pohja on salaojitettu

Kondenssivesiyhde jää vaakatasossa olevan putken alapinnalle

Tasoitustyöt etenevät

Päärakennuksen tasoitustyöt ovat pienen suvantovaiheen jälkeen taas täydessä vauhdissa. Tavoitteena on saada tasoitus- ja pohjamaalausvaiheet loppuun vielä tämän viikon aikana.

Vesitakka saapuu työmaalle loka-marraskuun vaihteessa, mutta savuhormi rapataan jo nyt. Antiikkilaastin valintaa on mietitty jo aiemmin (ks. 18.10.2013 Laasti- ja rappauspohdintaa) ja valinta osui hyvän saatavuuden ja M1-päästöluokituksen ansiosta Vetonit Antiikkilaastiin. Siinä ei ainakaan tuoteselosteen perusteella näytä olevan polymeerikuituja kuten esimerkiksi saman valmistajan ohutrappaus- ja oikaisulaasteissa.

Tasoitus ja pohjamaalaus etenee olohuoneessa

Yhtenäinen ja yli 80-neliöinen kattopinta vaatii vielä työtä

Harmaiden vesien imeytys ja suotonesteen umpisäiliö

Alkuviikosta työmaalla käväisi myös kaivinkone, joka teki tarvittavat kaivannot harmaiden vesien imeytysratkaisulle ja käymäläjätteen kompostoinnissa syntyvän suotonesteen umpisäiliölle.

Harmaat vedet imeytetään maaperään Jita InDrän -ratkaisulla. Valmistajan sivuston mukaan: "Toiminta perustuu moduulin kennomaiseen suodatinkangas- ja muovitukilevyrakenteeseen, joka muodostaa kymmenen kertaa suuremman pinta-alan sepeliin verrattuna, luoden hyvät olosuhteet bakteeri- ja pieneliötoiminnalle . Kentän pinta-ala on vain noin kolmannes normaalin maasuodatuskentän vaatimasta pinta-alasta."

Käymäläjäte kompostoidaan autotallin kellarissa Mullis 2000/145 -terässäiliössä. Ylimääräinen kosteus poistuu kompostisäiliöstä viemäriputkea pitkin suotonesteenä Labko LOKA 4000/3100 -umpisäiliöön.

Imeytysratkaisu ja säiliö kaivettiin autotallin viereen ja samalla tehtiin autotallin ympärille täytöt. Ajoliuskan valu taitaa kuitenkin jäädä ensi kevääseen. Autotallia voidaan käyttää autojen sijaan rakennustarvikkeiden varastointiin.

Autotallin edustan monttu on nyt täytetty, mutta ajoliuska täytyy vielä valaa

Labko LOKA 4000/3100 -umpisäiliö on odottanut työmaalla pitkään asennusta

Umpisäiliö ja harmaiden vesien imeytysratkaisu ovat kadonneet maan alle

Viemäriputket tulevat autotallin kellarin kautta ja kaivuut on tehty sen läheisyyteen

Kellarin kalkkimaalipinta ja lattialaatoitus

Autotallin kellarin kalkkimaalauksen vaiheita käsiteltiin aiemmassa kirjoituksessa (9.9.2013 Kellarin kalkkimaalaus).

Kellarin lattia laatoitettiin pari viikkoa sitten, mutta LVI-asennuksia ei ole vielä aloitettu. On siis hyvä hetki esitellä valmista kalkkimaalipintaa tyhjässä kellaritilassa.

Kellaritilan eteläpääty, johon tulee 2000-litrainen Akvantti-lämminvesivaraaja

Kalkkimaali on hieman tahrinut liittolevykattoa, mutta näillä näkymin katto jää tälle pinnalle

Kalkkimaalipintaa

Kellarin lattia pinnoitettiin huokealla 10x10-laatalla, joka näyttää erittäin hyvältä

Laasti- ja rappauspohdintaa

Tasoitustyöt ovat edenneet aina aika ajoin ja samalla on huomio kiinnittynyt vailla lopullista pintaa oleviin tulisijoihin. Niihin pitäisi saada siisti rappauspinta kaiken muun tasoittamisen ja maalaamisen ohella.

Meillehän saapuu lokakuun lopulla Normatherm SKE 30 A -vesitakka, jota jo odottaa olohuoneessa pelkällä harkkopinnalla oleva Schiedel Rondo Plus -savuhormi. Vesitakka on tarkoitus verhoilla metallirankaan kiinnitettävällä levyrakenteella.

Sekä hormi että takan kotelointi rapataan siististi valkoisiksi. Vastaavaa käsittelyä odottaa myös pihan hirsisaunan massiivinen kiuas.

Mietin aluksi sitä vaihtoehtoa, että olisin hiertänyt tulisijojen pintaan käsirappauslaastin ja maalannut lopullisen pinnan kalkkimaalilla. Pohdinnat kuitenkin päätyivät antiikkilaastiin, jolla saisi valmiin ja siistin valkoisen pinnan.

Antiikkilaastit ovat perinteikkäästä nimestään huolimatta varsin moderneja tuotteita. Niihin sekoitetaan muovia ja lisäaineita "parantamaan" tuotteen ominaisuuksia. Tämä tieto ei juuri innosta valistunutta kuluttajaa, joka ei halua muovilla kyllästettyjä rakenteita taloonsa.

Perinnepiireissä huhutaan, että Lakan Antiikkilaasti on muusta markkinasta poiketen ehtaa tavaraa vailla epämääräisiä lisäaineita. Näihin käsityksiin viitataan mm. toisiinsa kytkeytyneissä blogeissa Hyvä siitä tulee ja Erään saunan tarina. Lakan Antiikkilaastin saatavuus vain tuntuu olevan rajoittunutta.

Luin myös tuotteen tekniset tiedot ja niissä todetaan, että laastiin on lisätty "Ominaisuuksia parantavia lisäaineita". Laastivalintaa ei siis vielä toistaiseksi ole tehty.

Energiavaraaja ja ilmanvaihtokone tilattu

Teknisissä tiloissa on lattialaatoitus valmiina, joten ei ole enää esteitä LVI-asennusten etenemiselle. Sekä ilmanvaihtokoneen että suuren lämminvesivaraajan pitäisi saapua työmaalle lokakuun lopulla.

Ilmanvaihtokone mitoitettiin D2-rakentamismääräysten mukaisesti ja harkinnassa ollut Enervent Pandion jäi tällöin liian pieneksi. Lopullinen valinta osui Enervent Pelican eco MDE -malliin. 

Periaatteellisista syistä olisi ollut mukava ottaa ilmanvaihtokoneeseen vesikiertoinen patteri, mutta meillä tuloilma esilämmitetään passiivisesti pihan alle asennetulla Rehau Awadukt Thermo -lämmöntasaajalla. Näin ollen on harvinaista, että tuloilma saapuu maaputkistosta alle -10 °C:n lämpötilassa. Patteria tarvitaan pääsääntöisesti vasta näin kylmän tuloilman kanssa, sillä ilmanvaihtokoneen lämmönsiirrin lämmittää tuloilmaa tehokkaasti.

Enerventin Energy Optimizer -laskin antoi ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhteeksi 74,6 %.

Maaputkiston vuoksi mitoituslämpötilaksi asetettiin -10 °C, ei -26 °C. Vuosihyötysuhde on 74,6 %.

Energiavaraajavalinnassa puolestaan päädyttiin 2000-litraiseen Akvaterm Akvantti 2000 -lämminvesivaraajaan. Siihen asennetaan kolme kierukkaa (kaksi lämpimälle käyttövedelle ja yksi aurinkolämmölle) ja kaksi 6 kW -sähkövastusta.

Varaaja sijoitetaan autotallin kellariin. Sinne olisi tilan puolesta mahtunut myös 2400-litrainen malli, mutta se olisi ollut hieman oviaukkoa korkeampi. 500-kiloisia varaajia ei mielellään ryhdy kallistelemaan ja hivuttamaan liian pienistä aukoista ja siksi 2000-litrainen varaaja sopi mitoiltaan erinomaisesti.

Varaajaan kytketään lämmönlähteinä aiemmin tilatut aurinkokeräimet ja vesitakka.

Teknisen tilan vesieristys

Päärakennuksessamme on pieni tekninen tila, johon sijoitetaan mm. sähkökeskukset, ilmanvaihtokone, WC-järjestelmän alipainepumppu ja pieni lämminvesivaraaja. Tämän lisäksi autotallin kellarissa on laajempi tekninen tila, johon tulee mm. kookas energiavaraaja ja käymäläjätteen kompostointisäiliö.

Laatoitustyöt aloitetaan teknisistä tiloista, jotta niihin päästään asentamaan varaajat ja muut lopullista lattiapintaa vaativat asennukset. Työ alkoi tällä viikolla läpivientien ympärille tehdyillä korotusvaluilla ja lattian vesieristyksellä.

Teknisten tilojen seinät jätetään maalipinnalle, mutta lattiaan tehdään vesieristys. Autotallin kellarissa se rajoittuu vain seinien ja lattian liitoskohtaan. Tällaisella ratkaisulla estetään lattialle mahdollisesti pääsevän veden päätyminen seinärakenteisiin. Päärakennuksen pienessä tilassa lattia vesieristetään kauttaaltaan.

Korotusvaluja ja vesieristemassaa päärakennuksen teknisessä tilassa

Käyttövesi- ja lämmitysputket on jo asennettu alapohjan sisään

Vedeneristysmassaa 

Eteisen laattoja syysauringossa - mustaksi nimetty laatta ei onneksi ole erityisen tumma

Sisäsaunan rakennustyöt etenevät

Pihasaunan runkorakenteet ja kiuas toteutettiin jo viime vuoden puolella. Nyt etenee puolestaan sisätilojen pienempi sauna.

Päärakennus on muilta osin toteutettu hengittävillä rakenteilla, mutta saunassa ja kylpyhuoneen paneloitavassa osassa seinä- ja kattorakenteet varustettiin höyrynsululla. Ratkaisuksi valittiin 30 mm:n paksuinen ja alumiinilaminoitu polyuretaanilevy, SPU Sauna-Satu.

Myös saunan sisäverhouspaneeli on valittu. Se tulee olemaan lämpökäsiteltyä haapaa.

Panelointi tulee jatkumaan saunasta pesutilojen puolelle ja taustalla on koko ajan Sauna-Satua

Saunan nurkkaus, jonka toiselle puolelle tulee suihku

Näkymä saunasta kylpyhuoneen puolelle ja kodinhoitohuoneen ovelle

Näkymä kylpyhuoneesta kodinhoitohuoneen läpi kuraeteiseen

Lauteiden ja lasiseinän tukipuut läpäisevät Sauna-Satu-levytyksen

Laattakuorma saapui työmaalle ja tässä tarvikkeita välivarastoidaan vierashuoneeseen

Autotallin ovi on asennettu

Lopullisia ulko-ovia ei ole vielä asennettu rakennuksiin kolhiintumisen välttämiseksi. Asennusurakka päätettiin aloittaa autotallin ovesta.

Viisimetriseen aukkoon valittiin Crawford g60 -lamellinosto-ovi. Se vaikuttaa oikein tyylikkäältä ja toimivalta, mutta valitettavasti yhden lamellin pinnassa on pitkänomainen, ilmeisesti tehtaalla syntynyt painauma.

Autotallin loput ympärystäytöt tehdään lokakuussa, minkä jälkeen tallin voi ottaa käyttöön

Toiseksi ylimmässä lamellissa on painauma, jonka vuoksi lamelli täytyy uusia

Kompostisäiliö saapui

Käymäläjätteen kompostisäiliön toteuttaminen päärakennuksen alle ei ollut mielekästä kallioisen rakennuspaikan vuoksi. Näin ollen säiliö päätettiin sijoittaa autotallin kellaritilaan.

WC-järjestelmä toimii alipaineella ja siirtää jätteet päärakennuksen WC-istuimilta autotallin alle sijoitettuun kompostiin. Kompostiratkaisuksi valittiin teräksinen Mullis 2000/145 -säiliö. Se saapui työmaalle viime viikolla.

Säiliö saadaan paikalleen lähiaikoina, kun kellarin lattia on ensin laatoitettu.

Mullis 2000/145 -kompostisäiliö

Kompostisäiliön ilmanottoaukkoja

Kellarin kalkkimaalaus

Autotallin kellarin lattia tullaan laatoittamaan lähiaikoina ja seinien maalaus hoidettiin ensin alta pois. Kuten aiemmin on tullut todettua, maaliksi valikoitui perinteikäs kalkkimaali.

Kalkkimaalaus aloitettiin kalkkiveden valmistuksella. Saaviin laitettiin yksi neljäsosa perinteisesti kalkkihaudassa sammutettua kalkkitahnaa ja kolme neljäsosaa vettä. Muutaman päivän kuluttua pinnalle muodostunut kalsiumkarbonaattiriite kuorittiin pois ja kirkas, kalsiumhydroksidia sisältävä kalkkivesi otettiin talteen.

Kellarin seinät kasteltiin ensin kalkkivedellä ennen maalausprojektin aloittamista.

Kalkkimaali valmistettiin yksinkertaisesti sekoittamalla kalkkitahnaa kalkkiveteen. Maalaustavaksi valikoitui Suomessa yleisesti käytettävä ns. kolmen kerran kalkkaus. Siinä tehdään ensin pohjustus, sitten välimaalaus ja lopuksi valmiiksimaalaus koko ajan enemmän kalkkitahnaa sisältävällä maalilla. Maalaustekniikka jäljitteli kuta kuinkin Helsingin Julkisivurappaus Oy:n videolla nähtävää työsuoritusta.

Pohjustusmaaliin sekoitettiin noin kymmenesosa kalkkitahnaa. Välimaalauksessa tahnapitoisuus nostettiin noin neljäsosaan ja valmiiksimaalauksessa tahnaa taisi olla lähes saman verran kuin kalkkivettäkin.

Maalausprosessin aikana epäusko nosti päätään, kun seinät eivät tulleetkaan ensikäsittelyllä valkeiksi, vaan pikemminkin tummemman harmaiksi. Tämä oli onneksi hetkellistä harhaa, sillä kalkkimaali vaalenee kuivuessaan. Silti jokaisella maalauskerralla seinä näytti kosteana kirjavan harmaalta ja piti vain luottaa siihen, että se kyllä vaalenee kuivuessaan.

Lopullisesta väristä tulee kuvia, kunhan lattialaatoituskin saadaan valmiiksi. Tässä esimakua prosessin varrelta.

Autotallin kellari tasoitettuna ensin oikaisutasoitteella ja sitten märkätilatasoitteella

Kellarin seinät on juuri pohjustettu ensimmäisen kerran kalkkimaalilla, joka on vielä märkää

Välimaalauksen jälkeen toinen kalkkimaalikerros on kuivunut ja seinät näyttävät jo valkoisilta

Kolmas kalkkimaalikerros on vielä märkä ja seinä näyttää harmaalta - onneksi vain hetken

Kalkkimaalauksen valmistelua

Perinteiset pintakäsittelyaineet ovat olleet työmaallamme keskeisessä roolissa. Kaikki kolme rakennusta harmaantuvat rautavihtrillikäsittelyn johdosta, ilmassa tuoksuu tuore terva terassin tukirakenteiden käsittelyn jälkeen, sisällä on maalattu muovittomilla luonnonöljymaaleilla ja lankkulattiaan harkitaan luonnollista vaha- tai öljykäsittelyä.

Autotallin kellarin pintakäsittely on aiheuttanut hieman päänvaivaa. Kellarin seinät on rakennettu eristetyistä kevytsoraharkoista, joiden slammattu ulkopinta on asianmukaisesti pinnoitettu patolevyillä. Sisäpuoli on ensin tasoitettu oikaisutasoitteella ja sitten märkätilatasoitteella.

Kosteusrasitusta ei siis pitäisi tulla sisään, mutta silti haluamme pitää rakenteen hengittävänä. Sisäseiniä ei siis haluta maalata maaleilla, jotka muodostavat tiiviin ja vesihöyryä läpäisemättömän kalvon rakenteen sisäpintaan.

Pitkän pohdinnan jälkeen valinta osui perinteikkääseen kalkkimaaliin. Se sopii mainiosti kellarin kivirakenteisiin seiniin, mutta syövyttää mm. lasia ja metallia. Kellarin katto muodostuu liittolevyistä ja on vaikea ennakoida, mitä kalkkiroiskeet tekevät käsittelemättömälle metallipinnalle. Siksi katto pitäisi todennäköisesti pintakäsitellä ensin tai vähintäänkin suojata kalkkimaalauksen ajaksi.

Kalkkimaalia saa toki käyttövalmiina tavarana, mutta meitä kiinnosti valmistaa se kalkkitahnasta, kun kerran tälle tielle lähdettiin. Hankimme parikymmentä litraa kalkkitahnaa Domus Classicalta. Aidot, luonnonharjaksella varustetut kalkkihakkurit maksavat maltaita, joten päädyimme välinepuolella synteettiseen harjakseen.

Kalkkimaalauksesta on olemassa useita erilaisia ohjeita, joissa kuitenkin perusperiaatteet ovat samansuuntaisia. Omassa valmistautumisessa ovat auttaneet mm. Kirjovärit Oy:n ja Helsingin Julkisivurappaus Oy:n ohjeet sekä lukuisat blogit, mm. Hyvä siitä tulee.

Huomenna olisi tarkoitus laittaa kalkkivesi muhimaan ja suojata kellari maalauskuntoon.

Katon panelointi

Eteiseen, kuraeteiseen, vaatehuoneeseen ja yhteen makuuhuoneeseen valitsimme valkoisen paneelikaton vastapainoksi laattalattialle. Paneelit ovat levänneet muovikääreissä runsaan viikon ja niitä ryhdyttiin asentamaan tänään.

Pohdimme aluksi kaikenlaisia vaihtoehtoja maalatusta raakalaudasta aina lämpökäsiteltyyn haapapaneeliin, mutta eräällä rautakauppakäynnillä paneelivalinta ratkesi hyvin nopeasti. Oksaisesta, ilmeisesti harjatusta männystä valmistettu Siparilan Struktuuripaneeli teki vaikutuksen. Siinä oli kaipaamaamme leveyttä (14x145), oikea profiili (STS) ja rouheaa pintaa.

Märkätiloissa paneeliksi tulee todennäköisesti lämpökäsitelty haapa STS-profiililla, mutta tarkempaa valintaa ei ole vielä tehty.

Struktuuripaneeli kiinnitettiin piilonaulauksella urosponttiin, reunoihin tulee vielä listat

Paneelikattoa eteisessä

Struktuuripaneelin pintaa - karheus on ilmeisesti saatu aikaan mäntypintaa harjaamalla

Vesitakka ja alipaine-WC tilattu

Rakennusprojekti nytkähti kesän suvantovaiheen jälkeen eteenpäin, kun pitkään harkinnassa olleet tilaukset tehtiin alkuviikosta. Kuten aiemmista kirjoituksista on voinut päätellä, päädyimme seuraaviin ratkaisuihin.

Vesitakka

Takka tulee sijoittumaan avaraan olohuoneen ja keittiön muodostamaan tilaan. Siksi kaipasimme hieman kookkaampaa takkasydäntä.

Päädyimme pitkän pohdinnan ja monen mutkan kautta Normathermin NK 30 -malliin. Sen teho on 30,8 kW, josta 23,5 kW päätyy veteen. Takkasydän vetää 150 litraa vettä sisäänsä. Takassa lämmennyt vesi pumpataan autotallin kellarissa sijaitsevaan lämminvesivaraajaan.

Pumppuryhmää tai ohjausta ei hankittu vielä, mutta esimerkiksi Laddomatin pumppupaketteja käytetään vastaavissa asennuksissa.

Alipaine-WC

WC-ratkaisumme perustuu siihen, että käymäläjäte kuljetetaan alipaineen avulla autotallin kellarissa sijaitsevaan kompostisäiliöön. Parhaiten vaatimuksiin soveltui Jets-alipainekäymälä.

Päädyimme pitkän siirtomatkan vuoksi järeämpään Vacuumarator Jets 15 MB -alipainepumppuun. Jetsin seinämalliset WC-istuimet olivat myös hiljattain uudistuneet, joten valitsimme charmikkaat Charm by Jets -WC-istuimet.

Näiden lisäksi myös lattioiden ja märkätilojen laatat on tilattu. Ne on tarkoitus asentaa syyskuussa.

Havaintoja Hyvinkään Asuntomessuilta

Asuntomessutarjonnan analysointi on muodostumassa vuosittaiseksi perinteeksi (ks. 8.7.2012 Havaintoja Lappeenrannan Loma-asuntomessuilta ja 28.7.2012 Havaintoja Tampereen Asuntomessuilta). Tänään nautimme helteisestä kesäpäivästä Hyvinkään Asuntomessuilla.

Olimme ennakkoon tutustuneet tarjontaan useiden blogien ja sisustuslehtien kautta. Subjektiivisten kävijäkokemusten ja kaupallisen hehkutuksen ohella on vuosittain mukava tutustua Työtehoseura TTS:n keittiöarvioihin ja AD-Lux Oy:n valaistusarvioihin. Kumpikin taho on luonut oman kokoelman hyviä käytäntöjä, joihin asuntomessutaloja verrataan (ks. Työtehoseuran ohjeet toimivan keittiön ja ruokailutilan suunnitteluun ja AD-Luxin valaistusartikkelit).

Messukierroksen päätteeksi mielessä pyörivät seuraavat ajatukset:

• olipa paljon valkoiseksi rapattuja kevytsoraharkkotaloja (onko taustalla asemakaava vai suomalainen maku?)
• olipa sokkeloisia pohjia ja pieniä huoneita
• LED-valot ovat lyöneet läpi ja niiden käyttö on vielä hapuilevaa

Viime kuukausien mediahuomio on keskittynyt kohteeseen 25 Lammi-Kivitalo Maja. Sitä ei voi tässäkään kirjoituksessa sivuuttaa, joten suuntasimme siihen heti aamun ensimmäisenä kohteena. Ennakkoon olimme miettineet ankarasti, miksi kukaan rakentaa kevytsoraharkkotalon ja naamioi sen kattoa myöten puutaloksi. Paikan päällä kohde kuitenkin vaikutti järkevältä ja toi virkistävää vaihtelua monotoniseen, valkoiseksi rapattujen kevytsoraharkkotalojen riviin.

Majan ulkoverhouksen tuppeensahatut lehtikuusilankut olivat upean näköisiä. Osa niistä oli kuljetuksessa tai työmaalla hieman likaantunut, mutta orastavan harmaantumisen pystyi jo aistimaan ja talosta tulee vuosien saatossa vielä entistä paremman näköinen. Mediahuomio on ollut ansaittua, sillä Maja on ainutlaatuinen ja upea rakennus.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Kattoa myöten tuppeensahatulla lehtikuusilankulla verhoiltu kevytsoraharkkotalo on kadun suuntaan hyvin sulkeutuneen näköinen.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Läpivientejä ei juuri näy vesikatolla, vaan ne on tehty seinän läpi varsin näyttävästi. 

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: tätä ilmiötä ihmettelin jo viime vuoden Loma-asuntomessujen kohteessa Lootos. Lehtikuusiverhous on viety aivan maanpinnan tasoon ja lankunpäät ovat silmin nähden imeneet kosteutta. Luotetaanko lehtikuusen luontaiseen lahonkestävyyteen jo hieman liikaakin?

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lehtikuusilankut ovat alkaneet harmaantua paikoitellen, mutta nykyiset värierot johtuvat lähinnä likaantumisesta. Väri tullee tasoittumaan luontaisen harmaantumisen myötä.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Tuppeensahattujen lehtikuusilankkujen raoista pilkottaa alla oleva koolaus ja EPS-eristepinta, jota luulimme ensin slammaamattomiksi kevytsoraharkoiksi (kuva lisätty jälkikäteen lukijakommentin johdosta)

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Piharakennuskin noudattaa päärakennuksen niukkaa muotokieltä ja on samaan tapaan lehtikuusilankuilla verhoiltu.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lukuisissa lehtikuvissa nähty näkymä Majan sisältä. Nurkan ja katonrajan LED-nauhat sekä ruokapöydän valaisimet tuntuvat tuottavan mustan katon alla hyvin niukan määrän valovirtaa.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Lähikuva nurkan ja katonrajan LED-nauhoista. Ajatus valaisimien sijoituksesta on hyvä, mutta olemme ehkä konservatiivisia valaistusasioissa, sillä valopistejonoina näyttäytyvät, esillä olevat LED-nauhat eivät oikein istu omaan esteettiseen makuun. Lisäksi valovirtaa irtoaa näistä hyvin vähän.

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Sauna on erotettu pesutiloista hyvin aineettomasti Lasina-lasiseinämällä. Tiivis puurakenne arveluttaa hieman. Pääseeköhän sauna kuivumaan yhtä tehokkaasti kuin ilmavampi lauderakenne?

Kohde 25 Lammi-Kivitalo Maja: Valokatkaisija (?). Kommentoimme taloautomaatiotoimittajien katkaisijoita jo viime vuonna: ainakaan tässä tapauksessa mikään ei ilmaise, mihin tätä katkaisijaa käytetään ja onko jokin valaisin (tai muu sähkölaite) kytketty päälle vai ei. 

Kohde 19 Omatalo Maisema: Messuesimerkki kauniista ja havainnollisesta valokatkaisijasta - ylin kaksoiskatkaisija on selvästi kytketty päälle, keskellä kaksi himmennintä ja alla oleva katkaisija ei ole päällä. Ylempänä  oleva taloautomaatiokatkaisija saattaa sisältää aivan samat toiminnallisuudet, mutta sitä ei silmämääräisesti voi päätellä.

Näillä messuilla valaistus oli muuttunut selvästi edellisvuodesta. Vaikuttaa siltä, että LED-teknologia on tullut jäädäkseen. Valaisimia sivuttiin jo Majan LED-nauhojen yhteydessä, mutta tässä on täydentäviä havaintoja.

Kohde 23 Rock-kivitalo Cliff: Hyvin samantyyppiset LED-paneelit kuin meillekin on tulossa. Paneelit on kuitenkin asennettu irti kattopinnasta. Olisiko syynä se, että muuntajaa ei ole saatu upotettua rakenteeseen? Seinän lähellä olevissa valaisimissa on tyystin erilainen värilämpötila kuin paneeleissa.

Kohde 23 Rock-kivitalo Cliff: Kookkaampia LED-paneeleita, joiden värilämpötila sopii mukavasti ikkunoista virtaavaan päivänvaloon. Seinällä myös LED-valoa peitelevyn takana.

Kohde 21 Kivenherra: LED-teknologia mahdollistaa esimerkiksi hyllyjen valaisun kuten tässä. Valo kuitenkin heijastuu harmillisesti lasipintaisista kehyksistä.

Kohde 21 Kivenherra: Erinomainen esimerkki epäsuorasta LED-valaistuksesta. Johdot saisi pienellä vaivalla siististi esimerkiksi alumiiniprofiilin sisään.

Kohde 21 Kivenherra: LED-valaistu keittiö. Valovirtaa voisi olla työtasoilla enemmänkin, mutta jo nyt heijastumat ovat kiiltävillä pinnoilla häiritseviä: LED-nauhat paistavat lasi- ja kivipintojen kautta silmiin.

Kohde 21 Kivenherra: Ylläolevan keittiön LED-nauhaheijastumia kivilattiassa. Valo heijastuu vastaavasti kivipintaisten työtasojen kautta.

Kohde 21 Kivenherra: Hyvin onnistunut LED-valaistus pesutiloissa. Valo tulvii tilaan hieman lasketun katon reunoilta ilman, että huomio kiinnittyy LED-nauhoihin.

Kohde 17 Villa Isover: Pesutilojen LED-valaistus aiheuttaa suihkun kautta odottamattoman heijastuman kattoon. LED-valaisimien kanssa heijastumat tuntuvat olevan uusi ilmiö, jota on todella vaikea suunnitteluvaiheessa ennakoida.

LED-valaisimien lisäksi myös muut energiaa säästävät ratkaisut alkavat yleistyä ja arkipäiväistyä. Monissa kohteissa oli vesitakkoja sekä aurinkokeräimiä ja -paneeleita. Aurinkokeräimissä tyhjiöputket ja tasokeräimet tuntuvat elävän rinta rinnan, joskin tasokeräimiä tuntui näkyvän enemmän.

Kohde 20 Durofix Kototalo: Pystyyn asennetut tyhjiöputket ovat melko massiiviset, mutta istuvat kuitenkin muun talotekniikan kanssa katolle.

Savosolarin maineikas tasokeräin löytyi ainakin yleisestä näyttelyhallista ja mahdollisesti myös messukohteista, joiden katoilla oli lappeen suuntaisesti asennettuja tasokeräimiä.

Puutaloa rakentaville puumateriaalit ovat tärkeitä ja messuilla tuli tehtyä myös niihin liittyviä havaintoja.
 

Kohde 27 Lammi-Kivitalo Validus Motus: Bolefloorin tammilattia näytti varsin mielenkiintoiselta tasalevyisten lankkujen jälkeen.

Kohde 24 Bassotalo Villa Avanti: Sisäkattomateriaali on kirjavaa, mutta ei yllättäen näyttänyt yhtään hassummalta. Meillä käytettiin vastaavaa levyä työmaan väliaikaisena lattiana.

Kohde 31 Honka Lumi: Hirsitalo yllätti positiivisesti. Emme tästä huolimatta ole lämmenneet lamellihirrelle, vaikka sillä on kiistattomia etujakin.

Kohde 31 Honka Lumi: Massiivihirsi näyttää samassa kohteessa niin paljon paremmalta. Hirsissä ei näytä olevan minkäänlaista varausta, vaan ne on todennäköisesti vain tapitettu paikoilleen.

Kohde 31 Honka Lumi: Massiivihirsiä WC:n ja saunan välisessä seinässä. Sauna oli tilana hieno ja sitä pääsi hyvin katsomaan, kun lopullista ovea ei oltu vielä asennettu.

Kohde 21 Kivenherra: Puumateriaalit ovat toki sydäntä lähellä, mutta myös kohteen Kivenherra kupariverhoukselle täytyy antaa täysi tunnustus. Hienon näköistä!